Kaikki oli hyvin mutta sitten tapahtui ELÄMÄ

Voihan elämä sentään. Täällä odotellaan että menkat alkais. Tänään pitäisi siis olla kiertopäivä 1 mutta taitaa sittenkin olla  kiertopäivä 29. Viime kuussa kiertoni oli jotenkin sekaisin ja menkat olivat muutaman päivän myöhässä, joten pelkäsin jo valmiiksi että näin käy. Kiva että kierto on sekaisin ku seinäkello just nyt kun sen nimenomaan pitäisi olla säännöllinen hoitojen takia. Ensimmäistä kertaa elämäni aikana odotan että menkat alkaisivat. Onhan se vähän törkeetä että aunt flow päättä tehdä oharit silloin.

Suunnitelmien mukaan hormonipistokset alkaisivat kiertopäivä 5, eli ensiviikon maanantaina. Ilmeisesti koko projekti siirtyy eteenpäin muutamalla päivällä. Tämä saattaa kyllä johtua ihan stressistä, vaikka lupasin itselleni että en sitten hermoile. Mutta sitten ”elämä tapahtui”. Oli syysflunssaa ja Belle sai hampaita jonka seurauksena nukuttiin aika huonosti. Oli remonttia, oli blogi ja youtube kanava. Nyt yli puolet teistä varmaan ihmettelee miten blogi ja youtube kanava voi aiheuttaa stressiä ja moni teistä varmaan nauraisi jos kutsuisin tätä työksi. Bloggaamisella ja vloggaamisella voi elää, vaikka kyseessä olisi pieni blogi tai youtubekanava, mutta se vaatii työtä. Kyllä, luit oikein: TYÖTÄ.

Bloggaajan viha-rakkaussuhde someen

Materiaalia pitäisi puskea ulos säännöllisesti ja laadullakin on väliä. Tämä on luovaa työtä, joten hyviä ja hauskoja ideoitakin pitäisi olla. Kaksi ekaa vuotta meni oikein helposti ja ideoita pukkasi jatkuvalla syötöllä. Nyt kaksi vuotta myöhemmin mielikuvitus ei oikein toimi samalla tavalla. Tällä hetkellä minulla vielä on näin kipeä aihe tapetilla kuin lapsettomuus ja lapsettomuushoidot. En oikein tiedä mitä uskallan sanoa ja mitä ei. Jos valitan liikaa ihmiset suuttuvat, koska minä kärsin ”vaan” sekundaarisesta lapsettomuudesta. Jos taas olen liian positiivinen en ota sekundaarista lapsettomuutta ”tosissaan”. Jos valitan hoidoista se saattaa olla jonkun mielestä väärin, koska tämä on meidän ensimmäinen kierto, toiset yrittävät vuosia. Ymmärrättekö mitä ajan takaa?

Viime kuussa tykitin ja tein 10 postausta, 10 videota ja 30 instagram kuvaa. Päivisin olen äiti ja tehdään kaikki yhdessä Bellen kanssa. Siis KAIKKI. Belle ei ole yhtään kiinnostunut telkkarista (mikä tietysti on hyvä asia) eikä neiti leiki itsenäisesti lelujen kanssa, vaan neiti kaipaa seuraa koko ajan. Jos siivoan, pesen pyykkiä tai teen ruokaa niin Bellekin ”auttaa”. Suihkussa käydään yhdessä ja vessassa myös. Onneksi Belle on oikea linssilude, joten kuvat ja my dayt saan kuvattua päivällä. Illalla taas olen äiti ja vaimo, silloin vietetään aikaa perheen kesken. Tehdään ruokaa yhdessä, syödään, leikitään, luetaan kirjoja jne. 

Belle menee nukkumaan 21 aikaan, vietetään miehen kanssa ”laatuaikaa” parisen tuntia kunnes Andreas nukahtaa ja yöllä sitten teen töitä. Tämä tarkoittaa siis että kaikki editoiminen, kuvien muokkaaminen, kirjoittaminen, kommentteihin sekä sähköpostien vastaaminen tapahtuu yöllä. Jos minulla on joku deadline vetäydyn työhuoneeseen jo illalla ja silloin Andreas ja Belle puuhailee jotain keskenään, mutta yleensä hoidan kaikki ”toimistohommat” yöllä. Ja sitten välillä siitä vaan tulee liikaa ja ahdistun ihan helvetisti, kuten nyt. Tämä on vasta toinen blogipostaus tällä viikolla, videoita en ole tehnyt ollenkaan. Sähköpostissa 50 lukematonta viestiä, kommentteja joihin en ole vastannut suunnilleen saman verran. Facessa viestipyyntöjä 15, instagramissa 23. 

Saamattomuus ja huono omatunto

Tällä hetkellä en vaan saa yhtään mitään aikaiseksi. Tottakai että hoidan kotityöt ja puuhailen Bellen kanssa kaikenlaista, mutta somen kanssa tökkii ja pahasti. Sitten tulee tosi paska fiilis ja huono omatunto, kun te jaksatte nähdä vaivaa ja kommentoida, mitä minä toki arvostan. Mutta minä en vaan saa aikaiseksi vastata. Tämä johtuu osittain siitä, että siinä seassa on pari sellaista ”lapsettomuus on isoin ekoteko minkä voi tehdä, jos niitä ei tule niin niitä ei pitäisi väkisin hankkia” ja ”jos se on jumalan suunnitelmissa niin tulet raskaaksi ilman hoitoja” kommenttia. Just nyt en pysty vastaamaan tällaiseen asiallisesti, mun pääkoppa ei kestä.

Sitten vaivaa osittain myös melko mahtipontiset ideat. Miten haluaisin kuvata pienen pätkän joka päivä ja kirjoittaa yhden postauksen joka päivä meidän hoitojen aikana, koska haluaisin dokumentoida KAIKEN. Kun pään sisällä tapahtuu ihan liikaa, silloin syntyy tällaisia postauksia. Ilman päätä ja häntää ja tekisi vaan mieli painaa delete. Minusta tuntuu nyt kuitenkin että haluan avata tätä asiaa vähän, miksi postaustahti on hidas ja miksi videoita ei tule. Eilen kuvasin home tour videon Bellen kanssa ja yritän saada matskun editoitua ja kuvat muokattua yön aikana. Huomenna olisi siis luvassa kodin esittely postaus ja video ja hei, kiitos sinulle joka jaksat lukea mun blogia. Olette kultaa ❤️

Kommentit

6 kommenttia
Avatar

Samaa mieltä kuin edelliset kommentoijat. Nyt priorisoit ja teet ne asiat, mihin voimat riittää. Stressaaminen ei hyödytä ketään☺Ja me lukijat oikeasti ymmärretään tämä sun tilanne, enkä lopeta blogisi lukemista, vaikka olisikin vähän hitaampi julkaisutahti. Sun blogi on nimittäin yksi harvoista, mitä viitsin enää seurata. Mä toivotan sulle ja perheellesi jaksamista ja onnea raskautumiseen!!!👍

Avatar

Kiitos itsellesi! Eiköhän kaikilla ihmisillä käy niin, että välillä tapahtuu elämä ja jotkin asiat jäävät tällöin toisten asioiden jalkoihin. Se on hyvä ja ainakin minusta täysin ymmärrettävää. Tsemppiä!

Desire Nyman

Voi kiitos ❤️ kyllä tämä tästä! 🙂

Avatar

Nyt ihan oikeesti rauhoitu ja priorisoi. Lue tuo teksti ajatuksella. Ei varmana tuu mistään mitään ku kelaat noin paljon jotain SOMEA. Unohda se, tarkoitan tällä siis lukijoista/seuraajista stressaamista. Nyt renkaat ja keskityt siihen olennaiseen ❤

Desire Nyman

Kovasti yritän ja pakko myöntää että helpotti heti kun sain kirjoitettua miksi en vastaa kaikkiin kommentteihin jne 😄 Välillä tämä on vaikeeta, kun somesta nyt on tullut mun työ 🙂 mutta kyllä tämä tästä. Se on valitettavasti ihan normaalia et pohdin asioita ihan liikaa 😀 ❤️

Avatar

Tsemppiä hoitoihin ja muuhun. Meillä ollaan kohta pari vuotta haaveiltu kolmannesta lapsesta, mutta täsäs on juuri tää ettei ikään kuin kehtaa valittaa että kun se yksi vielä haluttaisiin, kun on jo nuo kaksi maailman ihaninta <3 Ja stressi kierron seuraamisesta ei toki tätä helpota. Itse en usko jaksavani hoitoja, kun kuitenkin on jo nuo kaksi niin yritetään ihan luomuna. Mut toivon teille suotuisia plussatuulia ja sulle rentoa mieltä 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä