Mulla on psoriasis, mitä sitten

Teksti

Alkuviikosta kerroin että mun psoriasis on tehnyt paluun ja että en sen takia halua näyttäytyä kameran edessä. Nyt jälkeenpäin olen tosi pettynyt itseeni, miten pinnallinen olen ja millaisen viestin minä annan muille, varsinkin nuorille tytöille. Minulla on iso platformi ja kerron tässä avoimesti että piiloudun ihottuman takia, ihan kuin iho ongelmissa olisi jotain hävettävää.

Olen ottanut esille lukuisia aiheita joita lasketaan ”tabuiksi”. Menkat, yhdyntäkivut, seksi, keho synnytyksen jälkeen, lapsettomuus, lapsettomuushoidot jne. Mutta psorin takia meinasin pitää loman somesta. Olen taistellut psorin kanssa yli puolet elämästäni ja olen aina ollut epävarma ihostani. Miten se on täynnä arpia, koska olen raapinut itseni verelle. Miten en uskaltanut lähteä kouluun yläasteella, koska olin ”aivan hirveän näköinen”. Miten itkin mun äidille että miksi en vaan ”voi olla normaalin näköinen”?

Teini-iässä mun psoriasis puhkesi kukkaan. Minulla oli ihottumaa silmien ympärillä, kaulalla, leuassa, selässä, taipeissa ja olkapäillä. Käytin pitkähihaisia paitoja kesällä +30 asteen lämmössä, koska häpesin. Ihmiset kyselivät jos tämä on tarttuvaa tai ”mitä sulle on tapahtunu, kun oot ton näköinen?”. Väitin että minulla on joku allerginen reaktio. Pysyin visusti kotona ja lärtäsin kortisonin kanssa. Välillä iho tulehtui ja makasin sairaalassa antibiootti-tipassa.

Söin kaiken maailman vitamiinejä, käytin erilaisia öljyjä, kävin valohoidossa ja akupunktiossa, joka talvi käytiin ulkomailla ihan pelkästään mun ihon takia koska auringosta oli apua. Hotelleihin ja risteilylle raahasin omat lakanat mukaan, koska vahvat pesuaineet saivat ihon ihan järkyttävään kuntoon. Raskausaikana ihotyyppi muuttui, varmaan hormoonien takia ja silloin mulle puhkesi akne. Synnytyksen jälkeen pääsin aknesta eroon ja sain sekaihon. Pintakuiva ja satunnaisia finnejä, mutta muuten normaali. Olin onnen kukkuloilla.

introvertti

Kaksi vuotta sain elää tämän sekaihon kanssa, kunnes minulle puhkesi pieniä psorilänttejä. Käsiin, olkapäihin ja yksi pieni ihottumaläntti leukaan. En tiedä mistä tämä johtui, mutta alle viikossa tilanne rauhoittui. Jätin kaikki kosmetiikkatuotteet pois, jopa kuivashamppoon ja deodorantin ja nyt olen jo ”suht normaalin näköinen”. Olen täynnä arpia, enkä edelleenkään pysty käyttämään kaikkia kosmetiikkatuotteita joita markkinoilla on saatavilla, mutta olen oppinut elämään tämän ihosairauden kanssa. Sitten mulle vaan iski sellainen olo että vitsi, haluan näyttää ihmisille että psoriasis ei ole maailmanloppu.

Kukaan ei ikinä väittänyt että elämä olisi helppoa, mutta sen voin kyllä kertoa että iho-ongelmat syövät itseluottamusta ja omaa minä kuvaa. Elämässä on kuitenkin niin paljon pahempiakin sairauksia, joten yritän pysyä positiivisena enkä enää aio piiloutua ihottuman taakse. En sovi kauneusihanteeseen, mutta mitä sitten. Jos haluan lähteä ihmisten ilmoille niin lähden, vaikka olisin ihottuman peitossa. Jos joku ihmettelee että ”Hyi, onkohan tuo tarttuvaa” niin paskat heille. Saan ainakin olla rauhassa ja sehän on introvertille pelkkää plussaa!

Kommentit

10 kommenttia
Desire Nyman

Ainakin teini-iässä sain paperit et olisi psori ja silloin oli sellaisia selkeitä läiskiä, jotka oli koholla ja hilseili. Mutta tästähän on jo 10 vuotta ja outoa että psori on pysynyt poissa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen 🤔 varasin ajan lääkärille niin katsotaan mitä ne sanoo 🙂 toivotaan et olisi ”vaan atopia” 🙈

Minä niin ymmärrän sinua tässä asiassa! Mulla on psoriasis ja varsinkin talvet on aivan kamalia. Valitettavasti vielä se märkärakkulainen muoto. Lapsena sai aina kuulla ties mitä irvailuja rutosta ja hyppykupasta. Teininä se oli aivan kamalaa. Minulla psori on myös nivelissä ja olen kestänyt paremmin jopa sen jäytävän kivun, kuin sen kun kaikki katsovat ja miettivät tarttuuko tämä. Osa ihan oikeasti vieläkin kysyy asiaa. Kukaan ei oikein edes tunnu tunnistavan rakkulaista versiota psoriksi vaikka psorin tietäisikin. Olet mun sankari kun puhut tästä. <3

Desire Nyman

Ikävä kuulla et kärsit tästä samasta vaivasta! Tätä en toivois kenellekään! :/ Mulla ihottuma menee ihan hulluks jos käytän liian paksuja voiteita. Silloin just rupee märkiimään 😬 Perusvoiteet ei oikein auta tarpeeks niin kai se on pakko uusia koko kosmetiikkakaappi 🙄 Ihottuma on jo rahoittunut, mutta edelleenkin sitä on vähän ja psorihan on just sellainen että yön aikana saattaa räjähtää 😅

Tutulla on erittäin paha prosiaris aivan kipeää tekee jo pelkkä katsominen hänen jalkoja ja käsiä. Ihan kamala sairaus en toivo kenellekkään!

Desire Nyman

Psori on kyllä ihan kamala tauti! Kovasti toivoisin että Bellelle ei tulisi :/ Onneksi ollaan menossa kevättä kohti ja kesällä yleensä rauhottuu!

Täällä atoopikko! Nyt eletään taas ikävintä aikaa, kun pakkanen raiskaa ihoa. Mikään kosteutus ei riitä. Omat ihottumat vielä vaihtavat aina paikkaa, koskaan ei tiedä mihin pahimmat iskee 🙁 tällä hetkellä huulten ympärillä punaisia läiskiä. Laskee kyllä itsetuntoa pahasti. Ajan myötä kyllä on jo tavallaan tähän tottunut, eikä se oikein muu auta kun jatkaa taistelua reseptirasvojen kera 😀 hyvä postaus, meitä ihottumista kärsiviä on varmasti paljon!

Desire Nyman

Ai saakeli, sullakin on suun ympärillä! Luin jostain että B-vitamiini auttais jos on ”kuivaa ihoa suun ympärillä”. Ei se nyt varmaan mitään atooppista ihottumaa tai psoria kokonaan poista, mutta mulla nyt ainakin on tää B-vitamiini kokeilussa 😀 muutenkin hirveetä hakemista voiteiden kanssa. Perusvoiteita oon käyttäny, mutta ne ei auta tarpeeksi. Joko on liian kevyt voide, mutta ai saakeli jos käytän liian paksua sorttia. Silloin vasta ihottuma menee pahaksi! Rupee märkiimään ja keskelle ihottumaa tulee jotain kipeitä patteja. Maanalaisia finnejä vissiin? 🤔 Onneks mennään kevättä kohti 😅

Täälläkin psoriaatikko. Tiesitkö että psoriasiksella ja muilla autoimmuunisairauksilla on vahva yhteys myös lapsettomuuteen (josta siis itsekin kärsin). Reseptirasvat jätin elokuussa pois, kuten kaikki muutkin ihosairaalan ohjeistukset. Hieron läiskiin päivittäin kookosöljyä ja olin tiukalla autoimmuunidieetillä useamman kuukauden, mikä auttoikin aika hyvin, nyt aloitettiin ketoruokavalio 3 viikkoa sitten ja ihon paraneminen lähtenyt vielä vauhdikkaampaan nousuun, ja painokin on pudonnut samassa ajassa 3kg. Hilseily on lakannut kaikissa läiskissä ja läiskät kutistuu silmissä. Reseptirasvat poistavat (EHKÄ) seurauksen, muttei syytä. Psoriasis ei ole ihosairaus, se oireilee iholla, mutta sairaus on kehon sisällä. Siksi se tulisi myös hoitaa sisältä, jotta se ei oireile ulkoa…make sense? Käytin itsekin reseptirasvoja yli 15 vuotta, tuloksetta. Kirjoitin visiitistäni lääkäriin Romaniassa sekä tulehdustilaa minimoivasta ruokavaliosta syksyllä muuten KOTIGOURMEETA-blogiini. Postauksen löytää helpoiten yläpalkista ’TERVEYS’ .

Tsemppiä sinne, olen itse piilotellut sääriäni lähes koko aikuisiän. Rannalla Romaniassa joku tonttu kysyi onko minua polttanut meduusa sääreen. Ei paljon kannustanut hyppelemään uikkareissa. Sittemmin olen kehittänyt ’I don’t care-asenteen’ , jos joku kehtaa ääneen loukata, voin hyvällä omallatunnolla sanoa, ’Onneksi minun kauneusvirheeni ovat vain ihon pinnalla, sisäistä rumuutta kun on niin vaikea parantaa’ 😉

Desire Nyman

Oho, tosta en ollut tietoinen 🤔 musta tuntuu muutenkin että iho-ongelmia ei oikein haluta tutkia tarpeeks. Lääkärit vaan tuputtavat niitä samoja perusvoiteita ja kortisoneja joista ei ole mitään hyötyä 🙄
Ennen pidin ruokavaliosta tosi tarkasta kiinni, mutta tottakai että kun ihottuma ”hävisi” synnytyksen jälkeen niin on tullut syötyä hiilareita ja sokeria… kai sitä on pakko tehä ruokaremontti taas 😅

Oletko ihan varma, ettei sulla ole ”vaan” atopia? Ei mun mielestä näytä psorilta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä