Kaksikielisyys, siunaus vai taakka?

Kuten moni teistä jo tietää, me olemme suomenruotsalaisia. Mun suvussa kaikki puhuvat ruotsia. Jotkut ovat tietysti ottaneet itsellensä suomenkielisen puolison, mutta nekin ovat joutuneet oppia ruotsia meidän seurassa. Esimerkiksi mun mummi ei osaa suomea ollenkaan. Onneksi täällä Porvoossa on mahdollista saada ruotsinkielistä palvelua, mutta yleensä sitä pitää pyytää etukäteen. Itse hoidan kaikki lääkärikäynnit sekä pankkiasiat suomeksi, koska se on minulle helpompaa, en tiedä miksi. Mutta yleensä asiakaspalvelu tilanteet hoituvat suomeksi.

Ala-asteen kolmosluokalla meille opetettiin suomea. Tuotiin iso fläppitaulu luokkahuoneeseen ja sieltä opittiin esim ”boll – pallo” ja ”hund – koira”. Iltaisin katselin salkkareita ja ratsastustunnit hoidettiin suomeksi. Ennen näitä somehommia olen aina ollut asiakaspalvelija ja silloin 90% asiakkaista olivat suomalaisia. Suomenruotsalaisuus on silti ollut tosi tärkeä, koska sen myötä olen helposti onnistunut saamaan töitä. Minulle lykättiin yleensä kaikki ruotsinkieliset asiakkaat. Palkka oli myös hitusen korkeampi, koska sain kielilisää.

Kielitaito ruosteessa

Äippäloman aikana olen kuitenkin huomannut, miten mun suomenkieli on ”vähän” ruosteessa. Saatan jäädä jumittamaan että mikä se sana nyt oli ja miten tätä taivutetaan. Kotona puhumme aina ruotsia ja melkeinpä kaikki meidän ystävät ovat ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä sarjoja en juurikaan katso ja kirjoja luen aina ruotsiksi. Tiedän että mun tekstistä sekä puheesta huomaa heti, että mun äidinkieli on ruotsi, mutta tämä on mun tapa pitää osaamista yllä. Onhan bloggaaminen huomattavasti vaikeampaa suomeksi kuin mitä se olisi ruotsiksi, mutta tällaista tämä on. Videoiden ansiosta Belle saa kuulla suomea, joten sekin on iso plussa.

Uskokaa tai älkää, mutta minä olen sellainen ihminen joka ei siedä kirjoitusvirheitä. Mulle iskee raivo, jos sanajärjestys on väärä, mutta minun kohdalla tämä koskee pelkästään ruotsiksi tai englanniksi kirjoitettua tekstiä. En ymmärrä miten näin moni teistä jaksaa tsempata mun tekstien läpi, vaikka näissä on satatuhatta virhettä. Olen harkinnut sitä vaihtoehtoa että joku saisi korjata mun tekstejä ennen julkaisua, mutta blogitekstit ovat niin henkilökohtaisia että se ei onnistu. Jokaisella on se oma tapa kirjoittaa ja vaikka mun tapa on vähän outo ja väärä, se on silti mun oma ja siinäkin on minulle arvoa.

Välillä mietin miten helppoa se olisi, jos saisi asioida omalla äidinkielellä. Välillä olen jopa miettinyt, että pistäisin Bellen suomenkieliseen kouluun. Siinä vaan on se että hänellä olisi huomattavasti heikoimmat lähtökohdat, koska meidän äidinkieli on ruotsi. En tiedä miten mun pääkoppa kestäisi, jos minun olisi pakko puhua suomea mun oman perheen kanssa. Että mun oma äidinkieli tippuisi kokonaan pois. Se olisi minulle tosi kova pala. Sitä paitsi uskon että suomenkielen oppiminen suomessa on huomattavasti helpompaa kuin ruotsinkielen oppiminen. Astut ovesta ulos ja kuulet suomea, mutta ruotsia kuulet tosi harvoin.

Suomenkieliset sanat ovat siinä mielessä helpompia, että ne kuvailevat jotain tiettyä asiaa paljon paremmin. Sen takia haluan hoitaa esimerkiksi lääkärikäynnit suomeksi. Mutta sitten taas kirjoittaminen on perkeleen vaikeaa. Kieliopillisesti suomen kieli on tosi työläs. Kaikki taivutusmuodot, yhdyssanat ja ylipäätänsä lauseiden rakentaminen oikealla tavalla, huhhu. Moni ei varmaan myöskään tiedä, että vaikka kirjoitan suomeksi, ajattelen silti ruotsiksi. Välillä en itsekään tajua mitä yritän sanoa tai kirjoittaa.

Kielet ovat rikkaus

Olen kuitenkin sitä mieltä, että kielet ovat rikkaus. Esimerkiksi muutto Ruotsiin, Norjaan tai jopa Tanskaan onnistuisi aika helposti meille. Jos nyt tekisi mieli muuttaa. Englannin kielen oppiminen on myös ollut aika helppoa. Yritän olla ylpeä suomenruotsalainen, vaikka välillä häpeän mun omia blogipostauksia. Väsyneenä suomen kieli ei meinaa onnistua ollenkaan, sössötän ja hukkaan sanoja. Mutta silloin yleensä lohdutan itseäni sillä, että miten hyvin toinen puhuisi tai kirjoittaisi väsyneenä jos oma äidinkieli ei olisi vaihtoehto.

Mitä mieltä te olette, onko suomen kieli vaikea? Entä jos pitää vetää ruotsiksi tai englanniksi, onnistuuko helposti vai tuottaako tuskaa?

Kommentit

29 kommenttia
Avatar

Asun Briteissä ja mieheni on Britti,
Mulle ja miehelle ihan itsestään selvää että mä puhun lapsille Suomea ja mies Englantia ja että perheen yhteinen kieli on Englanti.
Mä en henk.koht ikinä jättäisi opettamatta Toista ”kotikieltä” lapsille vaikka se itseltä aina välillä vaatii keskittymistä. Mun mies varsinkin haluaa että meidän lapset ovat sujuvasti kaksi-kielisiä mm. Mun vanhempien vuoksi. Mun mielestä olisin todella itsekäs jos en opettaisi omille lapsille äidinkieltäni.
Olen muuttanut Suomesta 2012 ja nykyään Englanti tulee itselle luontevammin varsinkin työtilanteessa yms.
Suomi on silti mulle erittäin rakas ja tärkeä kieli

Avatar

Kaksikielisyys on mielestäni rikkaus. Itse pedagogina suosittelisin pistämään Bellen kuitenkin suomenkieliseen päiväkotiin.
Kotona tärkeää, että puhutaan sitä omaa kotikieltä. Suomenkielisessä päiväkodissa oppisi Suomenkielen, ja koulussa voisi mennä kielikylpyluokalle. Peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin auttaa huomattavasti, jos hallitsee molemmat kielet. Varsinkin jos ei ole kovin hyvä koulussa, mutta puhuu ja osaa ruotsia on jatkokoulutukseen helpompi päästä. Suomessa vähemmistö hakee ruotsikieliseen opetukseen. Mielestäni myös hyvä osata Suomea kunnolla, koska enemmistö puhuu sitä.

Avatar

Saattaisin itsekin harkita suomenkielistä päiväkotia, mutta sitten ehdottomasti ruotsinkielinen koulu. Päiväkodissa saisi hyvän pohjan suomen kielelle, jota voisi hyvin ylläpitää esim. harrastusten kautta. Lasta, jonka äidinkieli on ruotsi, ei voi laittaa ruotsin kielikylpyyn, koska se on tarkoitettu niille, jotka eivät ruotsia äidinkielenään puhu.

Desire Nyman

Tehdään varmaan niin että menee sekä ruotsinkieliseen daagikseen että kouluun, mutta tsempataan täällä kotona että olisi suomenkielisiä kavereita, kirjoja, lastenohjelmia ja sitten tulevaisuudessa myös harrastukset suomeksi. Jotenkin hirvittää se ajatus että jätetään päiväkotiin, joka jo valmiiksi on iso muutos arkeen ja sitten kaikki lapset ja tarhatädit vielä puhuvat suomea 😅

Avatar

Kyllä. Suomen kieli on vaikea taivuttaa. En edes käsitä miten työpaikassani, toiselta Puolelta maapalloa tullut työntekijä on oppinut suomea vaikka kävi koulun Suomessa englanniksi ja puhuu englantia kotona. Ja englantikaan ei ole äidinkieli. Huh huh.

Avatar

Mä asun itse Pohjanmaalla, alueella jossa ruotsinkieltä on täysin yhtä paljon (ellei jopa vähän enemmän) käytössä kuin suomenkieli. Siksi musta on outoa että te saatte paljon siitä kyselyitä 😀 Täällä kaksikieliset perheet on aivan normaaleja.
Me ollaan täysin suomenkielinen perhe, mutta tuleva vauva laitetaan luultavasti kielikylpyyn -samallalailla kuin isänsä oli. Musta se on iso + että osaa molempia kotimaisia kieliä ja lisäksi englantia. Mulla on kielet vaikeampia kuin miehellä, koska oon opetellut niitä vasta koulusta kun hän on päiväkodissa kuulut molemmat.

Desire Nyman

Pakko myöntää että sitä menee ihan hämilleen, kun joku kysyy mitä kieltä me puhumme tai missä maassa asumme 😀 Luulin että kaikki osaavat ruotsin kielen perusteet, tai no että ylipäätänsä ovat tietoisia että meitä suomenruotsalaisia on olemassa 😀 Vasta somen myötä olen huomannut että näin ei ole! 😂🙈

Avatar

Tarkkaavaisuusongelman hyviä puolia: ei nää toisten kirjotusvirheitä tai vääriä sanajärjestyksiä. Mun mielestä sun kirjotus on oikein sujuvaa.

Itse olen suomenkielinen, mutta ruotsissa asunut. Minulle on aina ollut jotenkin itsestään selvyys, että jos joskus saan lapsen, niin haluan sen ruotsinkielisee päiväkotiin sekä kouluun. Myös näyttäisin ruotsinkielisiä lastenohjelmia. Toki jos joskus sen lapsen saan, niin tilanne voi olla täysin eri ja nämä ei onnistu. Itselle kielten oppiminen on työn ja tuskan takana, joten haluan että lapseni oppisi toisen kielen lapsesta saakka. Koska ruotsin kieli on itselle se jollain tavalla rakas, niin se on sitte ruotsi, eikä esim enkku. Toivottavasti ruotsin myötä oppii enkkuakin helpommin.

Desire Nyman

Voi kiitos ☺️ Veikkaan että englanti on helpompi jos äidinkieli on ruotsi, mutta en nyt ole ihan varma 🧐 jostain olen ainakin lukenut että englanninkielisille suomi olisi tosi vaikea kieli oppia 😄

Avatar

Olis maailman cooleinta olla suomenruotsalainen! 😀 Olin yläasteella hyvä ruotsissa mutta sen jälkeen kun ei oo opiskellut yhtään ruotsia eikä sitä kuule missään niin osaan ehkä just ja just kertoa nimen ja kysyä kuulumisia 😀 Ja sanoa ”jag vet inte”. Ruotsin kielen opiskelu oli mulle kyllä tosi helppoo joten ehkäpä se vielä onnistuis jos alottaisin opettelun ja enkku menee ehkä siks että sitä kuulee niin paljon kaikissa sarjoissa. Sä kirjotat kyllä tosi hyvää suomee, parempaa kun monet täysin suomalaiset!

Desire Nyman

Voi ihana 😂♥️ Tää on just tätä että jos ei käytä eikä kuule missään niin unohtaa nopeasti! Meillä nyt ei edes ole tarjolla mitään järkevää katottavaa telkkarista, joka olisi ruotsiksi?! Solsidan ja Ruotsin paratiisihotelli, loput jotain ylehömppää mitä mun mummi katsoo, wohoo 😀

Avatar

Todella silmiäavaava postaus! Todella mielenkiintoista kuulla, minkälaista on olla suomenruotsalainen. Poikaystäväni on suomenruotsalainen ja hänen ansiostaan repäisin ysiluokan päättötodistukseen 10 ruotsista! Aivan mielettömän iso apu! Olen monta kertaa itse miettinyt, että entä jos itse olisin suomenruotsalainen minkälaista se olisi. Minusta se on todella hienoa, että hallitsee kahta kieltä hyvin ❤️

Desire Nyman

Kiitos kovasti 🙏🏻🥰

Avatar

Musta sä kirjotat tosi hyvin, ja vaikka itse lukeudun kielipoliisiksi suomen kielen kanssa, niin mä en kyllä huomaa mitään häiritseviä virheitä sun kirjotuksissa. Mä aattelin nykyiseen työpaikkaan mennessä, ja lukiossa vielä opiskelevana, että mua ei haittaa, jos esim ruotsalaisia asiakkaita tulisi. Sillon oisin pystyny heitä palvelemaan heidän kielellään, mutta nyt jo vuosia lukion jälkeen ruotsin kieli on niin ruosteessa, että huhhuh. Ihan hävettää. Englantiakaan en oo juuri käyttänyt yo-kirjoitusten jälkeen, joten sekin hieman takkuaa, mut silti taito on pysynyt ehkä juurikin eri sarjojen katselun takia. Musta ois tosi kivaa osata useampaa kieltä ja harmittaa, kun en ylläpitänyt kielitaitoa lukion jälkeen. Kotona vois helposti puhuakin vaan englantia, kun mies puhuu sitä virheettömästi, mutta tähän asti keskustelut on käyty suomeksi. Monikielisyys on ehottomasti rikkaus, ja haluaisinkin tarjota siihen eväät omille lapsille, jos niitä joskus sattuu saamaan! Vaatii vaan itseltä vähän muistinvirkistystä 😏

Avatar

Emmä ainakaan ole huomannut sun puheesta ainakaan, että suomi ei olisi sun äidinkieli. Enkä kylllä tekstistäkään varmaan 😁
Hyvähän se vaan on, jos osaa montaa kieltä puhua

Avatar

Voi kun osaisi vielä puhua ruotsia! Tykkäsin yläasteella ruotsin opiskelusta ja arvosanat olikin aina 9-10. Mutta kun peruskoulun jälkeen ruotsia ei tullutkaan enää missään puhuttua niin se on tässä 10 vuoden aikana unohtunut ihan kokonaan. Oon miettinyt, että jos tulis joku ruotsin kielen kurssi niin olisi kiva mennä, mutta tää on niin pieni paikkakunta, että tuskin tulee. Ja oon kyllä niin introvertti etten varmasti sit uskaltais mennäkkään. 😂 En mä sun tekstistä huomaa mitään. Videoilla puheesta huomaa vähän, mutta eihän se mitään haittaa 😊

Avatar

Muistan, kun ensimmäisen kerran luin blogisi nimen ja lausuin etunimesi päässäni englantilaisittain (= ”halu, toive”) ja luulin että blogillasi oli keksitty nimi. Mutta se olikin oikea nimesi! Sitten vasta sukunimestä oletin, että saatat olla suomenruotsalainen. Minusta kirjoitat erittäin sujuvasti, eikä tekstistäsi koskaan tule sellaista ”äh mitä kirjoitusvirheitä”-fiilistä. Yhdyssanojen ja pilkkujen käyttö on ihan natiivisuomenpuhujallekin vaikeaa, joten hyvin sinä handlaat suomen 🙂

Avatar

Sähän osaat pirun hyvin puhua ja kirjoittaa suomea =) Ei sitä mielestäni niin edes huomaa, ettei suomi ole äidinkielesi.

Avatar

Jag läser gärna din blogg, du skriver på ett enkelt och lättförståeligt sätt. 🙂 I jobbet fick jag prata finska med städerskan, men nu när jag är mammaledig så har jag ju inte möjlighet att prata finska på samma sätt. Så nu blir det bloggar och nån podd på finska så att jag får hållit uppe en del av språket ändå.

Avatar

Superintressant inlägg! Jag har bara antagit att du är tvåspråkig från grunden – så häftigt att du lärt dig så här bra finska bara från skola, jobb och vardag! 😄 Själv talade jag tidigare finska med klienterna på familjegrupphemmet där jag jobbade, men nu som mammaledig använder jag över huvud taget ingen finska alls. Läser din blogg, men that’s about it. Borde bli bättre på att typ se på finska nyheter eller någon finsk serie. Eller skaffa finskspråkiga vänner. Alla mina vänner och familj talar svenska, och drömmen vore ju att Amelie som nu är ett halvår skulle få finska vänner så att tvåspråkigheten skulle komma automatiskt.

Avatar

Superintressant inlägg! Jag har bara antagit att du är tvåspråkig från grunden – så häftigt att du lärt dig så här bra finska bara från skola, jobb och vardag! 😄 Själv talade jag tidigare finska med klienterna på familjegrupphemmet där jag jobbade, men nu som mammaledig använder jag över huvud taget ingen finska alls. Läser din blogg, men that’s about it. Borde bli bättre på att typ se på finska nyheter eller någon finsk serie. Eller skaffa finskspråkiga vänner. Alla mina vänner och familj talar svenska, och drömmen vore ju att Amelie som nu är ett halvår skulle få finska vänner så att tvåspråkigheten skulle komma automatiskt.

Avatar

Hei tuohon kielikylpyasiaan, minut on laitettu pienenä ruotsinkieliseen kielikylpyyn ja vitsit muistelen sitä aikaa lämmöllä! Vaikka ajatteletkon vanhempana, että ”kauheaa” kun lapsi kuulisi vain muuta kieltä, kuin omaa äidinkieltään, on se kehityksen vaihe sellainen ”pesusieni”, että kielikylpykieli kehittyy todella nopeasti. En muista mitään sellaista, että olisin kokenut lapsena ruotsinkieliset ohjaajat pelottaviksi tms. koska tilanteen vaatiessa puhuttiin suomea, mutta muuten pääosin ruotsia. Se ei siis ainakaan minulle ollut traumatisoivaa, päin vastoin olen iloinen, että sain myös toisen kielen rikkauden ja koulussa ruotsi oli helppoa! 🙂

Avatar

Nyt täytyy kyllä kommentoida, että kirjoitat todella hyvin Suomenkielellä! Turhaan siis olet noin itsekriittinen! Blogiasi on mukava lukea, se on ehdottomasti yksi parhaista! 🙂 Tekstisi on sujuvaa, ja käytät Suomenkieltä todella rikkaasti. Olet todella lahjakas kirjoittaja! Hauska ajatella, että et edes kirjoita äidinkielelläsi, mutta silti tekstisi ovat todella hyvin kirjoitettuja 🙂 Voi kun itse hallitsisin Ruotsin- tai Englanninkielen edes puoliksi noin hyvin! Harmittaa kun ei tullut kouluaikoina panostettua kielten opiskeluun 🙁 No, nyt omien lasten ollessa ala-asteella, huolehdin siitä ettei heille käy samoin. Siitä on niin iso hyöty, että osaa montaa kieltä!

Avatar

Vaali äidinkieltäsi ja opeta myös lapsiasi olemaan siitä ylpeä, se on arvokkainta mitä teillä on 💛

Avatar

Älä yhtään vähättele sun kirjoitustaitoa, nimittäin sun teksteissä ei todellakaan pompi virheet silmille. Siis ei todellakaan. Kun selaan blogit.fi-sivulta uusimpia postauksia, osuu ihan koko ajan silmään sellaisia postauksia, joiden otsikossa on yhdyssanavirheitä. Ai että ottaa pattiin. Ja sitten vielä ne blogien nimet, joissa on yhdyssanavirhe! En vaan pysty lukemaan niitä 😀 Oon muutaman kerran koittanut lukea erään kampaajan blogia, mutta se järkyttävä kirjoitustyyli ja virheet alkaa häiritsemään niin paljon, että on pakko jättää kesken.
Sun blogiin palaan aina mielelläni 🙂

Avatar

Hei! Ohi tämän aiheen kyselisin ovulaatiotesteistä, itsellä tällä hetkellä yritys esikoisen saamiseksi käynnissä. Toivottavasti en liikaa utele, mutta minua kiinnostaa mitkä ohjeet ovulaatiotestin tekemiseen sait lääkäriltä? Itselläni myös clearbluen testit käytössä ja olen niistä/ylipäätään ovulaatiotesteistä monen sorttista ohjetta lukenut, milloin pitää tehdä klo 10-20 välillä, klo 12-14 välillä, heti aamusta, 4 tuntia virtsaamatta, 2 tuntia virtsaamatta… jne. Tästä syystä minua kiinnostaa ns. ”virallinen” lääkäristä saatu ohje. 🙂 Kiitos jo etukäteen! Ja hurjasti onnea plussasta <3

Avatar

Kirjoitat mun mielestä ihan yhtä hyvää suomea kun ihan ketä tahansa suomenkielinen, en sen takia huomaisi että ruotsi on äidinkielesi😊
Itse olen ihan suomenkielinen, mut osaan aika hyvää Ruotsia, koulussa jo opin sitä hyvin ja tykännyt siitä aina. Mun sisko asuu Ruotsissa ja muutin itse sinne 17 vuotiaana ja asuin kolme vuotta, niin kehittyi taito siinä. Puhuminen on vähä hankalampaa, mutta ymmärrän ihan hyvin ja luen paljon ruotsinkielisiä blogeja.
Monet on multa kysyny et miksen puhu ruotsia lapsilleni, mutta se tuntuisi tyhmältä, just kun se ei itseltä tuu luontaisesti. Olisihan se tietty kiva, jos lapset oppeis ruotsin jo lapsena, mutta kyllä mä puhun heille ihan omaa äidinkieltäni.

Avatar

Kaksikielisyys tuo omat haasteet mutta minusta se antaa enemmän kuin ottaa. Itse olen myös kaksikielinen mutta suomi on minulla vahvempi kuin ruotsi. Olen käynyt peruskoulut ruotsiksi mutta ammattikoulun suomeksi. Lapsyudesta muistan miten vaikeaa oli oppia kirjoittaa ja lukemaan suomea. Tähän vaikutti varmasti lukihäiriö.

Töissä joudun palvelemaan ruotsinkieliset asiakkaat mutta joudun ammatti asiat miettimään suomeksi ja käännän ne mielessäni ruotsiksi.

Mutta aakkosia en osaa suomeksi, u, o ja å menee vain ruotsiksi ja tämä herättää hilpeyttä työyhteisössä. Samoin laskeminen, yleensä aloitan suomeksi ja vaihdan kesken laskemisen nr 22 tai 23 jälkeen itsestään ruotsiksi.

Lapsille puhun ruotsia, isänsä puhuu suomea. Ovat tavallisessa ruotsinkielisessä päiväkodissa ja koulukieli tulee olemaan ruotsi. Lasten myötä oma sanavarasto on aktivoitunut, mutta välillä joutuu turvautuu googleen mistä löytää oikean sanan.

Avatar

Oon kans välillä huomannu sun videoissa niitä ”mitä kieltä puhutte” – kysymyksiä yms. Näiden kysyjien on pakko olla lapsia, en voi uskoa että joku peruskoulun läpi päässyt ei tunnista ruotsia 😀 Tai tiedä et Suomi on kakskielinen maa, missä päin Suomea puhutaan ruotsia jne.

Vastaa käyttäjälle Emma_Rebecca Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä