No just sitä vaaleanpunaista hattaraelämää!

Teksti

Pitkästä aikaa tuli sellainen fiilis, että minulla ei ole mitään jännittävää mistä voisin tai haluaisin kirjoittaa. Ensin meinasin raapustaa teille ”X faktaa meistä” postauksen, mutta sitten ajattelin että kerron mielummin rehellisesti kuten asia on. Just nyt elämä on ihanaa. Enkä tarkoita sellaista ”arki pyörii hyvin, olen tyytyväinen”, vaan sellaista ällösöpöä vaaleanpunaista hattarameninkiä, kun kaikki oikeasti on ihanaa!

Mitään kovin suurta en ole saanut aikaiseksi. Olen enemmänkin keskittynyt just tähän hetkeeseen ja yrittänyt nauttia elämästä. Ollaan kokeiltu uusia reseptejä, leivottu pullia, katsottu joululeffoja, hypistelty niitä ensimmäisiä lumihiutaleita, rakennettu duploilla ja nukeilla. Meidän pienestä tytöstä on tullut niin fiksu ja omatoiminen. Vähänkö minua nauratti viime viikolla, kun Belle ei halunnut mennä nukkumaan ja jankkasi ”ei”. Andreas sitten sanoi Bellelle että ”Ei ei ole syy”, johon Belle vastasi että ”Tiedätkö, syy on se, että Belle ei vaan halua mennä nukkumaan”.

Pieni neiti influensseri

Ennen yhtä kamppista Belle kysyi mitä me kuvataan. Vastasin että yhtä lehteä. Belle kärräsi nukkerattaat sohvan viereen, otti lehden käteen ja sanoi että ”Mamma, nyt kun lapsi nukkuu niin minulla on aikaa lukea lehteä. Ota minusta kuva!”. Suu auki nappasin muutamat kuvat, joista tuli super hyviä. Vähän odottamatonta kylläkin että minun kohta kolmevuotiaalla tyttörellä on paremmat kamppisideat kuin minulla. Kuvaus session jälkeen Belle ilmoitti lähettävänsä minulle laskun. Samana päivänä keskusteltiin päiväkodista, että olisiko Belle kiinnostunut käymään leikkimässä muutamia tunteja viikossa. Neiti vastasi tomerasti että ei, hän haluaa mennä töihin.

Olen jo valmiiksi pelännyt mustasukkaisuusdraamaa, kun meidän pikkuinen syntyy helmikuussa. Belle taas on tosi innoissaan tulevasta vauvasta ja kertoi tänään aamulla että ”mamma, minusta tulee maailman paras isosisko!”. Sitä en kyllä ole epäillytkään, mutta ihana asenne meidän piiperöllä! Belle on kovasti hoitanut hänen nukkeja ja kärräillyt niitä ympäri kämppää nukkevaunuissa. Välillä hän tulee silittämään mun vatsaa ja kysyy miten vauva voi. Tulevana torstaina minulla on neuvola ja Belle ilmoitti että hän on sitten tulossa mukaan. Neiti selitti into pinkeenä Andrakselle että siellä kuunnellaan vauvan sydänääniä.

Välillä käydään näitä ”kuuluuko noin pienen oikeasti olla noin fiksu?”, ”Jaa-a, en tiedä” keskusteluja Andreaksen kanssa. Ainoa väittelyaihe on ollut joululahja toiveet. Bellehan toivoo kovasti rekkaa, ja muistuttaa aina heti perään että ”ei sitten mikään lelu, vaan OIKEA rekka!”. En vielä tiedä miten ratkaistaan tämä kyseinen ongelma. Eli tällaisia kuulumisia hattarapilven reunalta. Yleensä nämä ”ah, elämä on niiiiin ihanaa!” vaiheet kestävät sen viisi minuuttia, jos edes sitäkään, joten otetaan tästä kaikki irti!

Miten teillä on mennyt viimeaikoina? ❤️

Kommentit

7 kommenttia
Avatar

Hei! Luin kaikki vanhat postauksesi ja sain niistä ihan hirveästi vertaistukea. Olen raskaana ja minulle tuli aviomieheni kanssa yllättävä ero, ja olen ollut siitä aivan palasina ja katkera. Kiitos että olet jättänyt tekstit esille! Kaikkea hyvää teille.

Avatar

Ihana Belle niin hauskat jutut hänellä 😂 mukavaa että siellä on hyvä fiilis

Desire Nyman

Bellellä on aivan mainio huumorintaju! 😂 Muutenkin sellainen pilke silmäkulmassa tyyppi 😀 ❤️

Avatar

Ihana teksti 😍

Avatar

Ihana Belle 😍😍😍 ja hyvä teksti taas kerran ❤️

Avatar

Kyllä olet ansainnut tämän kaiken ihanan, mistä kerroit. Välillä jotenkin ärsyttää joidenkin bloggaajien ainainen ”ihanaahattaraamaailmanparastabest”-postaukset. Kaikki on vaan AINA BÄST 😀
Eikä siinä mitään, jos kaikki on aina noin ihkua, mutta lukijalla menee usko ja maku koko blogista.

Sulta saa AINA niin aitoa kuvausta arjesta ja tunteista, että niihin on helppo samaistua, vaikka mun elämäntilanne on se, että vauvani ovat jo 14v. ja 18v. Muistan silti nuo ajat, kun olin kotona, odotin toista lasta ja olin vaan niin onnellinen kuin vaan ihminen voi olla. Luulin, että kun pojat kasvavat kadotan jotain…. Mutta ne onnellisuuden aiheet muuttuvat poikien kasvaessa ja ovat ihan yhtä suuria vaikka erilaisia tänä päivänäkin. Sain vaan sellaisen pienen ”flasbackin” noin 14 vuotta sitten eletystä elämästä. Kiitos siitä Desire 🙂

Avatar

Minulla oli kerran neuvolassa matkassa silloinen 3-vuotias tyttöni ja hän pelkäsi älyttömästi kun mahasta kuunneltiin vauvan sydänääniä. Puhui pitkään kuinka vauvasta lähtee pelottava ääni😱😂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä