Paluu arkeen

Koulua on nyt käyty kaksi päivää ja vaikka mitään ei olla vielä tehty oon ihan poikki. Eilen kaaduin suoraan sänkyyn koulun jälkeen ja tänään sama homma. Vaikka olen nukkunut ihan reippaat yöunet, niin iltapäivällä väsymys on aivan mahdoton eivätkä silmät enää pysy auki.
Tänään aamulla kun piti nousta lämpimästä sängystä mun mielessä kävi että eiii, mä lopetan tän typerän koulun ja jään kotiin nukkumaan. Mutta hetken päästä tajusin että mun on pakko nousta ja mennä kouluun, koska ensi keväänä valmistujaispäivänä tää aamuherääminen ja koulussa istuminen on ollut kaiken sen arvoista. Toivottavasti tää väsymys johtuu vaan siitä että olen koko kesän löysäillyt, eikä tämä enää pahenisi raskausviikkojen myötä…

Meillä on toisinaan melko vaativia juttuja koulussa, mutta välillä on sellaisia päiviä että istutaan vaan ihan tyhjänpanttina luokassa ilman mitään tekemistä. Riippuu paljon minkä opettajan tunnilla ollaan. Tänään meidän piti tehdä jotain sähköasennuksia meidän uusiin koulutiloihin. Tässä sähköhommassa on niin rento ja mukava opettaja että pelkkä läsnäolo riitti hänelle. Taukoiltiin vaan koko päivä, katottiin telkkarista yleisurheilua ja tatuointiohjelmaa. Ja kyllä, silti olin iltapäivästä ihan rättiväsynyt. 😀 Vielä huominen ja ylihuominen samaa kivaa ainetta.
Meillä on lähitulevaisuudessa tiedossa parina päivänä liikuntaa. miettisimme luokkalaisten kanssa mitä liikuntamuotoa ehdottaisimme opettajalle. Joku oli jalkapallon kannalla ja kun minä sanoin että ei jalkapalloa kun se on mielestäni ihan kamalaa, niin mulle vastattiin että ”mitä väliä, kun ethän sä siihen voi kuitenkaan osallistua.” 😀 Hehhe, enhän mä nyt millään tavalla vammainen ole! Tai ei tämä raskaus mikään sairaus ole. Kyllä mä voin liikkua ja tehdä melkolailla samoja asioita liikuntatunneilla kuin muutkit. Teen vaan omaan tahtiin kehoani kuunnellen. Tietenkään en aio osallistua liikuntaan jossa sikiöön kohdistuu suuria riskejä enkä aio harrastaa rajuja kontaktilajeja, mutta raskausajan perusliikunnan on tutkittu tekevän todella hyvää sikiölle.

Näin kerrotaan Suomen sydänliiton sivuilla:

Jos odottaja on tottunut liikkuja liikuntaa voi jatkaa entiseen
malliin, jos lääkäri ei ole sitä kieltänyt ja liikuntamuoto tuntuu
hyvältä. Tarvittaessa liikuntaa kannattaa keventää. Liikunnan teho
on sopiva, kun se sallii puhumisen eikä aiheuta supisteluja.
Odottavan äidin ei tarvitse erityisesti seurata sykettään liikunnan
aikana.

Liikunta raskausaikana ehkäisee selkävaivoja, jalkojen
turvotusta ja liiallista painonnousua. Se parantaa fyysistä
suorituskykyä ja auttaa kestämään raskauden aiheuttaman fyysisen
rasituksen, kohentaa mielialaa sekä nopeuttaa synnytyksen jälkeistä
fyysistä palautumista.



Jos odottava äiti liikkuu säännöllisesti, hänen kokemuksensa
raskaudesta ovat usein helpompia kuin vähän liikkuvan äidin,
synnytyksensä ovat useammin normaaleja kuin vähän liikkuvien äitien
ja

raskautensa sujuu yleensä ongelmitta.

Eli kyllä, minä todellakin osallistun parhaani mukaan jokaiselle liikuntatunnille ihan sinne synnärille asti, ellei lääkäri toisin käske. Löysin tämän uutisen jossa nainen juoksi maratonin ja synnytti samana päivänä! Mitenkäs te muut olette onnistuneet liikkumaan raskausajalla? Minua kiinnostaa etenkin loppuraskauden aikainen liikunta. Onko suuri maha ja raskausvaivat olleet esteenä liikunalle?

En haluaisi jättää yhtään liikuntatuntia rästiin ensivuodelle… Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja selvitin mitä koulutehtäviä minulta on kahden vuoden aikana jäänyt poissaolojen takia tekemättä. Niitä ei onneksi paljoa ole;  Riskienhallinnan sekä järjestyksenvalvojakortin koe. Riskienhallinta kokeen teen parin viikon päästä koulupäivän jälkeen. JV kokeesta pitää vielä sopia. (ja kokeeseen lukea!!) Lisäksi rästissä oli kaksi pikku tehtävää jotka juuri äsken sain aikaiseksi tehdä. Nyt hommat ovat hyvällä mallilla ja pitää vain olla jättämättä mahdollisimman vähän tehtäviä tekemättä, jotta valmistumisen esteitä ei ensi keväänä ole. 🙂

Koulun myötä maanantaina alkoi myös 27. raskausviikko!!
Pitäisi varata neuvola, kun viime käynnillä meidän muuton ajankohta ei vielä ollut selvillä niin en varannut nykyiseltä asuinpaikkakunnalta uutta neuvolakäyntiä. Kodin vaihtuessa meillä vaihtuu siis myös paikkakunta ja neuvola. Toivottavasti uudessa terveyskeskuksessa on yhtä mukava ja ihana neuvolatäti kuin mitä nykyinen on. Olen ollut todella tyytyväinen paikkakuntamme neuvolaan ja sen henkilökuntaan. Aina on ollut tärkeää asiaa ja syvällistäkin juttua kaikesta odotukseen liittyvästä. Tähän asti käyntiväli on ollut neljä viikkoa, mutta tässä jossain kohtaa käyntiväli muuttunee kahteen viikkoon?

Kylläpä vauva on jo iso! Ja isolta hän kyllä tuntuukin. Välillä on kovin ahdistava ja tukala olo kun tuntuu että vauva täyttää jo koko keskivartalon. Kun vauva kääntyy tuntuu että koko vatsa menee ihan nurinperin. Potkut ovat vain vahvistuneet entisestään ja osuvat jo kylkiluihin. Tuntuu kuin joku pahoinpitelisi minua sisältäpäin. Toisaalta liikehdintä on aina merkki siitä että vauva on elossa, joten kipeistä potkuista pitäisi yrittää olla iloinen. 🙂

Sikiön paino tällä hetkellä n. 900g
Sikiön koko pituus n.32 cm
Päästä peppuun mitta n. 23 cm

Nää mitat kyllä vaihtelee jonkin verran odotus-sivustoittain. Jossain sanottiin että sikiö painaa jo yli 1kg ja on 35 cm pitkä. Mutta kai se kasvu on jo kovin yksilöllistä ja nää mitat ovat vain jotain keskiverto mittoja.