eveliina matilda - Banneri

Joskus tenavana,  ennen kun minulla oli yhtään mitään suunnitelmia perheen perustamisesta, pohdin tulevien lasteni nimiä (tyttö olisi Lilli Neelia Madelein). Kun nimet oli päätetty, toiseksi suurin päätös oli lapsen tulevat kummit. Sylikummin kohdalla ei ollut kysymysmerkkiä, sillä olen aina tiennyt että tähän tähtävään on ainoastaan yksi oikea henkilö. Siskoni ja paras ystäväni Sohvi.
Sohvilla ja minulla on melko mielenkiintoinen sisarus-suhde jota muiden on hankala ymmärtää. Sohvi ei ole minun ”ihka oikea sisko”, vaan hän on aivan pienenä, vanhempiensa työn takia, asunut joka toisena viikkona isovanhempieni luona, mistä johtuen olemme olleet parhaat ystävät ihan nappulasta asti. Sohvi on aina ollut minulle kuin sisko ja perheelleni kuin perheenjäsen. Minun tätini ovat myös hänen tätinsä ja isovanhempani ovat hänen isovanhempansa. Joulut ja muut juhlat vietetään myös yhdessä, kuin sisarukset. Oikeastaan meillä on ainoastaan eri vanhemmat.
Yhteinen suku on hitsannut meistä erottamattomammat kuin mitä normaalit kaverukset ovat. Riidellään sitten kuinka verisesti, niin viimeistään seuraavana juhlapyhänä on katseltava toisen naamaa ruokapöydässä. Toisesta ei pääse eroon. Onneksi.
Sohvilla ja minulla on noin yhdeksän kuukautta ikäeroa, olemme syntyneet samana vuotena ja varmaankin osittain siksi olemme näin läheisiä. Meillä on paljon samoja juttuja ja yhteistä tekemistä.
Pienenä minä aina pomotin Sohvia koska olin häntä vanhempi. Minä valitsin paremman keinun ja Sohvi joutui tyytymään huonompaan. Halusin aina myös päättää mitä leikitään ja jos en saanut tahtoani läpi, minä mökötin niin kauan että Sohvi antoi periksi. Halusin aina ottaa juoksukilpailuja koska Sohvi oli minua hitaampi ja hävisi melkein aina. 😀 Jokaisen riidan päätteeksi se oli aina Sohvi kuka tuli tekemään sovintoa ja myöntyi mun tahtooni. Nyt kun muistelen lapsuusaikojamme, on ihme että Sohvi on jaksanut minua ja pomotteluani! Mutta niinhän pikkusiskojen kuuluukin? 🙂
Tällä hetkellä meillä on hyvin lämpimät välit. Sohvi on edelleen paras ystäväni. Hän on ihminen ketä tuntee minut täysin ja kenelle voin kertoa ihan mitä vain. On ihanaa että maailmassa on ainakin yksi ihminen kuka auttaa minua aina kun vain tarvitsen. Voin luottaa siihen että Sohvi pelastaa (tai ainakin yrittää) minut pinteestä vaikka soittaisin hänelle keskellä yötä.
Asumme melko lähellä toisiamme ja vietämme aikaa yhdessä melko usein. Sohvin poikaystävä ja Tony ovat ystäviä joten usein olemne myös porukkana yhdessä.
Sohvi oli siis erittäin luonnollinen vaihtoehto Adeliinan kummiksi. Haluaisin että Sohvi on Adeliinan elämässä sellainen turvallinen ihminen kenen puoleen voi kääntyä silloin kun edes äiti ja isä ei ymmärrä häntä. Tiedän että kun Adeliina kasvaa Sohvi taatusti vie häntä retkille, shoppailemaan, uimaan, ottaa yökylään ja puuhaa kaikkea muuta mukavaa tämän kanssa. Toivon että Aden ja Sohvin välille syntyy hyvä suhde ja Adeliina on aina iloinen tavatessaan kummitätinsä. Mielestäni on tärkeää että lapsella on joku aikuinen henkilö kuka on tavallaan hänen ystävänsä. Minun roolini kun on olla äiti, ei kaveri. 
Adeliina on nyt pari kertaa ollut Sohvin luona hoidossa kun mun työharjoittelu ja Tonyn jääkiekkoharjoitukset ovat olleet päällekkäin. Sohvi osaa hienosti hoitaa vauvoja ja tulee lasten kanssa aina hyvin juttuun. Voin aina  luottavaisin mielin jättää tytön kummitädin luokse, eikä minun tarvitse vartin välein soittaa ja tarkastaa että miten siellä pärjätään.

Kommentit (2)

Hienosti kirjoitettu! Adeliinalla on varmasti hyvä kummitäti! :)<3

Eli ootte serkkuja vai? 🙂

Vastaa käyttäjälle Ida Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X