Yleinen 3.6.2014
TEKSTI Eveliina

Äitiyden kilpajuoksu

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Välillä minusta tuntuu että äitien kesken kaikki on kilpailua. Mikä harmillisinta kilpailussa ei tunnu juurikaan olevan sääntöjä ja usein lapset ottavat tässäkin asiassa esimerkkiä äideistään.

Äitien kesken kilpaillaan siitä kenen lapsi on kaikkein kehittynein, älykkäin ja suloisin. Lapsia vertaillaan ja omaa lasta yritetään aina asettaa jalustalle. Kun vertaileminen pysyy järjen rajoissa, siinä ei mielestäni ole mitään väärää. Ilman yhtäkään vertailumallia olisi hyvin vaikeaa saada käsitystä oman lapsensa kehitystahdista, mutta kun vertailu menee siihen että kenen muksulla on kalleimmat pöksyt jalassa, ollaan jo hakoteillä.
Kaikkein järkyttävintä mitä olen asian tiimoilta kohdannut on muiden lasten ulkonäön arvostelu. Varsinkin netissä kaikkein häikäilemättömimmät äipät saattavat kommentoida muiden vauvojen kokoa tai kasvojenpiirteitä negatiivisesti. Tiedän, kaikkien äitien mielestä se oma Lissu-Lauri on maailman söpöin ja erityisin, mutta joskus äidit voisivat pitää sen ihan vain omana tietonaan ja jättää muiden muksut rauhaan.

Vauvan tulon myötä talo täyttyy kaiken maailman vekottimista ja tavarasta. Luonnollisesti mutsit kilpailevat myös materian laadusta, hinnasta ja määrästä. Ei jää yhteen kertaan kun olen kuullut miten joku äiti papattaa kovaan ääneen vauvamiitissä miten heillä on jokaiselle viikonpäivälle omat Emmaljungat, koska Lissu-Lauri ansaitsee vain parasta.
Myös monissa piireissä karsatetaan käytettynä ostettuja vaatteita ja muutaman kerran mua ollaan katsottu nenänvartta pitkin kun olen kertonut löytäneeni Adeliinan yllä olevan mekon kirpparilta. Minä tykkään lasten vaatteista ja nautin vauvan tyylikkääksi pukemisesta, mutta sillä mistä vaatteet ovat peräisin ja mitä merkkiä ne ovat, ei ole mulle juurikaan merkitystä. Monen hyvin hintavan lastenvaatemerkin vaatteet ovat mielestäni tajuttoman rumia. En oikein ymmärrä sitä että lasta puetaan tietyn merkin vaatteisiin vain koska yritetään jollain tapaa osoittaa omaa ”paremmuutaan”. Itsekin kyllä  vilkaisen kahdesti jos näen esim. kaupungilla tai jossain hieman juhlallisemmassa tilaisuudessa lapsen joka on rikkinäisissä, likaisissa ja väärän kokoisissa vaatteissa, tukka sekaisin ja näpit likaisina. Itse olen ollut sellainen luonnonlapsi kuka on rymynnyt aina jos jonkin näköisenä pitkin pihoja ja mantuja, mutta kun ollaan lähdetty ihmisten ilmoille, on ulkonäkö aina ollut siisti.

Oikeastaan kaikki mikä liittyy äityteen ja lapsiin on joidenkin äitien kesken kilpailua. Se kuka imettää lastaan pisimpään on paras. Jos synnytät lapsen luomuna, ilman kipulääkkeitä olet parempi kuin muut. Ne ketkä ostavat lapsilleen purkkiruokaa ovat paljon huonompia verrattuna Lissu-Laurin äitiin kuka itse kylvää ja kasvattaa pottunsa oman maan pellossa, nostaa ne syksyllä ja survoo soseeksi.
Minäkin tykkään tehdä soseita itse ja olisin mielelläni imettänyt Adeliinaa hieman pidempäänkin kuin vajaa viisikuukautiseksi, mutta en siksi että yrittäisin jollain lailla olla parempi kuin muut. Mielestäni kaikki saavat tehdä omat ratkaisunsa lapsen hoitoon liittyen, ilman että tarvitsee kuunnella muiden kommentintia asiasta.

Te kanaemot ketkä tunnistatte itsenne tästä tekstistä, lopettakaa tämä järjetön nokkiminen. Oman lapsen paremmuuden todisteleminen ja muiden perheiden arvosteleminen ei tee teistä yhtään sen parempia. Äitiydestä kun ei jaeta arvosanoja tai stipendejä, niin kannattaa vain keskittyä siihen oman jälkikasvunsa kasvattamiseen kunnon kansalaisiksi.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (22)

Hehehe hyvä postaus! Liityn lukijaksi 🙂 tervetuloa seuraamaan meitä 🙂 newmaam.blogspot.com 🙂

1 vastaus

Hyvä teksti! Loppuiko sulta maidontulo vai miksi lopetit imetyksen? 🙂

1 vastaus

Kiitos. 🙂
Maidon tulo väheni yhtäkkiä niin että imetin enää öisin. Kun Adeliinan yöruokailut vähenivät/loppuivat loppui myös maidon tulo.

1 vastaus

Haha, aivan mahtava teksti! 😀

1 vastaus

Kiitos! 😀

1 vastaus

Olen samaa mieltä! Itselläni ei vielä lasta ole ja taidan olla vähän huono tätä asiaa kommentoimaan, mutta mua pelottaa millaisia ihmisiä nykyajan lapsista kasvaa, kun välillä tuntuu että vanhemmat opettavat esimerkeillään lapsilleen ihan vääränlaisia käytöstapoja. Ja ei, en nyt mitenkään yleistä, on olemassa mahtavia äitejä ja isiä jotka osaavat hommansa ja opettavat lapsensa suvaitsevaisiksi, muut huomioon ottaviksi ihmisiksi. Mutta valitettavasti on olemassa myös näitä kilpailunhakuisia vanhempia. Jos äidit kilpailevat kaikesta, tottakai lapset seuraavat esimerkkiä ja oppivat esimerkiksi, että halvempi tai rumempi on aina huonompi. Näin niitä tulevia koulukiusaajia kasvatetaan. Tottakai saa olla hienoja vaatteita ja kalliita merkkituotteita, ei siinä tietenkään ole mitään pahaa, mutta lapsilleen täytyy opettaa, ettei ihmisarvo ja ihmisten hienous ole mitenkään kytköksissä rahalla mitattaviin asioihin. Lapset oppivat niin paljon vanhemmiltaan ja aika monesti vanhempien arvoista tulee myös lasten arvoja. Siksi olisi hienoa, että mietittäisiin uudelleen mikä elämässä on tärkeää ja yritettäisiin opettaa lapset kunnioittamaan kaikkea ja kaikkia.

Huh kun kuulostikin saarnaukselta toi tekstini 😀 Sanottavaa olisi vaikka miten paljon, mutta ehkä taidan lopettaa tähän 😉 Anyways, olet ihan mahtava äiti ainakin näin blogin perusteella (joka on muuten ihan mahtava myös!) ja toivotan koko teidän perheelle oikein mukavaa kesää 🙂

1 vastaus

Ihan samalla aaltopituudella oon kanssasi! 🙂

Kiitos ja hyvää kesää sulle myös! 🙂

1 vastaus

Kiitos hienosta tekstistä ja tärkeän aiheen esille tuomisesta! Olen samaa mieltä, että pienestä myönteisestä lapsen kehityksen vertailusta voi olla myös hyötyä, mutta kaikenlainen kisailuhenki on tyhmää. Ja kehityksen vertailussakin järki käteen: kaikki kehittyvät kuitenkin omaa tahtiaan. Ja kun noita kisailun aiheita tuntuu nimenomaan riittävän! Juuri esim. tuo imetyksen kesto, synnytyksen kivunlievitys, äidin painon putoaminen synnytyksen jälkeen, vauvan liikkuminen ja puhuminen ja nukkuminen ja kaikki muu toimiminen, jne. Tuntuu, että äidit luovat toisilleen ja lapsille kauheasti paineita. Ja tottakai saa olla ylpeä lapsensa kehityksestä ja iloita saavutetuista merkkipaaluista, mutta tärkeää onkin huomata, että miten tuon ilon ilmaisee muille. Ainakin itse tiedän ihmisiä, jotka jatkuvasti suorastaan ylistävät omaa lastaan, niin tulee väkisinkin sellainen olo, että lapsella ja hänen edistyneisyydellään ym. pröystäillään.

Kiva että tätä aihetta tuodaan esiin!

1 vastaus

Tätä mietin useasti tiettyjä äitiblogeja lukieassa. Hyvin sen kirjoitit kaikkien nähtäväksi!

1 vastaus

totta joka sana! Hyvä teksti!

1 vastaus

Välillä on huvittavaa kun, joku kertoo lapsella olevan päällä kiva vaate ja sitten kysyy mistä se on. Kun kertoo vaatteen olevan kirppikseltä, muuttuu ääni ylimieliseksi ja arvostelevaksi kun ostetaan käytettyinä vaatteet. Kippareilta ne parhaat löydöt yleensä tekee. 🙂

1 vastaus

I feel you! 😀

1 vastaus

Kivasti kirjoitettu teksti, mutta pakko tuoda toisesta näkökulmasta näkemys. Mun lapsella ei ole kirpputorilta ostettuja vaatteita (koska en nyt vaan käy kirppareilla), meillä on melkoisen kalliit vaunut (ne nyt sattuivat miellyttämään), aikomuksenani on imettää lasta vielä yli 1 vuotiaaksi, teen soseet itse ja mielestäni vauvani on maailman suloisin. 😉 Mutta en silti ajattele, että muut olisivat jotenkin huonompia äitejä kuin minä tai että kallis ja uusi ja hieno on parasta. Kateeksi käy kun jotkut tekee löytöjä kirppareilta!
Ideani oli se, että kannattaa puolin ja toisin miettiä käytöstä. Ei heti tyrmätä äitiä kenellä on kalliit vaunut ja nimetä häntä kanaemoksi. Ja myös toisinpäin, siinähän ei tietenkään ole mitään väärää tai huonompaa jos ostaa käytettynä tai ei vaikka pysty imettämään.
Tämä oli kaikille yleisesti, en tarkoita että sinä näin ajattelet.

1 vastaus

Hei, kyllä meilläkin on lapsella kalliit vaunut ja vempeleet ja hienot vaatteet, teen soseet itse ja aikomukseni oli imettää vuotiaaksi, mutta tekstin pointti ei ollut se että tämä on väärin tai tällaiset äidit ovat niitä "kanaemoja". Juuri se oli se ajatus että kuka yrittää kaiken tämän avulla olla jotenkin parempi kuin muut, arvostelee muita ja kilpailee kokoajan muiden äitien kanssa. Toivottavasti ymmärrsit mitä tarkoitan.

1 vastaus

Ymmärsin kyllä, enkä kirjoittanutkaan mitenkään korjatakseni. 🙂 tarkoitin, että jotkut saattavat mm. kalliiden tavaroiden takia heti ennakkoasennoitua.
Ehkä en saa ilmaistua itseäni nyt oikein!

1 vastaus

Katselepa noita konjuktioita vähän, muuten aivan ihana teksti taas, mutta konjuktiot sulla on hakusessa. 🙂 Oot tosi lahjakas kirjoittaja kyllä!

1 vastaus

Alan olla niin täynnä teitä kielipoliiseja. Tämä nyt vaan on mun tyylini kirjoittaa. Haluan että blogin päivittäminen on mulle helppo ja kohtuullisen vaivaton harrastus. Musta ei kertakaikkiaan ole siihen että käytän kirjoittamisen lisäksi muutaman tunnin tekstin korjaamiseen äidinkielenopettajan luettavaksi.

P.s En tiedä mikä on konjuktio

1 vastaus

Älä Eveliina välitä, en minäkään tiedä mikä on konjuktio. Sun blogias on kiva lukea, ei tarvitsekkaan mitään kirjakieltä olla.

1 vastaus

Ei kannata loukkaantua asiallisesta kommentista, kritiikkiä tulee ja jos se on asiallisesti kirjoitettua niin miksi pitää vastata noin törkeästi? En tuolla kommentilla mitään pahaa tarkoittanut, ajattelin vain vinkata virheestä josko haluat kehittyä kirjoittajana.

1 vastaus

En loukkaantunut, eikä tarkoitukseni ollut olla törkeä. Olen monesti kertonut että en ole mikään äidinkielen taitaja, eikä se ole tavoitteeni, joten jatkuva oikeaoppisen kieliopin tuputtaminen inhottaa.
Haluan että teksteistäni näkee että ne ovat minun itseni tekemiä ja että lukijat voivat lukiessaan "kuulla tekstistäni mun ääneni".

1 vastaus

konjuktio kirjotetaan kylläkin konjuNktio, että terve vaan kielipoliisi.. 😀 muahahah

1 vastaus

Sulla on äärimmäisen hyvä blogi ja tämä kyseinen teksti on aivan totta. Nykyäideillä on aivan mieletön kilpailemisen ja vertailemisen tarve. Sillä ei ole mitään väliä kuinka hyvin onnistuu imetyksessä, onko vauvalla millaisia vaatteita ja muita tarvikkeita tai millä hinnalla ne on hankittu. Kaikkien äitien ja äidiksi tulevien olisi hyvä muistaa, että tärkeintä elämässä on se pieni nyytti, joka maailmaan on tullut elämää rikastuttamaan, ja se, että yrittää parhaansa! Äitiys ja uusi perhe-elämä ei ole itsestäänselvyys. Ei ollut ainakaan minulle, pieni pojumme syntyi rv 33 keskosena, hiukan yli 2 kg. Kyllä minäkin haaveilin äitiyden sujumisesta tietyllä tavalla, mutta usein lapsi näyttää suunnan, haluat tai et. On ikävää kun äidit arvostelevat toisiaan ja toisten lapsia, olisi hyvä mennä itseensä ja palata maanpinnalle. Nauttisimme mieluummin kaikkien erilaisuudesta sitä arvostaen, oppivat lapsemmekin niin tekemään eikä toisia syrjimään. Kiitos, että jaksat kirjoittaa näistä asioista!

1 vastaus

Hehehe hyvä postaus! Liityn lukijaksi 🙂 tervetuloa seuraamaan meitä 🙂 newmaam.blogspot.com 🙂

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Eveliina Matilda
Hei! Tervetuloa lukemaan tarinaani lapsiperhe-elämästä, parisuhdekiemuroista sekä Turun Portsassa sijaitsevan, yli satavuotiaan puutaloasunnon remontoinnista. Ota yhteyttä: adeliinablogi@gmail.com Seuraa: Facebook / Eveliina Matilda Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: