eveliina matilda - Banneri

Plussatestin tehtyäni minulla ei ollut mitään hajua siitä kuinka pitkällä raskaus olisi, joten viikot päätettiin tarkistaa varhaisultrassa. Ultrausta on nyt jo useampi viikko aikaa.
Sain ultra-ajan heti seuraavalle päivälle ja koska Tony oli töissä, hän ei päässyt mukaan. Vein Adeliinan hoitoon ja ajelin kaupungille. Olin lähtenyt kotoa turhan myöhään ja ajoin vähän turhan reippaasti, navigaattorin avulla klinikan läheiselle parkkipaikalle. Olin unohtanut että parkeeraaminen maksaa ja kaivelin kolikoita laukun pohjalta ja takin taskuista. Onnekseni löysin pari euroa ja sain mittariin parikymmentä minuuttia aikaa. Juoksin klinikalle päin, kunnes tajusin, että en tiedä missä se on. Yritin suunnistaa puhelimen navin avulla, mutta se neuvoi aivan väärään paikkaan. Ultra-ajan alkuun oli enää kolme minuuttia, kun päätin soittaa klinikan vastaanottoon. Vastaanoton nainen neuvoi minut oikeaan paikkaan ja pääsin ilmoittautumiseen asti, mutta kun minun olisi pitänyt hoitaa maksu, huomasin että lomapakkoni oli jäänyt autoon. Katsoin ilmoittautumispisteessä istuvaa naista niin anovasti kuin osasin ja lopulta hänelle sopi että maksan vasta ultran jälkeen, koska en millään olisi ehtinyt hakea lompakkoani.

En ehtinyt edes istua kun minut jo kutsuttiin lääkärin huoneeseen. Tässä vaiheessa olin ihan varma että mikään ei enää tänään mene nappiin ja alkio on varmasti kohdunulkoinen tai sitten siellä on kutoset.

Jännitti hirveästi kun lääkäri jutusteli kaikkea liibalaabaa. Lopulta päästiin ultraukseen asti ja heti minä sen näin. Pieni pavun näköinen pötkylä jonka rinnassa pamppaili pikkuruinen sydän. <3 Olin onnellinen ja liikuttunut. Minua alkoi harmittamaan, että en osaa itkeä liikutuksesta. Aina telkkarissa ihmiset itkevät kun he tekevät plussatestin, käyvät ultrassa, kuulevat sydänäänet ja saavat vastasyntyneen rinnalle. Tottakai minäkin olen näissä tilanteissa onnellinen, mutta en osaa oikein näyttää sitä ulospäin. Lääkärin siinä ultraillessa minulle tuli typerä olo ja ajattelin että nyt se luulee etten ole onnellinen koska en itke kuten varmasti kaikki muut potilaat tässä kohdassa tekevät. Päätin sitten vetää naamalleni typerän leveän hymyn ja virnistin loppu lääkärikäynnin ajan. Ihan vain ettei lääkärille ole epäselvää että olen onnellinen. 😀

Pikkutyyppi on kuin omenaan kaivautunut matonen. <3
Tässä vaiheessa alkiosta ei saa kovin paljoa tietoa irti, mutta raskaus oli viikolla 5+2 ja alkio oli oikeassa paikassa. Myös sydämensyke oli hyvä ja tasainen. Varhaisultra todellakin teki raskaudesta aidon. En olisi millään pystynyt odottamaan epätietoisuudessa 12. viikon np-ultraan asti.
Tämän jälkeen oloni oli levollinen kun sain tietää että siellä se pieni kasvaa ja uiskentelee.

Kommentit (10)

Heippa! Missä kävit varhaisultrassa ja mitä tuli hinnaksi? Olen Turkulainen ja haluaisin myös käydä varhaisultrassa, mutta katselen tässä vielä vaihtoehtoja! 🙂
– Anna

Mä kanssa kuvittelin vuodattavani oikean kyynelmeren kun sain poikani ekan kerran rinnalle mutta siinä hetkessä vuodatti kyyneliä ainoastaan mieheni. Olin kieltämättä hämilläni. Kuitenkin synnytyksen jälkeen jos jossain ohjelmassa on toinen nainen synnyttänyt alan heti itkemään joten saa nähdä miten seuraavan synnytyksessä käy. 😀
Mä kävin myös tarkistamassa raskauden keston varhaisultrassa (rv7+2) mutta se oli ilmainen kun tehtiin neuvolassa, tai riippuu varmaan paikkakunnastakin.

Onko tietoa ettö onko tulikas tyttö vai poika. Onnea

Missä vaiheessa teit raskaustestin? Halusin kysyä myös varhaisultraata, oliko kallis tuo käynti yksityisellä kela korvausten jälkeen? Ihanaa odotusaikaa.

No sitten ymmärrän mahan kasvun! 🙂 onnea odotukseen! Ihana kun lapsi saa sisaruksen..mielestäni itsekästä jättää lapsiluku yhteen kun jokainen lapsi tulee kuitenkin joskus kaipaamaan sisaruksia 🙂

Voi luoja mikä lausahdus. Onpa todella itsekästä joo, kaikki eivät vaan halua kuin yhden lapsen ja sillä hyvä! Huh huh.

Ohoh.. vasta 5+2 ja iso vatsa oli jo siskos blogin kuvassa.kuin se on mahdollidta.? 🙂

Pian alkaa jo 14. viikko. 🙂 varhaisultraan kävimme kun oli vielä vasta 5+2

Onnea paljon, tuo teidän piparkakku-kuva oli ihana. <3

Onnea uudesta tulokkaasta 🙂

Vastaa käyttäjälle xoxo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X