Yleinen 18.12.2014
TEKSTI Eveliina

Hyvinvoiva odottaja

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Nyt kun olen raskaana, haluan keskittyä enemmän itseeni kuin normaalisti. Tavoitteenani on olla rennompi ja voida paremmin fyysisesti sekä henkisesti. Haluan keskittyä vatsassani kasvavaan elämään ja nauttia raskaudesta 100 prosenttisesti. Nyt kun tämä taitaa olla viimeinen kertani raskaana, haluan saada tästä poikkeuksellisesta tilasta kaiken irti. Olisi kamalaa mennä vaan sumussa eteenpäin ja toukokuussa huomata että koko juttu onkin jo ohi. Nyt ollaan jo puolivälissä, joten viikot todellakin etenevät kovaa vauhtia!

Olen ottanut itselleni enemmän omaa aikaa mm. ratsastamalla. Ratsatus on loistava tapa kehittää ryhtiä, hengitystä sekä tasapainoa. Kehon hyvinvoinnin lisäksi ratsastusharrastus antaa paljon myös mielelle. Hevosen kanssa puuhastelu ja suuren eläimen hallitseminen on minulle terapeuttista ja aina tallilta kotiin palattuani olo on ihan mahtava.
Ratsastuksen lisäksi aion ottaa omaa aikaa myös äitiysjoogan merkeissä. Olisin jo viime raskaudessa halunnut osallistua joogaan, mutta aikataulut eivät millään antaneet periksi kun mulla oli se koulu kesken ja iltaisin korvasin uhkatilanteidenhallinta -tunteja potkunyrkkeilyssä… Sen sijaan että yritän selviytyä ison mahan kanssa potkunyrkkeily kurssilla, aion tällä kertaa rentoutua ja valmistaa kehoani tulevaan synnytykseen hellän äitiysjoogan avulla.

Saavuttaakseni kuvitelmien seesteisen raskauden, ei riitä että harrastan muutaman kerran viikossa, vaan muutosta täytyy tapahtua useammalla elämäni osa-alueella. Yritän syödä mahdollisimman puhdasta ja terveellistä ruokaa, kuitenkaan unohtamatta satunnaista itseni hemmottelua. Minulle puhdas ruoka tarkoittaa mahdollisimman käsittelemättömien ruokien syömistä. Esimerkiksi välipalaksi syön Atrian mikropitsan sijaan hedelmiä, raikkaita salaatteja ja terveyspommi smoothieita. Jo yhden terveellisesti syödyn päivän pääteeksi huomaan itsessäni muutosta. Mielialani ja energiatasoni pysyvät paljon korkeammalla, enkä iltaisin kaadu puolikuolleena sänkyyn, vaan jaksan vielä Adeliinan nukkumaanenon jälkeen touhuilla omia juttujani.
Tärkeä juttu tässä seesteisen raskausajan jahtaamisessa on, että en saa olla itselleni liian ankara ja aiheuttaa liikkumisen ja terveellisen ruokavalion noudattamisella itselleni stressiä. Jos mua väsyttää, saan laittaa silmät kiinni ja torkahtaa joogan sijaan ja jos mulle iskee hirveä himo syödä aamupalaksi voisilmäpulla, niin saan sen myös syödä. Tavoitteeni on vain voida hitusen paremmin ja antaa mahassa kasvavalle sikiölle mahdollisimman hyvät eväät kasvuun.

Nykyinen raskausaikani poikkeaa edellisestä siten, että tällä hetkellä mulla on täällä seuranani touhukas yksivuotias. Ihan koko ajan en voi keskittyä vain itseeni ja sisälläni olevaan elämään, vaan Adeliina kaipaa päivisin paljon huomiotani. Kuitenkin tytöstä huolehtiminen on paljon stressittömämpää mitä koulun käyminen oli viime raskauden aikana. Nyt meillä on myös tuo taloprojekti tässä, mutta ainkin toistaikseksi siitä on ollut minulle pelkkää iloa. Remontin ja uuden sisustuksen suunnitteleminen on pesänrakennusvietin toteuttamista parhaimmillaan! Kävimme taas eilen ihailemassa tulevaa työmaata (joka joulun jälkeen starttaa), enkä illalla meinannut saada unta kun olin niin innoissani siitä kuinka ihana meidän kodista tulee. Harmailta hiuksilta ei varmaankaan täysin säilytä, mutta koska periaatteessa talo on täysin asuttavassa kunnossa, me voimme remontoida ja laittaa sitä pikkuhiljaa oman aikataulun ja rahatilanteen mukaan, ilman että meillä on mitään tarkkaa deadlinea. Olisihan se upeaa että suurimmat jutut, kuten keittiö ja kylppäri olisivat valmiina ennen toukokuuta ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä että se on hyvinkin mahdollista. 🙂

 Raskausviikot 19+2

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (13)

Kiva. 😀 mulla kyllä taitaa olla pieni aavistus kuka oot. 😉

1 vastaus

Teetkö sä postausta adeliinan 1v neuvolasta ja siitä miten siä meni?

1 vastaus

Ja synttäri-postausta myös!

1 vastaus

Pistetään korvan taa. 😀

1 vastaus

Ratsastustahan ei oikeen suositella raskaanaoleville…?

1 vastaus

Näin varmaan onkin että mitään ns. riski/kontakti lajeja ei suositella.
Mun kohdallani harrastus on vielä toistaiseksi jatkunut, koska ratsastan rauhallisesti omaa kehoani kuunnellen luotettavalla ja kiltillä hepalla. 🙂

1 vastaus

Ratsastaminen raskaana ollessa ei ole vaarallista. Varsinkaan jos on ratsastanut säännöllisesti ja on kokenut ratsastaja, Tässäkin asiassa kannattaa vain luottaa omiin tuntemuksiinsa ja olotilaansa. Osaat itse arvoida parhaiten oman olotilasi!

1 vastaus

Ehkei ratsastaminen, mutta yhteenkään hevoseen ei voi luottaa 100%, vaikka kuinka olisi rauhallinen.
Itse raskaana ollessa, ratsastin omalla hevosellani (ollut omistuksessani silloin 9v) ei ikinä säikkynyt temppuillut tai mitään. Mutta juuri silloin säikähti pahasti ja tipuin > käsi murtui, mutta onneksi vauvalle ei käynyt mitään. Sen jälkeen en vauva mahassa ole hevosen selkään mennyt.

1 vastaus

Heippa! Sun blogia on ollut mukava seurata ihan alkumetreiltä saakka! Ihanaa kun teidän arki sujuu niin hyvin, ja raskauskin on helppo:) Me tunnetaankin, ei olla kyllä oltu tekemisissä ylä-asteen jälkeen, kerran ollaan vissiin nähty:) Itse oon tähän asti voinut vaan haaveilla vauvantuoksuisesta arjesta jne, mutta nyt mennään pikkuhiljaa varovaisesti kohti niitä haaveita, eka neuvola tammikuussa, eli ihan alkutekijöissä ollaan.. Kovasti haluaisin kuuluttaa koko maailmalle ''MÄ OON RASKAANA ja oon niiiiin onnellinen!!!'', mutta täytyy odottaa sinne varmoille viikoille asti :D. Kirjotan nimettömänä, koska en halua varsinkaan tän mun asuinkunnan ihmisten tietävän vielä, kun täällä ne juorut tunnetusti kulkee ääntä nopeammin:D Ehkä tunnistat mut sitten kun rupee facebookkiin tulemaan vauvajuttua jne;) Hyviä vointeja vielä raskauden loppupuoliskollekkin:)! T. -95 onnellisesti raskaana

1 vastaus

Oi voi että heräsi uteliaisuus kuka siellä kirjoittaa! 😀
Tsemppiä odotukseen, toivottavasti törmäillään! 🙂

1 vastaus

Hih noh tuun sit kommentoimaan tänne nimellä ensi vuoden puolella;) Kiitos samoin!:)

1 vastaus

Kiva. 😀 mulla kyllä taitaa olla pieni aavistus kuka oot. 😉

1 vastaus

Kuulostaa hienolta! Täytyy muistaa olla itselleen myös armollinen:) meidän esikoinen oli reilun vuoden kun aloin odottaa kuopusta, oli ihanaa varsinkin loppuraskaudessa ottaa päikkärit esikoinen kainalossa! Ihania aikoja, ihania muistoja! Nautinnollista raskausaikaa sinulle!

1 vastaus

Hei! Itselläni on todella stressaava elämäntilanne, mutta siitä huolimatta sitä tulisi ajatella itseään ja vauvaansa. Olen viimeksi kommentoinut tänne kun olin viikolla 13 ja vähän sinua jäljessä. Nyt olen viikolla 17 ja kyllä viikot menevät nopeasti sen olen minäkin huomannut! 🙂

-tyttö -95

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Eveliina Matilda
Hei! Tervetuloa lukemaan tarinaani lapsiperhe-elämästä, parisuhdekiemuroista sekä Turun Portsassa sijaitsevan, yli satavuotiaan puutaloasunnon remontoinnista. Ota yhteyttä: adeliinablogi@gmail.com Seuraa: Facebook / Eveliina Matilda Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: