eveliina matilda - Banneri

Adeliina oli muutaman ensimmäisen elinviikkonsa täysimetyksellä sekä imetin häntä korvikkeen ohella osittain noin 5kk ikään asti. Adeliinan synnyttyä, minulla oli imetyksestä sekä sen hyödyistä hyvin vähän tietoa. Imetystietämykseni koostui siitä kun neuvolassa täti kerran sanoi kuin ohimennen että ”kannattaa imettää jos se onnistuu”. Oma käsitykseni imetyksestä oli, että vauvalle laitetaan tissi suuhun kun sillä on nälkä ja sitten se pari kertaa päivässä imee maitoa. That’s it! Todellisuudessahan imetys on kaikkea muuta kuin noin yksinkertaista… Ehkä 0,01% äideistä imetys lähtee käyntiin kuin itsestään ja sujuu ilman ainoatakaan vastoinkäymistä sinne taaperoikään asti. Maito toki nousee raskauden ja synnytyksen jälkeen (ainakin useimmiten) luonnostaan, mutta onnistunutta imetystä varten tarvitaan paljon hermoja, vaivaa ja tietoa asiasta. Imetystipleella on paljon kompastuskiviä kuten vauvan väärä imuote, kipu, keskosuus, vauvan malttamattomuus rinnalla, rintaraivarit, tiheän imun kaudet, matalat rinnanpäät, hampaidentulo, maidon riittävyys…
Mulla Adeliinan imetys loppui juurikin tuon maidon riittävyyden takia. Minähän palasin opiskeluiden pariin Adeliinan ollessa vielä tosi pieni ja imetyksellä. Koulupäivien aikana istuin kaikki tauot vessassa tai pukuhuoneessa rintapumppu suristen, yrittäen helpottaa pakotusta täysissä tisseissä. Maitoa ei kuitenkaan herunut pumpulle yhtähyvin kuin vauvan imiessä ja pumppaaminen oli tosi inhottavaa. Rinnat olivat jatkuvasti päivisin kivikovat maidosta ja iltaisin taas ihan lerpppanat kun Adeliina oli syömässä. Rinnathan tekevät maitoa kysynnän mukaan. Mitä useammin vauva imee, sitä enemmän maitoa tulee. Silloin taas kun rinnat ovat usein täydet, eikä niitä tyhjennetä tarpeeksi usein, maidontulo vähenee. Minulle kävi juurikin niin että maito alkoi vähentyä, eikä Adeliina enää saanut vatsaansa täyteen. Nyt jälkeenpäin mietittynä, minä luovutin aivan liian helpolla! Tuntui niin super helpolta ja vaivattomalta antaa korviketta pullosta. Pullosta Adeliina söi vartissa, kun taas tissistä syödessään vietin sohvalla peppu puutuen, useiden tuntien imetysmaratoneja. Pulloruokinnassa ihastuin myös siihen, että minä en enää yksinäni ollut vastuussa vauvan ruokkimisesta, vaan myös Tony pystyi tekemään osansa.
Pikkuhiljaa kuitenkin korvikkeen kanssa läträäminen alkoi olla paljon raskaampaa kuin imetys. Piti desinfioida ja pestä pulloja, kaupasta sai aina raahata laatikko tolkulla kallista maitoa, sekä öisin piti nousta lämmittämään maitoa mikrossa. Useasti jouduin myös tilanteisiin joissa mikroa ei ollut lähettyvillä, eikä pulloa voinut pestä. Silloin ajattelin kuinka helppoa olisi kaivaa tissi esiin ja syöttää siitä. Äidinmaito kun on aina tuoretta, oikean lämpöistä, ilmaista ja hygieenistä!

Mulle jäi kuitenkin Aden imetyksen suhteen ihan hyvät fiilikset. Oikeastaan vasta nyt myöhemmin olen alkanut miettimään että olisi ollut kiva imettää hieman pidempään. En ole mitenkään pettynyt ensimmäisen lapseni imetyksen onnistumiseen, mutta nyt seuraavan vauvan kanssa aion tehdä asioita toisin. Olisi huippua täysimettää vauva puolivuotiaaksi ja jatkaa osittaisimetystä ainakin yksivuotiaaksi asti.
Tiedän että onnistunut imetys ei todellakaan ole mikään taattu juttu, mutta aion nyt yrittää hieman kovemmin. En ensinnäkään aio ostaa kotiin varalle ainuttakaan korviketta, enkä ala heti ensimmäisen tiheän imun kautena epäilemään maidon riittävyyttä. Aion antaa vauvan olla rinnalla niin usein ja pitkään kuin hän haluaa, eli aion imettää lapsentahtisesti.
Myönnän että olisin hyvin pettynyt jos imetys ei jostain syystä lähitisikään käyntiin, tai se olisi kovin kivuliasta ja vaikeaa vielä vauvan ollessa jo muutaman viikon ikäinen. Voihan se olla että pikkutyyppi syntyy esimerkiksi keskosena, pienellä imuteholla varustettuna tai sitten multa vaikka löytyy joku kuoleman tauti ja joudun elääkseni napsimaan jotain imetyksen estäviä pillereitä. Ei voi tietää mitä tapahtuu ja kenelle, mutta suosittelen kaikkia imettämään. Mun mielestäni onnistuneena imetys on kaikkein vaittamonin tapa täyttää pikkuinen masu!

 P.S
Pikku vinkki kaikille imettäjille! Kun vauva on vielä ihan pieni, imetys saattaa kestää kerrallaan jopa tunteja (kuten meillä) ja vauva saattaa hyvinä päivinä roikkua tississä 24/7. Yleensä puhelin soi jossain päin taloa just silloin kun vauva on saanut hyvän imuotteen tai sitten telkkarista tulee ostoskanava ja kaukosäädin on teillä tietämättömillä. Imetyshetkiä varten kannattaa tehdä siis imetyskori, josta löytyy luettavaa tai kenties keskeneräinen neulostyö, kaukosäädin, liivinsuojuksia, harsoja, puhelin ja laturi sekä ehkäpä pientä syötävää ja juotavaa. (imettäessä iskee usein kova jano!) Sitten pitää koria siinä omalla vakkari imetyspaikalla ja tadaa, kaikki tarvitsemasi on käden ulottuvilla!

Kommentit (19)

Kiva lukea sun mietteitä imetyksestä. Itse esikoista odottaessani aika naivisti ajattelin imetyksen sujuvan automaattisesti. Ongelmatonta se ei oo ollu (rintaraivareita yms). Mutta usko itseesi, ole sinnikäs ja etsi tietoa. Imetyksentuki ry on mitä parahin auttaja. FB:ssä on ryhmä josta saa helposti apua. Ja imetyshän kannattaa aina (: ja nimenomaan pullot ja varalle ostetut korvikkeet veks, niihin on liian helppo turvaantua heikolla hetkellä. Imetys on se laiskan äitin valinta 😀 ja vauvan kastelemat vaipat ja kasvu on niitä parhaita mittareita onnistuneesta imetyksestä. Tsemppiä!

Ihan huippuidea toi imetyskori!!(: vitsi kun olisin kuullu idean neljä vuotta sitten. Ja hei, kenenkään en oo kuullu kuolleen tms korvikkeeseen. Läheisyyttä saa myös pullolapsi samalla lailla kun imeväinenkin. Että kamoon niuhot, pipoa löysemmälle ja annetaan even hoitaa niinku parhaaks näkee. Ps. KUKAAN suomalainen lapsi ei tarvitse äidinmaidon kaltaista lisäruokaa muun ruokailun ohella KAKSI vuotiaaksi. Aivan turhaa energiaa ja hsppohyökkäyksiä tuon iäisen rinnallakäynti. Tsemppiä ja kaikkea hyvää evelle!!!

Mä ihmettelen aina sitä kun ihmiset kertovat imetyksen olevan hankalaa. Itekään en kovinkaan paljoa imetyksestä tiennyt kun sen aloitin esikoisen synnyttyä. Kaksi lasta olen imettänyt täysimetyksellä nyt 6kk ja aijon tätä nuorimpaa imettää pidempään jos tissit sen suo:D Pulloa ei juurikaan olla käytetty,muutaman kerran. Joskus kyllä mietin että mies voisi antaa pulloa joku yö että saisin nukuttua, mutta onhan se helpompi antaa tissi kuin mennä keuttiöön lämmittään pullo. Ennemmin annan sen hoitaa aamut ja nukun ite silloin. Mutta toivottavasti sulla menee nyt hyvin imetyksen kanssa, kannattaa ottaa neuvoja vastaan jos on ongelmaa ja rennosti ajatella vaan että " ei kiirettä ja kyllä se siitä lähtee rullaan" 🙂

Hei!
Imetys on ihmisen luonnollisin keino ruokkia lastaan, joten tuo 0,01% oli aika liioiteltua. Imetys lähtee suurimmalla osalla äideistä käyntiin hyvinkin luonnollisesti ja ilman sen suurempia opiskeluja ja tietotankkauksia! Luoja on antanut jokaiselle äidille äidinvaiston. Ihanaa että tulevan lapsen kohdalla panostat imetykseen. Imetys on ihanaa:)

Toivottavasti jaksat koittaa seuraavan kanssa enemmän. WHO suosittelee imetystä jatkettavaksi 2 vuotiaaksi ja lapsen luonnollinen vieroitusikä on jotain 2 ja 7 ikävuoden välillä.

Minulla imetys epäonnistui esikoisen kohdalla juurikin tietämättömyyden takia. Toista odottaessa opiskelin aihetta paljon, liityin facen imetyksen tuki ry -ryhmään enkä ottanut paineita. Ajattelin, että jos imetys vaikuttaa liian vaikealta, en pode pahaa mieltä vaikka vauva kasvaisi korvikkeella. Mutta tadaa, puolenvuoden täysimetys onnistui. Kiinteiden ohella imetin 9 kuukauden ikään asti. Olisin toki voinut imettää kauemmin kun se sujui ja vauva tykkäsi, mutta omasta tahdosta halusin jostain syystä lopettaa silloin. Olen kyllä tyytyväinen! Ja minulle oli iso apu tosta facen ryhmästä, sain sieltä paljon tukea ja apua!

Itse koin kyllä kuopuksen imettämisen haastavammaksi kuin esikoisen… ennen syöttöä pitikin huomioida taaperon tarpeet eikä todellakaan katsottu äidin lempiohjelmia vaan usein miten muumipeikkoa ja vielä sitä samaa lempijaksoa tai luettiin satukirjaa…

Myös saman perheen lapsissa on eroja, joten ensimmäisen lapsen perusteella ei vielä kannata lyödä hanskoja tiskiin ja luoda itse itsestään vedenpiviä analyyseja imettäjänä.

Meillä kolmannen imetys ei sattunut koskaan, ei kertaakaan, ei yhtään, kun taas kahden edellisen kanssa imetettiin pariviikkoista hampaat irvessä ja itku kurkussa. Ja edellisen syötön päätteeksi kauhulla odotettiin, milloin seuraavaksi pitää…
Keskimmäinen taas söi pelkkää rintaa puolivuotiaaksi. Kaupan korvikemaitoja eivät muutkaan ole saaneet, mutta kiinteitä heillä aloitettu aiemmin.

Kun ensimmäistä oli aikaa imettää makuuhuoneen sängyn päällä tai nojatuolissa, kolmatta imetettiin yleensä seisten ja/tai kävellen.

Ensimmäinen palautettiin yöllä aina rinnalta omaan sänkyyn, kolmatta ei enää koskaan 😉

Ja silti, kolmen ihan erilaisen (onnistuneen) imetystarinan jälkeen tunsin halua tehdä vielä yksi lapsi ja onnistua hänen imetyksessään täydellisesti. En tiedä miten sen olisin tehnyt, mutta suorituspaineet jäi.

Hei sähän oot se josta oli juttuu lehes, se ku jätti pienen vauvan muille hoitoon ku opiskeli tai jotain. Aikamoisia valintoja. Voi pientä. Toivottavasti tuleva saa enemmän äidin läheisyyttä.

Sehän on just hyvä että kävi koulun loppuun. Mieti millanen homma siinä on pitäny olla et koulu, kotitehtävät ja kotona vauvanhoito. Harvalla mahdollisuus hoitajaan että pääsee jatkamaan. Se olis ollut ikävää jos olisi pitkittänyt takas kouluun menoa.Niin moni kuitenki jättää juuri silloin kesken eikä jatka tai jatkaminen pitkittyy monilla vuosilla. Ja nyt pystyi toisen lapsen tekeen heti perään ja hoitaa kahta pitkään yhdessä kotona:)

Voi hyväihme taas näitä anonyymejä. Kirjottakaa omalla nimellänne edes!

Mua kanssa harmittaa kun neuvolassa ei mitenkään kerrottu imetyksestä sen koommin, ite netistä hain ja luin tietoa. Kun joskus sanoin että vauva on kovin nälkäinen öisin ja heräilee tunnin välein oli heti " anna illallla korviketta" eikä tukenut imetystä.Ja tosiaan ekat kuukaudet vauva oli tissillä oikeastaan kokoajan, välillä se nyppikin mutta kun jaksoi vaan istuskella tissit ojossa niin hyvin riitti pelkkä äm 9kk ikään kunnes neiti vierottautui itse.
Tsemppiä odotukseen, synnytykseen ja tulevaan arkeen imetyksineen! 🙂

Huh minkälaisia kommentteja!! On ihmisillä otsaa! Blogistasi oikein huokuu kuinka hyvä äiti olet lapsillesi. Kaikkea kateus saakin aikaan, mitään muuta syytä tollaselle idioottimaiselle pottuilulle ei oikeasti voi olla. Ihailen, miten sait opiskelusi suoritettua pienen vauvan kanssa, musta ei ois siihen ollu.

Sulla ei ole hajuakaan siitä kuinkapaljon esikoiseni on "äidin läheisyyttä" saanut joten älä arvostele valintojani.

Joo mä olen just se ketä ajatteli turvata lapsensa tulevaisuuden käymällä koulun loppuun ja hankkimalla itselleen ammatin.
Lapsi tosiaan vietti muutamana päivänä joitakin tunteja isoäitinsä hoidossa, mutta tein myös paljon etänä ja toisinaan mulla oli vauva mukana kouluhommissa.

Toi on niin yleistä että ei luoteta siihen että maito riittää ja koetaan et korvikkeet on helpompia, niin lopetetaan imetys… imetys on ihanaa. Ja lapselle niiiin tärkeää. Suosittelen lapsentahtista imetystä sinulle! Harmi kun niin harva nykyisin pystyy who:n suositukseen, imettää kaksi vuotiaaksi. Ja luonnollinen vieroitusikähän on jotain ihan muuta monet luulee..

Tosiaan kiva idea toi imetyskori, kiitos!
Mulle kävi myös ensimmäisen lapsen (nyt 6kk) kanssa niin että kun oli korvikkeella alusta saakka niin imetys väheni ja loppui kokonaan kun poitsu oli 3,5kk. Olen nyt vasta jälkeenpäin selvitellyt imetysasioita enemmän ja toivoisin aikanaan toisen lapsen kohdalla olevani kärsivällisempi ja yrittäväni enemmän.

Onneksi olkoon toisesta raskaudesta ja tsemppiä! (:

Aika outo ja ikävä juttu että sulle ei oo eka raskauden aikana puhuttu sen enempää imetyksestä neuvolassa. Mulla eka raskauden aikana sitä käytiin moneen kertaan (videoidenkin kera:D) neuvolassa läpi! Ja mulla itsellä imetys onnistuikin tosi hyvin , täysimetin 6kk ja osittain vielä siihen asti kun poika oli 1v2kk 🙂

Hah, hauska idea tuo kori 🙂 taidampas ite kokeilla sitä huhtikuussa 🙂 tosi kova hinku olisi ilettää mahdollisimman pitkään mutta 4v ja 2v pojat saattaa pitää huolen ettei se onnistu…

Vastaa käyttäjälle Anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X