23. raskausviikko

Teksti

Olen huomannut että poikaraskaus on ollut selkeästi vaikeampi kuin tyttöraskaus. Vaikeaa tämä masun kasvattelu ei kuitenkaan ole ollut, vaan olen päässyt melko vähällä, mutta muutamia pikku vaivoja minulta löytyy mitä Adeliinaa odottaessa ei ollut.
Viimeksi vielä näillä viikoilla olin säästynyt kokonaan supistuksilta ja tunsinkin ensimmäisen supistuksen vasta kun synnytys lähti käyntiin. Nyt vatsaa aina välillä supistelee, mutta ainakin vielä toistaiseksi supistukset ovat olleet harmittomia ja kivuttomia harjoitus-supistuksia.
Tässä raskaudessa minua on myös vaivannut monenmoiset kivut ja erilaiset tuntemukset vatsan seudulla. Lantiota vihloo, vatsanahka tuntuu venyvän ja toisinaan kohtu tuntuu jotenkin tosi painavalta. Tämä tälläkertaa vatsassa asustava tapaus on myös huomattavasti edellistä asukkia vilkkaampi ja voimakkaampi liikkuja. vauvan kiemurtelu ja terävät potkut tekevät myös välillä kipeää. Adeliinan muistan potkaisseen kipeästi reilusti yli 30. raskausviikon. Minkähänlainen voiman-nostaja poika siellä kasvaakaan? o.O
Niin ja mainittakoon vielä yhtenä inhottavana vaivana tuo huimaaminen. En vieläkään tiedä mistä huimaaminen ja pyörtyily johtuu, sillä verenpaineeni on sama kuin viime raskaudessa ja vereni hb on ihan normaaleissa lukemissa. Eivät neuvolassakaan oikein osanneet sanoa mitään muuta kuin että mun täytyy vaan keskittyä hengittämään syvempää.
Syytän kaikkia näitä vaivoja sisälläni kasvavasta pippelistä. 😀

Ruokahimoja minulla on ollut melko maltillisesti. Alkuraskaudessa kadotin yhteyden rakkaseen kumppaniini; suklaaseen. Sama levy pyöri muutaman viikon keittiön herkkukaapissa, mikä ei todellakaan ole minulle tyypillistä! Muutama viikko sitten suklaa alkoi taas onneksi maistumaan ja nytkin parhaillaan kirjoittaessani, tuhoan Fazerin vaaleaa maitosuklaa levyä. 😛
Enemmän himoni kallistuvat varmaankin suolaiseen ruokaan. Erityisesti pihviä ja lihaa tekee kovasti mieli. Olen muutamana yönä nähnyt jopa unta miten vedän muutaman kilon sisäfilepihviä pippuri- tai punaviinikastikkeella. Tällä hetkellä suurin himoni on appelsiinit joita syön useamman päivässä, mutta kaikenkaikkiaan mielitekoni vaihtuvat aika tiuhaan. Toisena päivänä tekee mieli jotain ja seuraavana taas toista.

Olen tehnyt ensimmäiset hankinnat ”pikkuveljeä” varten. Adeliinan Baby Jogger rattaisiin ostettiin vaunukoppa, jossa vauva saa nukkua päiväunensa. Tarkoitukseni on edelleen kantaa vauvaa reissussa kantoliinassa, joten tuplarattaita emme aio hankkia. Vaunukoppa olikin suurin hankinta vauvaa varten, sillä Adeliinalta on jäänyt lähes kaikki tarvittavat vempeleet. Turvakaukaloita löytyy kaksi kappaletta, on leikkimatto, lelukaari, turvaistuin, sitteri, pinnasänky jne. Kävin juuri kaikki Adeliinan pieneksi jääneet vaatteet (50-74cm) läpi. Siirsin tyttömäisimmät vaatteet pois ja jäljelle jäi vielä pojalle sopivia vaatteita neljä Ikea kassillista. Joten vaatteittakaan ei kauheasti tarvitsisi ostaa, mutta onhan se kiva ostella muutama uutta poikavaatetta tulokkaalle. Olen jo ostanut pikkuveljelle (tällä nimellä häntä kutsumme :D) yhden lyhythihaisen kesäbodyn sekä muutaman parin sukkia. Melko hyvin olen siis vielä toistaiseksi pystynyt hillitsemään itseni kaupoilla.

Seuraava neuvola-aika on ensiviikolla. Viimeksi neuvolassa käyminen oli aina tosi jännittävää, mutta nyt jännitän ennemminkin sitä mihin saan Adeliinan keskellä päivää hoitoon. Neiti oli edelliskerralla neuvolassa mukana ja päätin että enää en aio ottaa, koska koko käynti pyöri lähinnä Adeliinan ympärillä. Yritin pidellä uteliasta yksivuotiasta paikoillaan, mutta koko ajan typy juoksi ympäri huonetta ja yritti lelujen sijaan koskea kaikkeen muuhun.
Eniten odotan neuvolakäynneiltä vuvan sydänäänten kuuntelua. Vaikka tiedänkin kylkeä potkivan tyypin olevan elossa, on silti liikuttavaa kuulla miten pieni sydän jumputtaa kovaa vauhtia. Seuraavalla käynnillä minulta varmaankin mitataan myös ensimmäistä kertaa vatsan sf-mitta. On jännä nähdä onko kohdunpohjankorkeus eri mitä Adeliinasta näillä viikoilla. Ensiviikon käynnillä olisi myös tarkoitus saada mukaan kelaan toimitettavia lappusia, joilla haetaan mm. äitiysavustusta, eli äitiysrahaa tai äitiyspakkaus.

Olen niin onnellinen ja kiitollinen. Tuntuu ihan uskomattomalta että pikkuveli sai alkunsa näin pian edellisen raskauden jälkeen. Kaikki on tähän asti sujunut mielestäni liiankin hyvin ja odotan että koska jotain kamalaa tapahtuu. Kaikista kolmesta ultrasta olemme saaneet hyviä uutisia, mutta tietenkin vasta vauvan synnyttyä hänet voidaan todeta terveeksi. Tällä kertaa mielessäni on paljon enemmän pyörinyt että mikä kaikki voi mennä vikaan. En vaan oikein vieläkään voi uskoa että ensi keväänä meillä on Adeliinan lisäksi toinen ihana lapsi.
Rakastan tätä pikku möyrijää jo ihan hurjan paljon. <3

Kommentit

8 kommenttia

haha, mullakin poikaraskaus ja harjoitussuppareita rv16 lähtien 😀 kivuliaita ollut sitten kolme kertaa…

Onko sinulla instagramia? 🙂

On, mutta en just koskaan käytä sitä. 😀 ehkä kaksi kertaa oon sinne kirjautunut.

Hahaa, kun sait Adeliinan, mä sain kuukauden päästä myös vauvan – Maurin. Nyt sul on viikkoja 23, mulla 19, että taas oot sen nelisen viikkoa "edellä" 😀 onpa hassu sattuma 😀 😀

Aika hauskasti! 😀

Ei ne vaivat johdu pojasta vaan toisesta raskaudesta 😉

Täysin samaa meinasin tulla kirjottamaan. Mulla kolmas poika nyt masussa ja tää olo on aivan järkyttävää verrattuna kahteen aikasempaan. Kipuja on vaikka muille jakaa!

Täällä yksi poikavauvaa odottava. Esikoinen tulossa ja viikkoja on nyt 18 ja samat kivut ja supistukset. Lisäksi supistusten jälkeen oksettava olo koko päivän..

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä