Yleinen 31.3.2015
TEKSTI Eveliina

35. raskausviikko ja neuvola

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Tänään viikkoja pärähti mittariin huimat 34+1! Jännää ajatella että jos synnytys nyt käynnistyisi, sitä ei enää esteltäisi vaan vauva saisi luvan tulla maailmaan. Mä olen kuitenkin tilannut Vappu-vauvan, joten täällä yritetään edelleen huilata mahdollisimman paljon. 🙂 Kipeät supistukset kiusaavat nyt etenkin öisin, päivisin supistelu on ollut ieman maltillisempaa. Paitsi tänään mulla oli koko aamupäivän tosi hyvä olo joten touhusin kotona kaiken näköistä ja kävin vielä neuvolassa sekä hammaslääkärissä. Tämä taisi olla hieman liikaa, koska iltapäivällä päälle iski taas kovat kivut ja tuntui että koko vatsa repeää! Supistukste lisäksi mua uimasi ja tuntui että jouduin parin tunnin ajan haukkomaan happea että pysyin tajuissani. Nyt kun sain Adeliinan nukkumaan ja pääsin löhömään sohvalle, olo on jo paljon parempi.

Kuten kuvasta näkyy, vatsa alkaa olla jo ihan kiitettävän kokoinen! Ainakin se on kokoajan tiellä, painaa sata kiloa ja alkaa jo pikkuhiljaa ahdistaa… Nyt tänään tuli ensimmäistä kertaa sellainen kunnon kyllästyminen tähän vatsaan. Haluaisin jo oman kroppani takaisin. Kaipaan sitä että voin makoilla vatsallani, pukeutua omiin vaatteisiini ja voin yöllä kääntää kylkeä ilman että se on kymmenen minuutin prosessi! Haluaisin myös kantaa Adeliinaa kantoliinassa (posti toi tänään uuden liinan!!) mutta vatsan kanssa kantaminen on mahdotonta. Selän puolellakaan kantaminen ei tule kysymykseen näiden supistusten takia.
Kun mulla iski tää ”oman kropan kaipuu”, aloin kuitenkin miettimään että olen loppujen lopuksi äärettömän pienen hetken elämästäni raskaana. Tätä poikkeustilaa on todennäköisesti enää muutama hassu viikko jäljellä ja jos meidän tämän hetkiset suunnitelmat pitävät paikkansa, olen nyt viimeistä kertaa raskaana. Joten mä pakotan nyt itseni nauttimaan tästä masusta ja sen mukana saadusta huomiosta loppuun asti!

Tässä on vertailukuva molempien raskauksieni masuista. Vasemmalla on tänään 34+1 otettu kuva ja oikeanpuoleinen kuva on otettu 34+0 kun odotin Adeliinaa. Tällä kertaa masu näyttäisi olevan hieman suurempi?
Päivällä mulla oli tosiaan myös se äitiysneuvola. Siellä nyt ei mitään ihmeempiä tapahtunut. Paino oli noussut vain 400g viime käynnistä. SF-mitta oli kasvanut 3cm, eli kohdunpohja on nyt 31cm korkeudessa. Vauvan sykkeet olivat n. 140 luokkaa ja tyyppi on edelleen raivotarjonnassa, pää alaspäin. 
Seuraava neuvolakäynti varattiin 14.4, eli parin viikon päähän. Silloin mulla onkin tapaaminen lääkärin kanssa ja synnytystapa-arvio. Lähinnä se synnytystapa-arvio tarkoittaa sisätutkimusta, vauvan painon arvioimista sekä lääkärin arviota siitä mahtuuko vauva syntymään mun lantiosta. Täällä neuvolasta ei löydy ultralaitetta, joten lääkäri muodostaa mielipiteensä vain käsikopelolla tutkien. 
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (8)

Ärsyttää tämä että ei niitä lapsia tehdä, niitä saadaan -lässytys. Kun vuoden yrittämisen jälkeen testi näytti positiivista niin jälkikäteen ajateltuna kyllä sitä lasta on todenteolla yritettiin tehdä, ei siinä mitkään siunaukset auttanut 😀 ei se pyhä henki naista hedelmöitä.




0
1 vastaus

Musta on hassua että kirjoitat että oot viimistä kertaa raskaana kun sähän oot nuori ja elämää tosi paljon vielä jäljellä ei voi ikinä tietää vaikka kuin suunnittelee 😀 ehkä muutaman vuoden päästä taas kaipaat sitä vauva arkea ;D




0
1 vastaus

Ihan totta. 😀 viimeksikin olin niin varma että se oli eka ja vika lapsi. :"D voihan se olla että mä vielä 15 vuoden päästä (35-vuotiaana) päätän tehdä lapsen.




0
1 vastaus

Mua kanssa naurattaa aina kun parikymppiset puhuu niin varmana että tämä oli nyt viimenen lapsi ja plaaplaa.




0
1 vastaus

Olisi kiva tietää, miten nää raskaudet ovat eronneet toisistaan? Kun on tyttö ja poikaraskaudet.
Itsellä poika ja nyt odotan toista ja jännittää kumpi sieltä tulee 🙂




0
1 vastaus

Ei lapsia tehdä,niitä saadaan jos niitä ylhäältä siunataan. Ihminen ei voi kasvua siemenelleen itse antaa,kunpa aina muistaisimme tämän! 🙂




0
1 vastaus

No kyllä mun mielestäni sen eteen pitää jotain tehdäkin että lapsia voi saada. 😉 Ei ne siemenet sinne kohtuun itsestään kulje.
Tämä ei silti tarkoita sitä että pitäisin lasten saamista itsestäänselvyytenä! 🙂




0
1 vastaus

Ärsyttää tämä että ei niitä lapsia tehdä, niitä saadaan -lässytys. Kun vuoden yrittämisen jälkeen testi näytti positiivista niin jälkikäteen ajateltuna kyllä sitä lasta on todenteolla yritettiin tehdä, ei siinä mitkään siunaukset auttanut 😀 ei se pyhä henki naista hedelmöitä.




0
1 vastaus

Blogissani on sinulle haaste! 🙂




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: