Yleinen 5.4.2015
TEKSTI Eveliina

Kantoliinailua

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kantoliinassa lapsi on siellä missä kuuluukin; lähellä äitiä, tai miksi ei isääkin. Liinassa olo muistuttaa vastasyntynyttä kohdussa olemisesta. Vauva voi kuulla äidin sydämenlyönnit, äänen sekä tuntea äidin liikkeet ja haistaa äidin tuoksun. Ergonominen kantaminen myös tukee lapsen motorista kehitystä, sillä kannettaessa lapsi aktiivisesti myötäilee kantajan liikkeitä. Äiti taas voi helposti tarkkailla vauvaa ja pystyy lukemaan vauvan viestit esimerkiksi nälästä jo ajoissa, ennen kuin vauvan tarvitsee itkeä. Myös monet taaperot nauttivat kantamisen luomasta läheisyydentunteesta.
Toisinaan Adeliina kyllästyy rattaissa istumiseen, mutta nauttii maisemien katselemisesta kantoliinan kyydistä. Olen kantanut Adeliinaa pienempänä meillä lainassa olleella kantorepulla sekä myöhemmin trikooliinalla. En juurikaan ole päässyt testailemaan useampia eri reppuja, mutta tämän hetkisten kokemuksieni pohjalta olen ehkä tykännyt enemmän liinasta. Liinassa on portaaton säätömahdollisuus sekä useampia eri kantotyylejä. Toisaalta valmiiksi omille mitoille säädetyllä kantorepulla lapsi olisi varmaan nopeampi saada kyytiin, mutta uskon että harjoittelun avulla liinan sitomisesta tulee vielä hyvin vaivatonta. Mulla ei vielä ole kauheasti kokemusta kantoliinan käytöstä, koska silloin kun todenteolla innostuin puuhasta, aloin odottamaan ’pikkuveljeä’. Kantaminen alkoi nopeasti olla raskasta, enkä masun kasvettua ole pystynyt kantamaan Adeliinaa tuolla mun trikooliinalla, koska trikooliina soveltuu oikeastaan vain yhteen etusidontaan. Rengasliinalla olen kantanut Adeliinaa lyhkäisiä hetkiä lonkalla, mutta näiden mun supisteluiden takia sekin puuha on pitänyt jättää oikeastaan kokonaan.
Koska en vieäkään ole aikonut hankkia niitä tuplarattaita, olen päättänyt panostaa kantovälineisiin. Pikkuvauvaa on helppo kantaa trikooliinalla, mutta koska meidän poju syntynee tässä kesän korvilla, paksu trikoo tulee varmasti olemaan tosi kuuma! Niinpä päätin ostaa trikoota hieman arvokkaamman, mutta reilusti ohkaisemman ja hengittävämmän kudotun liinan. Amazonaksen carry sling vaikutti hinta laatu suhteeltaan sopivalta ja viime viikolla meille kotiutuikin kyseinen liina Sahara -kuosilla, 4,7m pitkänä. Vielä en tosiaan ole päässyt testamaan kudottua tositoimissa, mutta muutaman hieman kömpelön testaus-sidonnan olen Adeliinan kanssa tehnyt. Selkään sitominen on ollut paljon vaikeampaa kuin eteen, mutta kunhan pääsen tästä masusta eroon, aion mennä hankemaan sidontavinkkejä kantoliina tapaamisiin. Rengasliinan kanssa olen saanut opastusta kantoliinatukihenkilöltä ja siitä oli paljon hyötyä!

Toivottavasti pikkuvelikin viihtyy liinan kyydissä, tää on niin mun juttu! 🙂

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (11)

Mistä tuo pinkki kuosinen liina on? Meillä vielä paino ei riitä kanto reppuu (mitä pidän helpompana), joten ajattelin hankkia meille liinan. Tarvitsisi olla vain ohkainen, että ei tule kuuma lämpiminä päivinä (jos sellaisia edes täällä on :D)




0
1 vastaus

Voi kyllä trikoolinalla kantaa eri sidonnoilla siinä missä kudotullakin liinalla! Oma suosikkini oli sitoa risti tuohon lonkalle ja kantaa isompaa lasta siinä.
En meillä ainakaan kokenut trikooliinaa erityisen kuumaksi vauvalle. Lämpimällä ilmalla vain vähemmän päälle.




0
1 vastaus

Ainoa trikooliinalle suositeltu sidonta on kietaisuristi 2. Koska trikoo ei ole yhtä jämäkkä materiaali kuin kudottu, vauvan päällä tulisi aina olla ainakin kolme kerrosta liinaa.
Näin siis suosittelee esim. kantoliinayhdistys. Trikooliinavalmistajat saattavat toki mainostaa että liinalla voi käyttää useampaa sidontaa…




0
1 vastaus

Ristin voi sitoa mukavasti myös sivulle tai taakse, ei pelkästään eteen.




0
1 vastaus

Karseen ja vaivalloisen näköstä




0
1 vastaus

Tuntuu että tämä yks ja sama anonyymi yrittää kommentoida aina jotain negatiivisia. Älä Eveliina välitä. 🙂 Sä ainoastaan tiedät mitkä asiat ovat parhaita sulle/lapsellesi ja perheellesi. Tsemppiä! <3




0
1 vastaus

Ja tosi hyvältä näyttää sun ensimmäiset selkäsidonnat! 🙂




0
1 vastaus

Kiitos!! 🙂 Omaan makuun kyytiläinen jäi hieman liian alas. Ens kerralla yritän saada Adeliinan niin että hän näkisi eteenpäin mun olkapään yli. 🙂




0
1 vastaus

Sulla on tosi ihana tää blogi! Käyn päivittäin tsekkailemassa että onko uutisia että pikkuinen on syntynyt! 😀




0
1 vastaus

ihana kannettava! Niin söpö ilmekin naamallaan. <3 Saisinpa itsekin tuollaisen kullannupun joskus – tai oikeastaan useampia 🙂




0
1 vastaus

Mulla on ollut tää sama kudottu kahdella eri kuodilla, siniraidallisella ( nimi tyyli ehkä?) ja,siinä riemun kirjavassa loisto:ssä?
Nyt on jäljellä voin trikooliina ja yksi girasolin kudottu, mietinkin että vaihtaisiko tuo poikavärisempään.. viikkoja nyt 28+ ja vuodelevossa, vähän käy aika pitkäksi..




0
1 vastaus

Mistä tuo pinkki kuosinen liina on? Meillä vielä paino ei riitä kanto reppuu (mitä pidän helpompana), joten ajattelin hankkia meille liinan. Tarvitsisi olla vain ohkainen, että ei tule kuuma lämpiminä päivinä (jos sellaisia edes täällä on :D)




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Eveliina Matilda
Hei! Tervetuloa lukemaan tarinaani lapsiperhe-elämästä, parisuhdekiemuroista sekä Turun Portsassa sijaitsevan, yli satavuotiaan puutaloasunnon remontoinnista. Ota yhteyttä: adeliinablogi@gmail.com Seuraa: Facebook / Eveliina Matilda Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: