eveliina matilda - Banneri

Olen pikkuhiljaa oppinut olemaan myös yksin. Kun lapset ennen eroamme olivat jossain hoidossa, minä stressasin. Podin huonoa omatuntoa ja kiusasin itseäni pohtimalla kuinka minun ja lasten välinen kiintymyssuhde ja lapsien perusturvallisuus jää oman vapaa-aikani jalkoihin. En täydellisesti osannut nauttia olostani ilman lapsia ja mikäli Adeliina sattui yöpymään isovanhemmillaan, minä kiirehdin heti aamuvarhain hakemaan tytön kotiin.

Nyt kun palaan taaksepäin, niin oikeastaan meidän lapset eivät ole mitenkään tolkuttoman paljon olleet hoidossa. Alex on nyt hiljattain ollut minusta useamman tunnin pätkiä erossa. Adeliina on aina ollut reipas kyläilemään isovanhemmillaan, mutta silti kyläilyt on pidetty lyhyinä ja enintään yhden yön mittaisina. Lapset eivät ole varmasti koskaan kokeneet hylkäystä tai muita negatiivisia tunteita hoidossa olon myötä. Moni kaksivuotias on joka arkipäivä päivähoidossa, joten koen olevani hyvin onnekas voidessani pitää lapset vielä lähelläni ja viedä hoitoon vain silloin kun haluan.

Nyt uuden perhetilanteen myötä olen ollut paljon aikaisempaa enemmän yksin ja olen oppinut nauttimaan siitä. Kun lapset ovat isänsä kanssa, he eivät ole hoidossa. He viettävät aikaa ihmisen kanssa, joka on heille yhtä tärkeä kuin minä. Vaikka etenkin Alexille minä olen vielä se ensisijainen kiintymyksenkohde, niin myös Alexin on hyvin tärkeää hengailla myös isänsä kanssa. Ennen minä olin lasten kanssa päivät ja aina välillä iltapäivisin ja viikonloppuina vietimme aikaa koko perheenä. Nyt minä olen lasten kanssa päivät, mutta illat ja viikonloput me vanhemmat hoidamme lapset puoliksi.  Molemmat saavat siis vähän vapaa-aikaa ja minä rohkenen kertoa olevani tyytyväinen tähän kuvioon.

Sunnuntaiaamut ovat ihania, etenkin tänään. Makoilin olohuoneen lattialla lukien sitä aloittamaani Ajattele myönteisesti -kirjaa. Fido kiipeili selkäni päällä ja yhtäkkiä minua alkoi hymyilyttää. Olenko kaiken tunnemyrskyn jälkeen löytänyt jonkinlaisen tasapainon? Miksi minusta tuntuu että juuri nyt oloni on hyvä ja suurin murheeni on täytänkö kohta lepomani kääretortun omena- vai vadelmahillolla? Eikö minun kuuluisi olla masentunut, murheellinen ja tuntea oloni maan pieneksi matoseksi? Voiko olla aivan liian aikaista sanoa että oloni on oikeasti ihan ok ja kivitetäänkö minut  taas tämän myöntämisen jälkeen vauvapalstalla?

Nyt syön epäonnistunutta, aivan liian runsaalla kädellä (vadelmahillolla) täytettyä kääretorttua ja tuijotan toista tuntia ostosteeveetä. OstosTV on ihana, kaikki ohjelman ihmiset ovat niin pirteitä sekä onnellisen ja iloisen näköisiä! Okei… Ajattele myönteisesti on tehnyt tehtävänsä ja ehkä vähän liikaakin!

image

Sain muuten aika mahtavan ystävänpäivälahjan Sohvilta. Alexander on nyt valvottanut todella paljon ja olen yrittänyt lempeästi unikouluttaa häntä jo muutaman viikon ajan, joten hyvät yöunet tulivat todella tarpeeseen. Paras ystävä kyllä tietää mitä toinen tarvitsee. <3 Hyvää sunnuntaita ja ystävänpäivää kaikille.

Kommentit (16)

Oon seurannut sun blogia jo pidempään, yksi mun suosikkiblogeista. Mun mielestä jos nyt mitään hyvää voi löytää erosta, niin on tässä sulla se, että saat enemmän omaa aikaa! Mun mielestä se on hyvä asia, mitä ihmettä joku nyt Jeesustelee tuolla ylempänä 😀 aikaisemmin kun sä taisit vastata itseksesi lasten hoidosta niin nyt on kyllä reilua että isäkin itsenäisesti ottaa vastuuta lapsistaan! Kolmen lapsen kokemuksella tän sanon.
Tsemppiä tulevaan 🙂

Ihailtava elämän asenne. ❤️ Pistää miettimään omaakin asennetta.

Vaikeita ja haikeita hetkiä tulee joskus kyllä varmasti, mutta ihanaa lukea kuinka hyvävointinen olet nyt! Ero muuttaa aina paljon, mut ei kaikki muutokset ole pahasta. Ja kyllä sun kirjoituksista huomaakin sen, että sä kyllä pärjäät! ❤

http://www.keltaisessatalossablog.blogspot.com

Hei. Kiva kun olet saanut omaa aikaa myös. TSemppiä päiviisi, olet ihailtava nainen. <3

Olet upea, inspiroiva nainen <3

Olet hieno ja vahva nainen! Juuri hyvä jis et jää maahan rypemään itsesäälissä vaan menet elämässä eteenpäin ja osaat nähdä elään ja tilanteen hyvätkin puolet, joita oikeasti on! <3 tsemppiä!:))

Ei sua voi kuin ihailla <3 upea, vahva nainen!

Mä tänään just mietin että pisin aika minkä olen ollut erossa tytöstä (2v) on kaksi tuntia. Jotenkin hassua, mutta mulle ihan luonnollista. Hyvä kun tunnet olosi hyväksi! En tiedä voiko tätä sanoa ääneen, mutta jos ero olikin sinulle tavallaan helpotus, apua, en osaa muotoilla tätä niin etteikö joku hermostuisi. Mutta toivottavasti ymmärrät. Ja en todellakaan tiedä totuutta, eikä se minulle kuulu. Olen vain kuullut että joskus eron jälkeen tuleekin melko pian hyvä ja tyyni olo,kun huomaa että juuri näin on hyvä. Mutta kaikkea hyvää sinne sinulle!

Oletko mietiskellyt sitä millainen rooli molempien uusilla kumppaneila olisi teidän lasten elämässä? Jotenkin tuo kiinostaa minua 😀 olet pärjännyt hyvin, postauksista päätellen. Muista että olet ihana ihminen, ainakin minun mielestä, hyvää sunnuntaina 🙂 <3

Luulen, että ero oli ehkä sen vuoksi hyvä, että saat nyt olla jatkuvasti ilman lapsia. Tuntuu jopa että haluat vähän jo irtaantua lapsiarjesta ja nyt se on mahdollista. Itse olen myöskin sinun ikäinen pienen pojan äiti ja mieheni on paljon töissä. Olen pojan kanssa päivät kahdestaan, en ole koskaan jättänyt häntä hoitoon, täytti juuri 9kk. Periaatteessa ydinperhe on ihana ja täydellinen, mutta kuten varmaan itsekin huomasit (ennen kuin erosit), aikaa itselle ei jää kun illalla mies tulee kotiin ja silloin kannattaa olla perheenä yhdessä.

Mun mielestä Eve kyllä tarkoitti tossa, että on sen takia enemmän nyt ilman lapsia, kuin ennen, koska lapset ovat isällään. Ja eiväthän se silloin ole hoidossa. Ja onhan heillä oikeus olla isällään myös paljon, vai ?

Sehän onkin hyvän äidin merkki kun ei ole koskaan jättänyt lasta hoitoon 😀 paremminkin sen merkki ettei ole osannut ottaa omaa aikaa tai parisuhdeaikaa

Ei se tarkoita että olisi huono äiti jos lapsi on hoidossa. Mietiskelin vaan, että nykyään kun moni eroaa, lapset jätetään useammin hoitoon, enkä tiedä onko sekään niin hyvä asia. Pystyykö siinä keskittymään lapsiin sitten tarpeeksi? Mulla on huono tilanne, ottaisin tätä niin sanottua parisuhdeaikaa jos se olisi mahdollista, mutta kun ei ole. Joskus siis tulee jätettyä kommentteja joita en ihan niinkään olisi tarkoittanut. Ihmettelen vaan miksi niitä lapsia aletaan jättää hoitoon vasta eron jälkeen eikä ennen sitä?

Ja meillä menee avioliitossa onneksi paremmin kuin ennen lasta, vaikka elämä ei täydellistä olekaan☺ En siis ole Evelle kateellinen, mutta pohdiskelin yleisesti tätä eroamisen jälkeistä menemistä…

”Jatkuvasti ilman lapsia”?!?! Voi hohhoijaa, jos luetun ymmärtämisesi on tuota luokkaa, suosittelen sinulle vaikkapa peruskoulun käymistä uudelleen!

Kylläpä oli jotenkin katkera kommentti.! Onneksi eve osaa varmasti jättää omaan arvoonsa.

Vastaa käyttäjälle T Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X