Muutoksia ja muuttoja – asumiskuviot uusiksi

Teksti Eveliina

Bongasin netistä kivan näköisen talon ja soitin myyjälle. Käytiin katsomassa, ihastuttiin ja tehtiin ostopäätös. Rakennuksen alkuperäinen asu huokui menneen ajan tunnelmaa. Taloa ja pihaa piharakennuksineen oli pidetty rakkaudella, myyjän ainoa toive oli että näin tapahtuisi jatkossakin. Lähtiessämme isäntä pakkasi mukaamme pussillisen omppuja pihan puista. Ne maistuivat paremmilta kuin mikään muu ja tunsin olevani hyvin onnekas jos saisin loppu elämäni nauttia näiden vuosikymmeniä vanhojen puiden hedelmistä.

Pidimme myyjiin yhteyttä ja kyläilimme. Tuntui hassulta istua kahvilla toisen emännän keittiössä ja miettiä että kohta tämä olisi minun kettiöni. Emme tehneet kauppaa ehkä niin perinteisin menetelmin, mutta tämä menetelmä sopi tälle ympäristölle. Ihan kuin yhdessä, me molemmat osapuolet käänsimme uuden sivun elämässämme. He luovuttivat meille jotain heille tärkeää, josta tulisi meille hyvin tärkeää.

Kun kaupat oli tehty, olimme täynnä intoa. Remontti alkoi itseasiassa jopa hieman ennen kun kuulakärkikynä kohtasi myyntikirjan. Niin innoissamme olimme. Valitsimme materiaaleja, purimme vanhaa kunnioittaen; ikivanha lautalattia uudistettiin, puuhella piti säilyttää, vanhat listat irrotettiin hellin ottein ja säilöttiin uudelleen kiinnitystä varten. Rakastuin makuuhuoneeseen valitsemaani tapettiin, lastenhuoneen kaarevaan kattoon ja valoisaan keittiöön. Talo ja piha ovat keskeneräiset, mutta silti täydelliset.

Kului vuosi ja tuli syksy, muttei yhtään omenaa. Pihassa seisoi kaksitoista puuta, mutta ostin omenani kaupasta. Joku sanoi että pölyttäjät olivat liikkeellä väärään aikaan, mutta minä tiesin että tunnelma oli väärä; myyjän ainoa toive ei enää toteutunut.

En pysty enää pitämään paikkaa rakkaudella. Minun täytyy päästä uuteen puhtaaseen ympäristöön, johon voin taas rakentaa rakkaudentäyteisen kodin minulle ja lapsille. Näin ei suunniteltu, mutta näin sen kuuluu nyt mennä. Makuuhuoneen tapetti, lastenhuone, keittiö… Kaikki kuuluu menneeseen ja sinne ne minun puolestani saavatkin jäädä. Myyn oman puolikkaani talosta pois ja ostan pienemmän paikan itselleni. Olen nyt hiljattain käynyt muutamassa asuntonäytössä ja yhdessä herttaisessa leveillä ikkunalaudoilla, lautalattialla ja aurajokimaisemalla varustetussa asunnossa pystyin jo näkemään lapset leikkimässä ja itseni ikkunalaudalla istuskelemassa, kahvikuppi kädessä. Matkassa on vielä monta mutkaa, mutta olen todella innoissani!

eveliinamatilda2

 

Kommentit

15 kommenttia
Avatar

Voihan sekin olla mahdollista, että lainan ottaminen tulee tämänhetkisen alhaisen korkotason vuoksi edullisemmmaksi kuin asunnon maksaminen käteisellä. Ajatellaan vaikka, että sitä paalua siis sattuu olemaan tolkuttomasti sijoitettuna esim. pörssiosakkeissa, niin kannattavampaahan se on rahoittaa asunnon osto halvalla pankkilainalla kuin myydä tuottoisia osakkeita pois. Ja uskoisin että tällaiselle pankin asiakkaalle myönnetään suhteellisen helpostikin se laina, vaikka kuukausittaisia ansiotuloja hakijalla ei olisi. 🙂

Avatar

Wau! Miten tunnelmallisesti ja hienosti kirjoitit. Melkein itku pääsi tätä lukiessa. Tähän tunnelmaan pääsi niin käsiksi.
Toivon onnea asunnon etsintään. Näin on tarkoitettu, uusi puhdas sivu.

Avatar

Onnea asunnon etsintään. <3

Avatar

Uskon että tämä on tärkeä etappi sinulle ja lapsille, kohti tulevaisuutta 🙂 tsemppiä asunnon etsintään! Toivottavasti löydät unelmien kodin juuri teille!

Avatar

Kuulostaa ihanalta tuo asunto, leveät ikkunalaudat on <3 Toivottavasti saisit sen! 🙂

Avatar

<3 muru.

Avatar

Mukava kuulla, että asiat järjystyvät pikkuhiljaa. Tuo katsomasi asunto kuulostaa ihanalta! 🙂

Mietin vain, miten saat asuntolainan, jos sinulla ei ole töitä? Anteeksi suora kysymys, itsekin mietin asunnon ostamista tulevaisuudessa. Olen itse kuvitellut, että vakituinen/pitkäaikainen työsuhde tulisi olla.

Eveliina

Omat raha-asiani jääkööt täällä puimatta, mutta näin yleismaailmallisesti lainan voi saada jos pankki toteaa hakijan maksukykyiseksi. 🙂

Avatar

Miten hoitovapaalla oleva pystyy maksaa lainaa?

Avatar

Todella kaunis kirjoitus. Palanen elämää. Toivon sinulle ja lapsille kaikkea hyvää. Uskoa ja toivoa uuteen.

Avatar

Moi! Onko mulla mennyt kokonaan ohi vai oletko vastannut kysymyksiin jossakin postauksessa jo? Yritin etsiä, muttei löytynyt 🙂 Kuulostaa hyvältä kuitenkin nuo asumiskuviosi. Ihanaa, että saat uuden paikan itselles ja lapsillesi ! Tekee varmasti hyvää siullekkin !

Avatar

Tosi kauniisti kirjoitettu. Tulin jo vähän kateelliseksi aurajoki-maisemista haha!

Avatar

Onnea asunnon etsintään! 🙂

Jännää, miten ihmisiä kiinnostaa niin paljon toisten ihmisten lainanhoito ja raha-asiat. Voin vähän valottaa ihmisiä siitä, miten jollakulla voi olla varaa hoitaa työttömänä lainaa:

Ei voida ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät elä samalla tavalla kuin miten itse elää, eli kuukausittaisten ansiotulojen varassa kädestä suuhun-periaatteella. Jopa nuorilla aikuisilla ja joillakin lapsilla saattaa joskus olla huomattavat määrät kerrytettyä varallisuutta ja omaisuutta säästössä. Ja mikä fiksuinta; mahdollisesti kiinnitettynä jossakin omaisuuslajissa kasvamassa korkoa eikä suinkaan käyttötilillä makaamassa.

Omaisuutta saattaa olla siirtynyt esimerkiksi perintönä tai lahjoituksina vanhemmilta, isovanhemmilta tai muilta sukulaisilta. Minusta se on ehdottoman fiksua eikä todellakaan keneltäkään muulta suomalaiselta pois, jos perheessä halutaan taata jälkikasvulle pesämunaa/puskurirahaa elämää varten. Toki on niitä nuoria, jotka bilettävät ja tuhlailevat perintörahansa alta aika yksikön, ja minusta on todella hienoa, että Eveliinalla ei ole sellaista tuhlailevaa asennetta ja minusta oman asunnon ostaminen on järkevä ratkaisu vuokralle muuttamisen sijaan. Useimmiten omille lapsille ja lapsenlapsille säästämisen asennekin periytyy jolloin varallisuuskin pitkän ajan kuluessa kasvaa, jos sitä osaa hoitaa hyvin.

Varmasti suomalaisista suurin osa on sellaisia, jotka joutuvat oman omaisuutensa kerryttämään täysin tyhjältä pöydältä tai pahimmassa tapauksessa aikuisikään päästyään aloittamaan maksamaan vanhempiensa velkoja pois. Meitä ihmisiä rahatilainteineen löytyy vaan niin moneen junaan ja pitää ymmärtää etteivät kaikki meistä ole samanlaisia…

Avatar

Näin pankkineitinä täytyy todeta, että eläisipä sitten kuinka niukasti, niin pankki käyttä menojen arvionnissa tiettyjä keskiarvoja. Poikkeuksia on, mutta lähtökohtaisesti ei auta, että pystyy jopa osoittamaan tiliotteeltaan, ettei rahaa tosiasiassa kulu juurikaan muuhun kuin lainanlyhennyksiin (näin kärjistäen). Maksukyvyn tulee tosiaan olla kunnossa ja yleensä lainanottajalta vaaditaan sitä vakituista työsuhdetta, jonka säännölliseen tuloon lainan takaisin maksu perustuu. Etenkin, jos laina otetaan täysin omiin nimiin, eikä yhteisvastuullisesti esim. puolison kanssa. Vain todella harvinaisessa tilanteessa lainan takaisinmaksu voi perustua esim. omaisuuden myyntiin.

Aina on tietenkin poikkeuksia ja näin voisi olla esimerkiksi siinä tilanteessa jos asiakas tunnetaan ennestään jo pitkältä ajalta. Uuden asiakkaan on silti lähes turha tulla lainaa hakemaan, mikäli vakituinen työsuhde uupuu. Valitettavasti tälläinen tilanne yleensä näkyy sitten korkeana marginaalina. Pankki, kun hinnoittelee nimenomaan riskiä marginaalilla ja kyseisen kaltaisessa tilanteessa riski on aika ilmeinen.

Mikäänhän ei kuitenkaan estä käymästä pankissa juttusilla, sillä siellähän ne asiat selviää. Ei täällä netin ja keskustelupalstojen ihmeellisessä maailmassa.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä