Yleinen 23.5.2016
TEKSTI Eveliina

Haaveilua tulevaisuudesta

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

”Niin Eveliina, mistä sä haaveilet?” 

…kysyttiin minulta tänään, kun keinuin Alex sylissäni puiston keinussa.

Hmm… En mielestäni mistään tavattoman suurista asioista. Haaveilen siitä että saan aamulla herätä omasta, somasta kodistani ja että voin joka aamu juoda kahvini siitä samasta Vallilan sydänmukista. Haaveilen että katselen jatkossakin aina maanantaisin, kuinka lapseni nuolevat pelkän voin juuri uunista tulleen sämpylän päältä. Haaveilen siitä että vielä monen vuoden ajan kotioveni takana vastassa on heiluva häntä ja tuikkivat silmät. Haaveilen myös siitä että joskus joku kantaa puolet kauppakasseista ja että vielä joskus huomaan olevani kaikkine virheineni jollekin täydellinen.

”Mistä te haaveilette?”

…kysyin lapsilta iltapiknikillämme

Alex taputti minua naamaan ja hoki nauraen: ”Ääti, ääti, ääti…”

Adeliina pomppasi ylös ja sanoi: ”Huomenna leikitään, pikkuvi ja äiti ja minä”

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (14)

Kiitos Mere <3




0
1 vastaus

Ihana <3 Ihanat te ja ihanat kuvat!
…ja saadaaks mekin huomenna leikkii teidän kaa?




0
1 vastaus

Kiitos Mere <3




0
1 vastaus

Ihana kirjoitus <3




0
1 vastaus

Kiitos 🙂




0
1 vastaus

Ihana kirjoitus <3




0
1 vastaus

Kiitos!




0
1 vastaus

Melkeen tuli itku silmään kun luin tuon kirjoituksen. Ihana<3 t. Yhden ihanan 3-v tytön äiti ja koiran emäntä joka on kokenut alle vuosi sitten samanlaisen eron kuin sinä




0
1 vastaus

Voih ;( Paljon voimia teille <3




0
1 vastaus

Tosi ihana ja hieno päivitys❤




0
1 vastaus

Kiitos <3




0
1 vastaus

<3
Tulikin mieleen, että täytyykin leipoa pitkästä aikaa itse leipää! 😀




0
1 vastaus

Itse tehty leipä on parasta! Ja loppujenlopuksi melko helppoa ja vaivatonta. 🙂




0
1 vastaus

Sinulla on hieno kyky kirjoittaa tunteita herättävästi. Kirjoituksista välittyy jotain todella herkkää ja koskettavaa. Eveliina, asioilla on ihmeellinen tapa järjestyä. Voimia arjen kiireiden keskelle sekä niihin tylsiin hetkiin ja myöskin ajoittaisen yksinäisyydentunteen keskelle.




0
1 vastaus

Kiitos. Tuntuu että jotain olen tehnyt oikein, jos teksti herättää lukijassa jonkinlaisia tunteita.
Eiköhän ne asiat tästä pikkuhiljaa ala asettua uomiinsa. 🙂




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: