Sisarusrakkautta

Teksti

 

Olen itse saanut kasvaa sisaruslaumassa ja vaikka etenkin teini-iässä otimme siskojen kanssa joskus lujastikin yhteen, on siskoista aina ollut minulle enemmän iloa kuin harmia. Etenkin nyt aikuisiällä osaan arvostaa siskojani ihan uudenlaisella tavalla. Meillä on siskojeni kanssa läheiset välit ja siskoista on kieltämättä paljon hyötyä. On mukavaa että elämässä on joku ihminen ketä on kasvanut samoissa maisemissa kuin minä itse. Tietyissä asioissa sisarukseni ymmärtävät minua paremmin kuin ystäväni, koska olemme lähtöisin samoista ympyröistä ja saaneet mm. samat elämän perusarvot lapsuudenkodistamme. Siskoista on aina ollut seuraa lomamatkoilla ja on ollut mukavaa ettei sitä äitienpäiväbrunssia ole tarvinnut koskaan järkkäillä yksinään. Niin ja jos luonto korjaa meidät täältä luonnollisessa järjestyksessä, niin on varmasti mukavaa etten joudu yksin järjestelemään vanhempieni hautajaisia.

Olen pienestä pitäen haaveillut kahdesta lapsesta ja olen todella onnellinen tämän haaveen saavuttamisesta. Jossain kohdassa Adeliinan syntymän jälkeen olin ihan varma että meille riittää vallan mainiosti vain tämä yksi pieni tyttönen, mutta aika pian fiilis kuitenkin muuttui ja Alex astui kuvioihin. Etenkin lasten pieni ikäero on tuonut omat haasteensa, mutta nyt tuntuu että kahden lapsen kanssa on tietyllä tavalla jopa kätevämpää kuin yhden kanssa.

On ihanaa nähdä miten lapsille muodostuu sellaisia omia juttuja. Aina iltaisin Adeliina ja Alex kurkottelevat toistensa sänkyjä kohti ja sitten nauravat kippurassa. Ruokapöydässä he vaihtelevat lusikoita keskenään ja kylvyssä aina roiskivat vettä toistensa päälle. Pakahdun onnesta kun Alex ihailevasti ottaa siskostaan mallia ja yrittää pysyä tämän touhuissa perässä. Yleisillä leikkipaikoilla Adeliina suojelee pikkuveljeään ja pitää huolta ettei kukaan muu lapsi (kuin hän itse) ota mitään Alexin kädestä.  Leluista lapsille tulee toisinaan kinaa ja itkua, mutta suurimmaksi osaksi leikki sujuu yhdessä tosi kivasti, mikä taas tekee minun elämästäni helpompaa kun lapset viihdyttävät melko paljon toinen toisiaan. Meidän vanhempien eron myötä on myös todella kivaa, että vaikka lapsille vaihtuu vähän väliä hoitava vanhempi, niin paikasta toiseen vierellä kulkee aina kuitenkin se yksi sama ihminen, sisarus.

Luonnollisesti nyt tällä hetkellä tuntuu että nämä kaksi vintiötä riittävät minulle paremmin kuin hyvin, enkä ole Alexin syntymän jälkeen potenut minkäänlaista vauvakuumeilua. En kuitenkaan väitä, ettenkö saattaisi joskus haluta lisää lapsia. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa toivon saavani mahdollisen uuden parisuhteen myötä myös lapsen tai lapsia. Olen niin nuori, että elämässä ehtii tapahtua vielä vaikka ja mitä. Potentiaalisia vauvantekovuosia minulla on vielä ihan kivasti jäljellä, joten tässä kohtaa olisi aika turhaa sanoa ettei enää koskaan. En myöskään vierasta ajatusta siitä että olisin joskus äitipuoli jokun muun lapsille.

Kommentit

4 kommenttia
Eveliina

Ei liity.

Koska vastausvideo tulossa?

Eveliina

Mulla on nyt parhaillaan täällä kotosalla neljä läppäriä, joista yksi toimii. 😀 Se vastausvideo on yhdessä hybridissä, mikä makaa nyt kolmatta viikkoa huollossa… Katsotaan kun saan läppärin taas kotiin, niin sitten! 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä