eveliina matilda - Banneri

”Äiti, mitä sä teet?”

”Pakkaan mun tavaroita tähän matkalaukkuun.” Joudun ponnistelemaan ihan tosissani että saan suupieleni pysymään hymyssä. ”Eikö äidillä olekin hienon värinen laukku?”

Pyörittelen käsissäni lasten kastekynttilöitä. Ei niitä voi jakaa. Niitä annetaan yhdelle lapselle vain yksi, koska se yksi riittää lapsen perheen yhteiseen kotiin. Nyt koteja on kaksi, kynttilöitä kaksi, mutta ei siinä ole mitään järkeä että toisella on toisen lapsen kynttilä ja toisella toisen? Ei, näiden kynttilöiden kuuluu olla samassa paikassa. Eikö kynttilää kuulu polttaa rippipäivänä? Missä ne rippijuhlat sitten pidetään? Kumpi vanhempi saa viedä rippilapsen kirkosta kotiinsa?

”Äiti, minne sää meet?”

”Äiti lähtee nyt katsomaan mitä muuta elämällä on minulle antaa” 

”Tuun mukaan, Mimi tulee myös mukaan!”

”Niin te tulettekin. Tavallaan me kaikki mennään, mutta nyt vain äiti menee. Sinä ja pikkuveli sekä tietenkin myös Mimi olette kuitenkin nyt täällä isin kanssa” Miten minä selitän asian kaksivuotiaalle tai yksivuotiaalle? Te asutte täällä mutta kuitenkin nyt pakataan ja pian muutetaan.

Tavaroiden läpi käyminen ja pakkaaminen olisi ehkä pitänyt tehdä jonkun riidan päätteeksi. Sillä tavalla fiilis olisi ollut se ”fuck you, meitsi lähtee etsimään jotain parempaa!” Nyt neutraalissa olotilassa pakkaillessa välillä iski haikeus ja välillä suru. Kaiuttimista soiva Spotifyn Herkimmät suomalaiset biisit –soittolista ehkä myöskin osaltaan vaikutti tunnelmaan. Nyt kun kuitenkin suurin osa tavaroistani on laukuissa ja muuttolaatikoissa, oloni on kevyempi kuin koko kahdeksan kuukauden aikana. Vihdoinkin.

Kommentit (19)

Varmasti vaikea selittää kun tunteet on pinnassa. Lapsi tarvitsee selkeän vastauksen, jotta sopeutuminen olisi mahdollisimman helppoa.

”Teillä on kaksi kotia. Isi muuttaa tänne, äiti ”sinne”. Täällä olette isin kanssa, ”siellä äitin kanssa. Molemmissa paikoissa teitä rakastetaan ja teistä pidetään huolta.”

Voimia Sinulle! Oket rohkea ja voinakas nuori nainen, pärjäät kyllä. Elämällä on varmasti paljon ihanaa annettavaa sinulle. Halaus! T. Minni

Sinun blogistasi on vuosien saatossa tullut yksi lemppareistani. Aloin seurailemaan tekstejäsi muistaakseni kun odotit Adeliinaa tai hän oli just syntynyt. Olet jollakinlailla ollut roolimallina minulle, olen miettinyt kuinka haluaisin yhtä hyvän elämän. Blogissa tietenkin voi antaa minkälaisen kuvan haluaa elämästä, mutta minusta on ihanaa, että jaat elämästäsi positiivisiä mutta myös negatiivisiä asioita ja tunteita.
On ollut mukavaa seurailla teän elämää, talon rakennusta, toisen talon remontointia, pikku lapsi elämää ja nyt eron jälkeen muutosta sinussa ja teidän arjessa.
Minun elämäntilanteeni on aivan erilainen, kuin sinulla, mutta olisi mukava tutustua sinuun oikeasti ihmisenä, eikä bloggaajana.
Tämä oli kyllä koskettava postaus. Tsemppiä sinulle ja aurinkoista kesää sinulle ja lapsillesi!

Hei, anteeksi, että utelen. Luin tässä koko blogisi alusta loppuun ja haluaisin tietää, että miten sait tietää miehesi pettämisestä, näitkö mitään merkkejä siitä etukäteen ja missä vaiheessa hän rupesi pettämään sinua?

Tsemppiä tulevaan.vaikka alussa tuntuu että mikään ei onnistu niin kyllä se ajan kanssa aokaa luistaa kun löytyy se uusi sävel. Itse saanut selittää 2,5 ja 1veelle miks on kaksi kotia. Nuorempi nyt 3,5v eikä muista aikaa kun asuttu perheenä yhdessä, isompi muistaa jotain. Mutta nt meillä on erilainen perhekokonaisuus 5 lasta ikähaarukalla 16-9kk. Vaikka sillon pakatessa ja tavaroita jakaessa ajatteli, että ”voiko mikään muuttua paremmaks jos rikon tämän perheen.” Kyllä se voi, usko pois 🙂 ihanaa kesää, nauti pienistä asioista

Tsemppiä ja onnea tulevaan!

Toivoisin, että osaisin kirjoittaa sinulle jotakin voimaannuttavaa. Toivon teille kaikille kovasti uskoa ja luottoa tulevaisuuteen. Elämä kantaa. Ja parasta mitä lapsille voi tarjota on kaksi toistensa kanssa toimeen tulevaa vanhempaa. Muutos on toki suuri, mutta iskua voi pehmentää sillä, että lapset näkevät kaiken kuitenkin olevan teidän kahden välillä hyvin. Harvoin kuitenkaan rakkaus loppuu, vaikka päädyttäisiin eroon.

Voin vain kuvitella kuinka ristiriitaiset fiilikset voikaan olla! Tsemppiä, sua odottaa mahtava uusi sivu elämässäsi! 🙂

Voimia, 2 vuotta tulee itellä erosta, eikä vieläkään ole kunnolla päässyt yli. Toivon että sinä olet vahvempi. Ja on hienoa että jaksoit 8 kuukautta asua talossa joka täynnä muistoja.

Mihin päin muutat?Tuleeko koira sinun mukaan?

Muuttaminen ja muutos on aina prosessi, tsemppiä! 🙂

Ps. Oli kyllä niin koskettavasti kirjotettu, et herkkiksellä meni roskia silmään. <3

Mihin sinä muutat?Onko Mimi Tonyn nykyinen nainen? Voimia sinulle.Blogiasi on ihana lukea.

Mimi on Adeliinan nukke 😀

Arvasin heti että nukke tai pehmolelu 🙂 minä ainakin ymmärsin postauksen täysin.

Voimia muutoksen kynnyksellä!

Ai Nytkö siis Tony jääkin asumaan tähän taloon? Minä luulin, että hän muutti pois jo ajat sitten… ja nyt muutakin sinä. Kuka on Mimi? En ole kyllä minäkään nyt ihan kärryillä
.

Kyllä hän on asunut muualla, mutta nyt muuttaa takaisin kun minä muutan pois 🙂

Mä en kyllä tajunnu tätä postausta nyt ollenkaan. Jotenkin oudosti kirjoitettu, en ymmärtänyt?

”Niin te tulettekin. Tavallaan me kaikki mennään, mutta nyt vain äiti menee. Sinä ja pikkuveli sekä tietenkin myös Mimi olette kuitenkin nyt täällä”.

En tiedä miks en saa kiinni tästä, en tajua mitä tällä niinku tarkotat? 😀

Tavallaan kaikki muuttavat, mutta jos isä jää asumaan tähän taloon, niin asuvathan lapset siinäkin talossa edelleen 🙂

Juurikin näin 😀 lapset muuttaa mun kanssa, mutta jäävät myös asumaan nykyiseen kotiin isänsä kanssa. 😀 Vaikea selittää lapselle että mitä tapahtuu.

Vastaa käyttäjälle Ensku Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X