eveliina matilda - Banneri

”Jos sua Eve ei näkisi, vaan ainoastaan kuulisi, niin kukaan ei uskoisi että oot noin nuori kun sulla on niin fiksut jutut.”

Ja kyllä, ajauduin kuluneen viikonlopun aikana tilanteeseen, jossa markkina-arvoani kommentoinut mies sanoi mulle tämän (häikäilemättömästi tänne lainaamaani) lauseen.

Olin tosiaan muutamia viikkoja sitten viettänyt aikaa tämän miehen ja hänen ystävänsä kanssa ja jo melko lyhyen tuttavuuden jälkeen mies oli onnistunut itkettämään minua arvostelemalla markkina-arvoani.  Täytyy myöntää, että aiheutin kyllä itsekkin jonkinlaisia huonoja viboja välillemme tuhoamalla vahingossa hänen omaisuuttaan, jääden hänelle jokusen tonnin velkaa… Kohtaamisemme ja ensivaikutelmani tyypistä oli jokseenkin negatiivinen, minkä takia toivoin etten enää koskaan törmäisi häneen.

Nyt muutaman mutkan kautta olimme tekemisissä viikonlopun verran ja minun on todettava että tällä kertaa ensivaikutelma petti hyvin perusteellisesti. Minulla oli tämän miehen, (sekä hänen ja minun ystävien) ansiosta ehkä kesän kivoin viikonloppu, mikä piti sisällään mm. jokilaivan, hienon auton, veneen, ravintolan, kotiinkuljetuspizzan, keskiyön naku-uinnin, musiikkia, naurua, kukkakimpun, tiimipinnit, muistokortin ja tietysti rikkinäisen lämminvesivaraajan. 😉 Viikonlopun paras kohta kuitenkin sijoittui sellaiseen rauhalliseen ja tunnelmalliseen kahdenkeskiseen hetkeen, jossa tulin ehkä aavistuksen verran sen oman suojamuurini takaa. Kaiken vauhdin ja hauskan keskellä paras hetki oli sellainen mitä ei rahalla voi ostaa. Siinä hiljaisen itämeren äärellä keskustellessamme, elämäntilanteidemme erilaisuus sekä ne kaikki muut asettamani kriteerit jäivät jollain tapaa taka-alalle. Tärkeintä taitaa sittenkin olla se kahden ihmisen välinen ymmärrys.

Kun tapaan vieraita ihmisiä kohdatessani olen antanut erittäin paljon painoarvoa ensivaikutelmalle. Teen päässäni huomaamattani laskelman, jonka lopputulos määrittää melko pitkälti mitä uudesta tuttavuudesta ajattelen. Joku ystävä on joskus sanonut että kaikki OK -tyypit kannattaa laittaa jatkoon, koska muuten sitä saattaa kiiruhtaessaan missata jonkun timantin. Itse olen ollut vakaasti sitä mieltä, että tiedän jo muutaman ensimmäisen viestin tai nopean juttutuokion jälkeen kannattaako ihmiseen tutustua paremmin vai ei. Takana oleva viikonloppu kuitenkin opetti minulle, että olen ollut ihan hakoteillä. Montakohan timanttia olen nyt sitten mahtanut missata??

Ennalta sovitut ekat treffit, voivat antaa toisesta hieman vääristyneen kuvan. Etenkin jos ollaan jonkun vieraan puuhan äärellä, uudessa ympäristössä ja ilmassa leijuu jännitys. Kuka muka silloin on ihan täysin oma itsensä? Siispä miksi tämän hetken perusteella kannattaisi tehdä yhtään sen syvällisempää analyysia toisesta ihmisestä? No tietysti jos treffikumppani onkin 30 vuotta vanhempi ja 30 senttiä lyhyempi kuin ennen tapaamista antoi olettaa, niin ehkä silloin voi tehdä jonkilaisia johtopäätöksiä seuraavien treffien kannattavuuteen liittyen.Liian hätäinen ei kuitenkaan ilmeisesti saisi olla, koska jos olen vartin verran jutskaillut aivan uuden ihmisen kanssa, enhän minä vielä tiedä hänestä yhtikäs mitään oikeasti tärkeää. Todennäköisesti minulla on tiedossani hänen ulkonäkönsä, työpaikkansa, kotinsa sijainti sekä joku harrastus, mutta onko näillä asioilla loppupeleissä kovin paljoa merkitystä? Ehkäpä annan näiden elämäntilanteeseen liittyvien perusjuttujen vaikuttaa liikaa siihen laskelmaani.

Kommentit (11)

Täällä ob muutkin kehuneet ja yhdyn näihin kommentteihin että blogusi ob nykyään ihan paras 😀 odotan aina innolla uutta luettavaa. Osaat kirjoittaa kivasti ja mukaansa tempaavasti 🙂 sinulla on myös ihana elämänasenne ja ihanat lapset 🙂 kivaa loppukesää sulle ja perheellesi !

Saako kysyä mitä ihmettä hajotit jos jäit tonneja velkaa? :O Ja hauska postaus, voisin näköjään itsekin antaa hieman enemmän mahdollisuuksia enkä teilata ei niin kivan-ensivaikutelman perusteella, jos noinkin voi käydä. 🙂 Minusta näitä ”deittailu”-postauksia on hauskaa ja mielenkiintoista lukea, ja edelliselle anolle: tottakai mammabloggaajatkin voi niitä kirjoittaa. 😀

Sanoit edellisessä postauksessa että päivä kanssamme-postaus olisi mahdollisesti tulossa? Sellainen olisi kiva.

Sulta on tullut viime aikoina loistavia postauksia, oon ollut aivan koukussa sun blogiin 🙂 jatka samaan malliin, äläkä lannistu näistä ”keskity muuhun kuin miehen metsästykseen” kommenteista! Uskon että sulla on elämässä paljon muuta, mutta näistä treffijutuista saa hyviä blogikirjoituksia. Itse ainakin pitkään ja nuoresta seurustelleena seuraan mielenkiinnolla millaista olis kumppanin etsintä ja sinkkuelämä vielä tässä iässä 😉

Pakko kysyä: mitä omaisuutta tuhosit? Törmäsit autoon? ?

Pakko kysyä: mitä ,omaisuutta tuhosit ja miten ?

Pitäiskö sun välillä keskittyä ihan niihin lapsiin ja vaikka miettimään mitä haluat jatkossa tehdä, etsiä työtä tai opiskelua. Eikä metsästää sitä seuraavaa rikasta jätkää kuka vois kustantaa sun elämän.
Susta paistaa epätoivo jo blogin perusteella. ”yhyy oon ollut yksin jo näin kauaan en kestä”

Pitäskö sinun kenties keskittyä elämään omaa elämääs, eikä neuvomaan muita? Mistä sä ensinnäkään tiedät on ihminen tuntenu olonsa yksinäiseksi vuoden, kaksi vuotta vai tunteeko oloaan yksinäiseksi muutenkaan. Ihmiset vaan kaipaa myös sitä aikuista seuraa ja mitä haittaa on kenellekkään deittailusta. En käsitä miks tommonen kommentti pitää vaivautua ees kirjottaan? Pitäiskö sun sitten mennä lukemaan muita blogeja ja olla kommentoimatta ilkeästi? Epätoivoisempaa tuo sun kommentointi on 🙂

Ps. Eve sinun blogi on huippu! Enkä tiiä oonko ees aiemmin kommentoinu sulle, mutta nyt oli pakko tulla kehuun sun asennetta! Sinun blogista paistaa nyt paljon vapautuneempi ja elämänmyönteisempi Eve! Oot ihana!

minä en ainakaan kyllä tuota loistavaa epätoivoa näe 😀 Hieman ehkä asiaton kommentti minun mielestä ainakin. Se että ei kirjoita joka päivä niistä arkisista asioista mitä lasten kanssa tekee, ei tee Eveliinasta yhtään huonoa äitiä. Blogeissa mitä seuraan, yleensä kirjoitetaan lähinnä elämäntilanteista, sekä ”sen hetken erikoisemmista jutuista”. Enpä tiedä jaksaisinko itse lukea edes blogia jossa tulisi joka ilta päivitys monelta on herätty, monta koneellista pyykkiä tänään pesty, monetko itkut lohdutettu jne. Lisäksi ottaen huomioon Eveliinan tapauksen jossa lapset ovat välillä myös isällään, niin se aikako pitäisi olla bloggaamatta aina ettei blogiin vain eksy muita aiheita kun lapset? 😉 se on myöskin täysin jokaisen oma asia meneekö töihin heti äippäloman jälkeen vai onko lapset kotihoidossa.Kukin tavallaan ja siihen ei kenenkään tarvisi puuttua, etenkään noin loukkaavaan sävyyn 🙂

Kiitos kommentistasi, vastaan sulle ihan erillisellä postauksilla.

Ok, kiitos. Ja kiva, jos tosiaan vastaat kysymykseen etkä puolustele vaan että teet lasten kanssa sitä ja tätä. Kiinnostaa tosiaan mikä on sun suunnitelma tulevaisuuteen, jotain mitä kiinnostaa muu kuin toive parisuhteesta.

Ethän ole tosissasi?

Olkoon että bloggaaja saa rahaa varmastikin jonkun verran tästä blogista, niin tämä kertoo hänen elämästään ja hän valitsee asiat joista kertoo. Mene lukemaan jotain muuta blogia jos asenne on tuo! Käsittämätöntä vaatimista, ei kai kukaan nyt tuntemattomille ihmisille kerro tulevaisuuden suunnitelmistaan ensin??

Tuliko muuten mieleen, että Eveliinalla on nykyään aika paljon lapsivapaata aikaa, jos kerran puoliksi lapset hoitavat?

Vastaa käyttäjälle Eveliina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X