Maailman tärkeimpänä, hetken aikaa

Teksti

Kesäkeskiyö, maisemana tumma meri, minkä pinnalla kiilteli kuu. Varpaissa hiekkaa, ilmassa naurua ja kahden keinun narinaa. Än… yy… tee… nyt! Kumpi hyppäsi pidemmälle? Hävisin metrillä, mutta silti minusta tuntui enemmän voittajalta kuin aikoihin. Vauhti loppui, keinut pysähtyivät ja kuu kiilteli enää vain toisen silmissä.

Oli mahtava olotila kun kävelyn sijaan halusin vain hypähdellä ja pyrähdellä kevein askelin eteenpäin. Pää oli niin pilvissä, että tuntui kuin varpaat eivät olisi lainkaan koskettaneet sitä synkän mustaa asfalttia. Huulet venyivät hymyyn, jota olisi ollut mahdoton yrittää pyyhkiä kasvoilta.

Sitten tuli sunnuntai ja *poks*. Sellainen ääni kuuluu kun kupla puhkeaa ja ymmärrät jälleen kerran ajattelevasi järjen sijaan sydämelläsi. Ja aivan liian pitkälle, aivan liian nopeasti. Sydän ja mieli liian avoinna ottamaan vastaan sen kaiken toisen välittämän hyvän fiiliksen, koska onhan se mukavaa kun joku kuuntelee, katsoo ja koskettaa, niin kuin olisit maailman tärkein, edes hetken.

En vain osaa elää käsijarru päällä. Mun on saatava tuntea, nauraa, nauttia ja itkeä täysillä. Juhlin, iloitsen ja seikkailen, mutta yhtälailla päädyn hiljaisena vetäytymään omiin oloihini. Tuijotan tyhjyyttä ja pohdin iloni aitoutta.

Kommentit

21 kommenttia

Jumpe, viimeinen kappale olisi voinut olla mun näppikseltä! Oot kyllä lahjakas kirjoittaja, oot kehittynyt tosi paljon blogin alkuajoista (: Paljon ihania loppukesäisiä hetkiä teille!

<3

Eveliina

<3

Susta on tullut ihan älyttömän hyvä kirjottaja. Oot kehittynyt tosi paljon alusta :)Ihan kylmät väreet kulki kehon läpi, kun luki tätä!

Eveliina

Paljon kiitoksia. 🙂 Ihana kuulla jos tekstini saavat lukijan sisällä jotain liikahtamaan.

Se on vaikeaa, kun kokee jotain täydellisyyttä hipovaa ja takaraivossa joku sanoo, että pysähdy. Älä nauti liikaa tai saatat satuttaa itsesi! Ihana teksti..

Eveliina

No niinpä… Sitä haluaisi heittäytyä, mutta samalla suojella itseään.

Vau, niin ihanasti kirjoitettu! Olet todella taitava kirjoittaja!!

Eveliina

Kiitos! 🙂 Kiva saada positiivista palautetta.

Ihanaa ettet elä käsijarru päällä <3 Sydän on usein viisaampi kuin järki 🙂

Eveliina

Välillä vaan tuntuu, että itseään olisi helpompi suojella jos käyttäisi sydämen sijaan enemmän järkeä..

Pitkäaikaisena blogisi seuraajana munkin on pakko kommentoida, oot kehittyny kirjoittajana ihan hurjan paljon! Kannattaa olla ylpee siitä mitä oot saanu aikaan. Itse erosin ”unelmieni miehestä” samoihin aikoihin kun sinä erosit, ja sun kirjotuksista oon saanu joinain hetkinä voimaa jaksaa siitä surusta eteenpäin. Kiitos kivasta blogista ja jatka samaan malliin!

-J

Eveliina

Kiitos paljon! Ikävä kuulla että sielläkin on tullut ero.. Mutta mukavaa jos teksteistäni on toisinaan ollut jonkin näköistä vertaistukea sulle. 🙂 Toivottavasti pysyt lukijana jatkossakin.

Niin kaunis ja koskettava teksti jälleen kerran. Sinulla on kirjoittamisen lahja. Olen sinua paljon vanhempi, mutta en muista sitä, kun luen näitä tekstejäni. Olet niin iätön sielu, viisas. Arvostan kaltaisiasi ihmisiä ja toivon sinulle kaikkea hyvää. Mieti ihan tosissasi joskus kirjoittamista työkseni. Ehkä jokin luovan kirjoittamisen kurssi voisi olla sinulle sopiva? Kiitos aidosta, rehellisestä blogista.

Eveliina

Oi kiitoksia. Ihania, tärkeitä sanoja. Tulipa hyvä fiilis kommentistasi.

Itkin kun luin tuota, kun mulla ollu just samoja fiiliksiä. Vähä sama tilannekin vuos sitten, kun mies jätti toisen naisen takia mut ja yhteisen tyttömme, muutti toiselle puolelle suomea tämän naisen luo 🙁

Eveliina

Voi että :´( Paljon voimia sinulle ja tyttärellesi <3

ihana! niin samastun. voimia. <3

Eveliina

Kiitos <3

Kyyneleet vierähti tätä lukiessa. Nuihin tilanteisiin voi niin samaistua. Vaikka se täällä on sanottukin, kirjoitat aivan upeita kirjotuiksia ja olet todella kypsä nuoresta iästä huolimatta! Ja ihan mahtava äiti lapsillesi?

Eveliina

Kiitos aivan ihanasta kommentistasi <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä