Ympärillä niin paljon ihania ihmisiä

Teksti

Ennen vapaa-aikani oli lähinnä sitä perheen yhteistä aikaa, mikä olikin silloin mahtavaa. Nyt vapaa-aikani kuluu hyvin erilaisella tavalla kuin vuosi sitten, mutta täytyy myöntää että tämä uuden tyylinen vapaa-aika on myös varsin mahtavaa.

Kun yksi ovi sulkeutuu, monta muuta avautuu.

Yksi ihminen astui ulos kuvioista, mutta uusi elämäntilanne on tutustuttanut minut moneen muuhun ihmiseen. Nyt sinkkuna minun on tullut liikuttua paljon enemmän kodin ulkopuolella ja luonnollisesti olen sen myötä tavannut paljon uusia ihmisiä. Jotkut ovat olleet sellaisia hetken hengailukavereita, mutta joistakin tyypeistä on tullut ihan oikeita ystäviä. Olen kulkenut melko ennakkoluulottomalla, rohkealla ja avoimella asenteella, mikä on ajanut minut monenlaisiin mahtaviin tilanteisiin ja uudenlaisiin kokemuksiin. Vaikka vanhat rakkaat sydänystäväni kulkevat mukana matkassa kuin takiaiset, niin ystäviä ei kuitenkaan varmasti voi olla liikaa. Jossain eron jälkeisessä postauksessa sanoinkin, että tärkeintä on täyttää kalenteri mieluisalla tekemisellä ja ympäröidä itsensä hyvillä ihmisillä.

Parisuhde meni pipariksi juu (tai päätyi jonkun muun pipariin) mutta minulla ei onneksi ole ollut haasteita solmia uusia ystävyys-suhteita näin aikuisiällä. Perhekerhoissa ja muissa lasten tapahtumissa on tullut tehtyä joitakin kavereita, mutta helpoiten minun on tullut tavattua uusia tyyppejä vanhojen tuttavuuksien kautta. Joku tuntee jonkun ja tutustuttaa uuteen porukkaan, josta taas jonkun kanssa tulee pohdittua syvällisempiäkin juttuja kuin vallitsevaa säätilaa. Seuraavaksi ehkä facebook-frendeiksi tai numerojen vaihto, niin yhteyttä tulee pidettyä jatkossakin.

On ollut mahtavaa päästä kuulemaan ihan uusia tarinoita ja vaihtamaan ajatuksia ihan erilaisten ihmisten kanssa. Välillä minun on pitänyt oikein pysähtyä ihmettelemään, että ihan mahtavaa, tässä minä nyt koti-illan tylsyyttä paeten jutskailen jo ties kuinka monen kymmenen minuutin puhelua ihmisen kanssa, johon viime viikolla vähän niinkuin sattumalta törmäsin ja tutustuin! 

Tämän koko kirjoituksen pointti on kai päästä sanomaan, että vaikka toisinaa valitankin täällä tietyn tyyppistä yksinäisyyttä, niin minulla on ympärilläni aivan mahtavia ihmisiä. Kiitos teille ihanille ystäville; uusille ja vanhoille. Sydänystäville, mutsikavereille, sukulaisille, bilekamuille, snäppifrendeille ja muille ”etäkavereille”. <3

Oletteko te kokeneet uusien ystävien löytämisen haastavaksi aikuisena? Entä oletteko tyytyväisiä ystäväpiiriinne? 

Kommentit

9 kommenttia
Eveliina

<3<3

Avatar

Olen aiemminkin täällä todennut, että olet kehittynyt aivan valtavasti kirjoittajana! Kirjoituksesi koskettavat ja kuvaavat tunteita tuoden ne lähelle lukijaa, vaikka lukija ei olisi samassa elämäntilanteessa. Iällä ei ole väliä, mutta ota kohteliaisuutena, että lukiessaan tekstejäsi lukijat unohtavat kirjoittajan iän, mikä tarkoittaa sitä, että onnistut koskettamaan kaikenikäisiä lukijoita 🙂 Jatka samaan malliin, Eve!

Avatar

”tai päätyi jonkun muun pipariin”

Sun kommentit on niin parhaita! :’D

Avatar

Haha toi ”tai päätyi jonkun muun pipariin” 😀 well true story! Mulle uusien ystävien löytäminen aikuisena on haastavaa. Ja tarkoitan nyt aivan uusien tuttavuuksien kanssa solmittavia ystävyyssuhteita. Aikuisiällä olen tainnut sitoa yhden uuden ystävyyssuheen ja vain muutaman kaverisuhteen. Kai sitä on muuttunut niin paljon varautuneemmaksi, että myös potentiaaliset uudet tuttavuudet menee ohi. Täytyykin kehittää tätä puolta itsessäni. Kiitos ajatuksia herättävästä tekstistä 🙂

Avatar

Oon 20-vuotias, eikä mulla oo yhtään kavereita/ystäviä, paitsi yksi ala-asteelta, jota nään pari kertaa vuodessa. En tiiä, miten niitä kavereita oikein saadaan. En viihdy ihmisporukoissa, rauhalliset kahdenkeskiset juttelut on kiinnostavampia.

Avatar

Uudellle paikkakunnalle muutettuani olen huomannut ettei ystäviä niin vaan saa. Tuttuja kylläkin ja melkein kavereita.
Mutta täytyy olla itse aktiivinen ei kukaan kotoa tule hakemaan. Työpaikalta löytyy tuttuja ja jostain sieltä aina pompahtaa se enemmän oman tyylinen ihminen josta tulee läheisempi. Joko vaan työkaverina läheisempi tai sitten ihan arkeenkin mukaan tuleva kaveri, jota näkee vapaa-ajalla.

Olen itse raskaana ja olen löytänyt työpaikalta toisen raskaana olevan 🙂 huippua!!
Harrastuksista löytyy myös tuttuja mutta minulla on paljon niitä työ ja harrastuskavereita. Toisaalta heitä näkee päivittäin esim. työssä enkä edes kaipaakaan lisäksi vapaa-ajalla näkemistä!

Avatar

Hyvää kuittia tosta piparista, osoittaa että oot ihan sinut asian kanssa!! Ehkä jo päässyt jo ylikin! 😀 Kaikkea hyvää sulle ja lapsille 🙂

Avatar

Ei se määrä, vaan se laatu.

Kun teen päivät hyvin sosiaalista työtä ihmisten kanssa, kotiin palattuani koitan kovasti olla läsnä perheelleni sekä aktiivinen lasteni harrastuskuvioissa myös, ei aikaa ja energiaa jää juuri uusiin ihmisiin ystävystyä. Toki työn tai ”kentänlaidan” kautta tutustuu ja verkostoituu, mutta niitä oikeita ystäviä ”kourallinen” on mulle hyvä määrä.
Kaiken kiireen keskellä kun kuitenkin haluan ehtiä pitämään myös heistä huolta, olla läsnä ja kuunnella, niin olen nähnyt parhaimmaksi korvata määrän laadulla. Ehkä niin on käynyt ruuhkavuosissa myös yhteisen ajan kanssa: ystäviä näkee harvemmin, mutta yhteiseen aikaan sitten panostetaan näin sattuessa.

Avatar

<3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä