Kuusi ohjetta eronneille vanhemmille

Teksti

  1. Lapsi ei traumatisoidu jos toisessa kodissa syödään aina aamiaiseksi muroja kun toisessa taas syödään puuroa. Tärkeää on se, että molemmissa kodeissa ollaan samalla linjalla niiden oikeasti suurien lapsia koskevien kysymysten suhteen.
  2. Lopeta itsesi ahdistelu, äläkä lue psykologien tekstejä siitä kuinka helposti eronneiden vanhempien lapset kasvaa kieroon. Kun se maito kerran on jo kaatunut, siihen ei enää tarvitse hieroa naamaansa. Parempi vaan tehdä lasten eteen parhaansa näissä vallitsevissa olosuhteissa.
  3. Älä koskaan motkota jos lapsen sääreen on tullut mustelma toisen vanhemman luona olon aikana, sillä seuraavaksi lapsella voi sun luona olon jälkeen olla jäätävä kuhmu keskellä päätä.
  4. Ihan kaikkea ei kannata uskoa mitä jälkikasvu kertoo toisen vanhemman kanssa viettämästään viikonlopusta. Todennäköisesti kolmevuotias satuilee myös toiselle vanhemmalle kuinka sun luona saa koska vaan syödä karkkia eikä tarvii mennä nukkumaan. Voisin kuvitella että reippaan kymmenen vuoden kuluttua lapsen taktiikka on edelleen melko samanlainen. Ehkä karkin sijalle on vaan tullut kalja.
  5. Kaksi kotia ei välttämättä ole niin surkea kuvio miltä se aluksi kuulostaa. Huonoissakin jutuissa on usein hyviä puolia, joihin kannattaa yrittää keskittyä sen sijaan että tarttuu negatiiviseen. Kaksi kotia voi mahdollistaa lapselle myös tuplasti enemmän leikkitilaa, tuplasti enemmän synttäreidensä juhlimista sekä vanhempiensa uusien puolisoiden myötä tuplasti enemmän turvallisia aikuisia elämäänsä. Kaksi hyvää kotia on varmasti parempi vaihtoehto kuin yksi paska.
  6. Älä ikinä, koskaan, milloinkaan puhu lapselle pahaa toisesta vanhemmasta. Enkä nyt tarkoita sitä että voit kolmevuotiaan papupadan takia jäädä kiinni ex-puolison haukkumisesta, vaan tarkoitan sitä että yksikään lapsi ei halua kuulla elämänsä tärkeimmän ihmisen sanovan negatiivisia asioita toisesta elämänsä tärkeimmästä ihmisestä.

Niin ja nämä nyt vain oli tällaisia mietteitä joita tässä kuluneen vuoden aikana mieleeni on noussut. Ihan melko tuoreena eroperheen äitinä,  ilman psykologin papereita.

Kommentit

20 kommenttia
Eveliina

Voi ei, tosi epäreilua vanhemmiltasi. Oletko yrittänyt sanoa ihan suoraan ettet halua kuulla heidän puhuvan toisistaan pahaa?

Avatar

Tosi hyvä kirjoitus! Varsinkin tuo viimeinen kohta, kaikkein tärkein ja silti sen nöhnyt niin monelta unohtuvan! :/

Eveliina

Mukava kuulla että teksti oli hyvä!

Avatar

Voin niin allekkirjoittaa nuo kaikki kohdat ? vielä 4 vuoden jälkeenkin! Ja oikeesti on ihan mahtavaa miten paljon nimenomaan lapsen elämään on tullut lisää tärkeitä aikuisia, ne uudet puolisot, niiden vanhemmat (vähän kuin lisää mummuja) yms. 🙂

Eveliina

Jep, yritin tuoda myös muutaman positiivisen jutun esille, niitäkin kun on!

Avatar

Viimeinen on erityisen tärkeä. Voi kun jokaisen eroperheen vanhemmat pitäisivät sitä itsestäänsevyytenä.

Eveliina

Niinpä. Viimeinen kohta on myös mun mielestä tosi tärkeä.

Avatar

Hyviä ponintteja! Etenkin viimeinen, voi kun kaikki ymmärtäisi. Meidän lasten serkut ovat saaneet kärsiä nyt jo 2,5vuotta vanhempiensa erosta kun eivät ole voineet asiallisesti hoitaa ja sitten on juurikin tuota että puhutaan negatiivisesti toisesta vanhemmasta..

Eveliina

Voi ei, tosi kurjassa tilanteessa lapset siellä.. Kunpa kaikki ymmärtäisi…

Avatar

Hyviä ohjeita ja eroperheen lapsena allekirjoitan tuon viimeisen kohdan, joka on äärettömän tärkeä. Tuntuu pahalta kuulla jatkuvaa moitetta toiselta toisesta ja siinä on itse pakko olla puolustuskannalla koko ajan ja sitten saattaa lipsahtaa itseltäkin jotain, mitä ei edes tarkoita… Sama on tuon mustelmien kanssa, ei pidä syyllistää sitä toista, vahinkoja sattuu molemmissa kodeissa varmasti.

Eveliina

Kiva kuulla itse eroperheessä eläneen lapsen mielipide. Kiitti!

Avatar

Tosi fiksu kirjoitus! Ja tuo viimeinen kohta pitäisi myös keskenään parisuhteessa olevien vanhempien oppia ja muistaa!

Eveliina

Ihan oikeassa olet, pätee myös parisuhteessa oleviin.

Avatar

Oot hyvä ihminen ❤️

Eveliina

oi kiitos

Avatar

Tosi hyviä vinkkejä! Blogissani on sinulle tunnustus 🙂

Eveliina

Kiva, käyn tsekkaamassa!

Avatar

Oot mieletön!❤

Eveliina

Kiitos!

Avatar

Mulla on ollut hitsin rankka puolivuotinen kun mun vanhemmat eros. Oon siis muuttanut reilu vuosi sitten pois kotoa ja toiselle puolelle suomea. Joo, ymmärrän, ettei muhun voi suhtautua kuin ”erolapseen”, mutta en silti halua kuulla äidin suusta kuinka iskä teki tämän ja tämän väärin. Mä oon silti niiden kummankin lapsi, eikä se näytä menevän kummankaan järkeen.. Niin pointti oli siis se että vaikka lapset ois isoja, niin ei niille silti kuulu ero ja ne on silti edelleen lapsia!

Vastaa käyttäjälle Anniina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä