eveliina matilda - Banneri

Olen täällä aikemminkin kertonut mielestäni tärkeimmän elämänohjeen, minkä aion lapsilleni opettaa; Ympäröi itsesi hyvillä ihmisillä. 

Mikään ei ole tärkeämpää kuin se että voit jakaa asioita jonkun kanssa.

Mitä järkeä on onnessa, ilossa, kokemuksissa tai vaikkapa rahassa, jos en voi jakaa sitä kenenkään kanssa? Mitä iloa on tietää maailman hauskin vitsi jos ei ole ketään ketä nauraisi sille? Mitä hyötyä on taidosta kuunnella muita ihmisiä, jos kukaan ei koskaan kerro minulle mitään? Onnelliset asiat tuplaantuvat ja murheet puolittuvat kun ne voi jakaa jonkun kanssa.

Mirella, Emppu ja (kuvasta uupuva) Sohvi ovat kulkeneet elämässäni melkein sen koko pituuden ajan ja uskon että he tulevat kuulumaan siihen myös tulevat vuosikymmenet. Eri koulut, opiskelupaikkakuntien vaihtuminen, yhteisten harrastusten päättyminen, monet muutot, uudet työpaikat, poikaystävät, avomiehet tai perheenlisäykset eivät ole erottaneet meitä. Etenkin viimeisen vuoden aikana olen saanut elämääni jokusen todella tärkeän uuden ihmisen, mutta kieltämättä se, että näiden kolmen kanssa olen naapuruston leikkikentällä kilpaillut siitä puiston kuninkuudesta sekä myöhemmin yhdessä rämpinyt teini-iän läpi, hitsaa nämä tyypit todella tiiviisti minuun.

Kun koko elämän ajan ympärillä on aina ollut upea porukka, alkaa sitä ihan huomaamattaan pitää itsestäänselvyytenä. Oikeastaan vasta 2016 sai minut ymmärtään kuinka onnekas minä olenkaan. Ystävieni johdosta minulla on aina joku kenelle puhua, kenen luokse mennä tai kenet kutsua luokseni. Kolme ihmistä ovat aina valmiina auttamaan minua ja kuluneen vuoden aikana olen saanut heiltä mielettömästi sellaista tukea, mitä yksikään koulutettu psykologi ei pystyisi minulle antamaan.

Emppu, toivon että kuten syntymästämme tähänkin asti, pysymme naapureina ja voimme koko loppuelämämme ottaa yhteisiä vaahtokylpyjä silloin kun kaikki harmittaa tai kun kaikki on vaan ihan sairaan hyvin. Mirella, toivon että mun lipastossa on ikuisesti se yksi sun hammasharjalle ja pörrösukille pyhitetty laatikko. Sitten kun sulla on siellä tuhansien kilometrien päässä seikkaillessa yksinäinen olo, muista että olet aina tervetullut mun luokse. Sohvi, ystävät voivat valikoitua ja vaihtua, mutta sukulaisiksi synnytään ja siinä pysytään, myös ilman niitä naapurisiteitä tai omia lipastonlaatikoita. Tiedähän se.

Nyt kun tuo sekava vuosi on vihdoin päättynyt, haluan sanoa sydänystävilleni ja kaikille muillekin kavereille kiitos, teette mun elämästä paljon paremman.

Tulevalle vuodelle antamani lupaus on, että yritän olla pikkuisen parempi ystävä. Muistakaahan te muutkin pitää ystävät lähellä ja arvostaa heitä.

Kommentit (3)

Ihana postaus, niin tärkeitä asioita ♡

Ystävät ovat kyllä elintärkeitä. Joskus olen kateellinen muille, jolla on tosi läheisiä ystäviä joiden kanssa voi tehä mitä vaan.. mulla oli ala asteella ”bestikset” joiden kanssa sitten tiet erosivat, toisen kanssa nähdään ehkä kerran vuoteen, pariin. Näin varhaisella aikuisiällä (22) tuntuu, että ystäviä ei ole paljon, mutta onneksi ne muutamatkin riittää, joiden kanssa viettää aikaa ja jutella asioista 🙂

Onneksi hyvän ystävän voi löytää milloin vain, minkä ikäisenä tahansa!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X