eveliina matilda - Banneri

Kai tiedät että sä asut Eve hotellissa?

Joo tiiän, siltä tämä tuntuukin. Joka päivä.

Olen aikaisemminkin asunut vuokralla, sitä kesti yhden yön verran. Innoissani tyhjensin kaikki tavarani lapsuudenkodissa olevasta huoneestani muuttolaatikoihin. Olin niin täpinöissä, että pakkailin vähäiset tavarani odottamaan autoon lastaamista jo useampi viikko ennen varsinaista muuttoa. Enää ei vituttanut tippaakaan, että elämäni jokaisena synttäripäivänä parista paketista paljastui vain jotain Iittaloita ja Luhtia. Lopulta vihdoin muutettiin ja samalla ostettiin kaappeihin kaikki perus ruoka-aineet, siivousvälineet ja muut välttämättömät jutut. Nukuin muuton jälkeisen yön siellä isovanhempieni sijoitusasunnossa, mutta seuraavana päivänä halusin takaisin kotiin. Okei, sillä oli varmasti vaikutusta koti-ikävän iskemiseen, että silloinen avopuolisoni (siis kokonaisen päivän verran avopuolisonani ollut mies) lähti armeijaan ja mun olisi pitänyt jatkaa eloa sitten itsekseni. Seuraavana päivänä muutin takaisin kahden kilsan päähän, oikeaan kotiini. 

Tämän jälkeen olen asunut parissa muussa paikassa ja nyt sitten viimevuoden kesäkuusta lähtien tässä keskustan kerrostaloasunnossa. En kuitenkaan osaa kutsua tätäkään paikkaa kodikseni. Asunnossa sinällään ei ole mitään vikaa, vaan löydän tästä paljon hyviä puolia. Asunto sijaitsee aivan ydinkeskustassa, mutta kuitenkin lähellä useita ilmaisia parkkipaikkoja. Neliöt on näppärät ja vanha kivitalo kaunis. Silti nykyinen asumiskuvio on elämäni osa-alue, mihin olen tällä hetkellä kaikkein tyytymättömin. Kaipa se on vain tämä vuokralla asuminen, minkä teen päässäni ongelmaksi. En osaa asettua kun en voi tehdä tästä täysin itseni näköistä. Minusta tuntuu että olen vain käymässä kylässä jonkun toisen omistamassa paikassa. Tämä asunto on mulle vain kuori mikä antaa välttämättömän suojan, muttei lainkaan iloa tai kannustusta toteuttaa itseäni.

Jos olisin se 15-vuotias lapseton Eveliina kuin silloin, kun ekaa kertaa halusin kokeilla omia siipiäni, niin en kiduttaisi itseäni täällä enempää. Sanoisin tälle hotellille kämpälle heipat ja ilmestyisin matkalaukkuineni vanhempieni ovelle.

No mutta onneksi tässäkin asiassa Emppu on potkinut mua perseelle ja ymmärrän, että mun pitää itse tehdä jotain niille asioille mihin kaipaan muutosta. Säästämiseni on hyvässä vauhdissa, mutta ison rahamäärän kartuttaminen ajaa mut aika-ajoin tosi syvään epätoivoon.

Jotta tähän säästötilin numeron suurentamiseen saisi taas hieman lisäfocusta, niin jakakaahan kommenttikenttään teidän omat säästövinkit! Erityisesti lapsiperheiden asuntosäästäminen kiinnostaa.

P.S Ei kai oo pakko tinkiä matkustelusta tai ulkona syömisestä? 😀

Kommentit (67)

Meillä on aika tiukkaa, mutta heti kun opintotuet kolahtavat tilille, laitan 50 euroo säästöön. Omat synttärirahat tms menee myös säästöön, ostetaan edullisia tuotteita ja näitä perinteisiä mitä moni muukin on kertonut. S bonukset menee myös suoraan säästötilille, joten normaalina kuukautena säästöön menee 70-80 euroa miun rahoista.

1. älä ajattele että ”ei siihen mene paljon rahaa” (esim. matkailu yms.) koska vaikka silloin tuntuu että satanen sinne tai tänne, niin rahaa sekin on. koska jos oikeasti haluaa alkaa säästää, silloin kannattaa priorisoita ja konkretisoida säästämistavoitteet, ja karsia kaikki ”turhat” menot, joihin rahaa muuten menisi, edes se ”vähän”

tuo lounashomma on niin totta; oikeasti runsas raaste- ja vihannessalaattipöytä esim. Itis Cafe Stoassa on ihana ja koko lounas lapsille ilmainen, kuka äiti kokkaa saman salaattipöydän ja aikaakin se vie paljon!

Mä en taas ylipäätään voi ymmärtää miten sä voit säästää ja samalla saada asumistukea. Jos sulla on kerta niin hyvät tulot niin sun pitäis ite maksaa vuokrasi eikä maksattaa sitä veronmaksajilla. Vai teetkö kenties pimeitä töitä? Asumistuessahan on tulorajat.

Arvostan kotiäitiyttäsi, liian harva lapsi saa nykyään olla kotihoidossa 3-vuotiaaksi. Ollaan kaksilapsinen opiskeleva perhe ja pysytään hengissä Kelan tuilla ja miehen keikkatyön tuloilla. Säästöön ei juuri jää, mutta pienellä budjetilla eläminen on tullut tutuksi. Ostamme ruoat lidlistä, teemme isoja määriä kerrallaan ja pakastamme osan. Ostetaan tarjoustuotteita ja pakastetaan niitä. Laitetaan ruokaa mahdollisimman edullisista ja terveellisistä aineksista. Saadaan suunnilleen jotain kiksejä siitä jos ruokaostosten loppusumma on pienempi kun edellisellä kerralla 😀
Kaikki ostokset tehdään harkiten (tai minä teen, mies joskus tekee heräteostoksia), ostan lapsille paljon kirppikseltä ja aleista, siis siistiä ja myös laadukasta vaatetta. Ostan vain välttämättömimmät kosmetiikkatuotteet, nekin tarjouksesta. Meillä on halvat liittymät, hidas taloyhtiön internetyhteys, ei netflixiä tai elisa viihdettä. Lähes kaikesta voi säästää, mutta kaikesta ei silti tarvitse luopua. Esim. meillä on auto ja käyn kahden kuukauden välein kampaajalla hiustenleikkuussa. Näistäkin voisi luopua jos oikein tiukka paikka tulisi.

Moikka! Meillä on nyt omistusasunto, mutta kaikenlaisia säästökohteita aina ilmaantuu, itse olen vielä opiskelija ja mies on töissä. Yritetään esim. säästellä aina sen verran et pystyy tekemään välillä ulkomaanreissun koko perheellä. Tässä meidän käytössä olevia säästövinkkejä: ostan lähes kaikki lasten vaatteet kuten ulkohaalarit aleista ja usein vähän etukäteen,
Aina jos sattuu olemaan alessa sellaista mitä tarvitaan. Toki myös kirppiksiltä,
Mutta sen ikäisille ei ole kauheasti enää kirppiksillä esim. ulkovaatteita. Ale-ostelua enemmän säästää kuitenkin ostamatta lainkaan mitään ”turhaa”. Lisäksi yritän ostaa esikoiselle sen verran kestäviä vaatteita että kestäisivät nuoremmallekin. Ruoka ostetaan Lidlistä ja prismasta, usein hyödynnetään alelaput ja kauden sesonkivihannekset ym. tarjouksia. En käy kampaajalla vaan leikkaan tukan itse. Samoin mies omansa ja lasten hiukset leikkaan minä. Rahaa ei myöskään mulla mene kauneushoitolohin, ripsiin, kynsiin yms. Meikkaan kyllä välillä mutta kosmetiikkaan menee tosi vähän. Lapsilla ei ole harrastuksia jotka maksaisi. Yritetään myös kotona vähentää ruokahävikkiä ja ylipäätään tehdä terveellistä ruokaa edullisista aineista. Ja hyötyliikunta: kävelyä ja pyöräilyä auton sijaan. Kalliiden heräteostosten välttäminen on myös tärkeää, miehelläni on välillä hankaluuksia tämän kanssa. Yllättävän monen asian voi lainata, jos harvoin tarvii, siten säästyy myös tilaa. Anoppilan kanssa meillä on joitakin tällaisia puolin ja toisin lainattavia juttuja, esim. hiustenleikkuukone. Arvostan sinua, että hoidat lapsia kotona, se on tärkeää, eikä todellakaan mitään ”hengailua”, niin kuin joku sanoi. Itsekin olin monta vuotta kotiäitinä.

Älä kiirehdi. Säästät nyt sen minkä pystyt, myöhemminkin ehdit. Nauti nyt lastesi lapsuudesta, hienoa, kun hoidat heitä itse kotona! Päivähoitoon ei ole kiire. Ehdit opiskella vaikka amk tutkinnon vielä myöhemminkin. Nykyaikana erilaiset työt on yleistyneet, ei kaikki tee päivätöitä. Hienoa, kun pystyt yhdistämään osa-aikatyön ja lasten kotihoidon!

Eihän se ole, mutta kuitenkin jos siitä rahaa saa niin ees jonkinlaista työtä. Monet bloggaajat taitaakin pitää blogia ns. sivutyönä ja onhan se varmaan enemmän niin kuin harrastus. Mutta tosiaan suosittelisin kokeilemaan jonkinlaista ”8-16” työtä tai esim työkkärin kautta työkokeilu? 🙂 Työkokeilusta saa kelalta enemmän rahaa kun perus päivärahan. Sen avulla pystyy tutustumaan johonkin valitsemaan työhön, paikka hankitaan itse, saa kokemusta ja mahdollisesti löytää alan jolle sitten haluaa kouluttautua ja työllistyä.
Eihän se työnteko aina kannata (peruspalkkainen) rahallisesti enkä ainakaan itse oo rikastunut vaikka töitä tehnykin, mutta minä ainakin koen että kiva tehdä töitä ja kartuttaa ees vähän eläkettä, kun heittäytyä vaan kelan tuille ”koska ei kannata olla töissä”. Ja mun mielestä ihmisen hyvinvoinnin tärkeimpiä juttuja on jonkinlainen rytmi elämässä! 🙂

Itse säästin yh:na aikanaan 200-500 e / kk, vaikka nettotuloni olivat vaivaiset 1300 e / kk, ilman siis lapsilisiä tai yhden lapsen elatusta.

Kun menin oikeisiin töihin ja kun palkkani on nykyään vähän päälle 2000 e nettona, pystyin alkamaan säästää oikeasti 😀 Aiemmin se oli oikeasti itseni kituuttamista, koska kuka tinkii lapsien asioista?

Hyvä esimerkki on se, että kävin kuukausi sitten ekaa kertaa neljään vuoteen parturissa. En myöskään käytä rakennekynsiä tai ripsienpidennyksiä tms sellaista, joka vie rahaa tolkuttomasti ja vaatii säännöllistä huoltoa.
Värjään edelleen hiukseni kotona ja poikien tukat leikkaan itse, kun ovat sen verran pieniä, etteivät halua itse valita leikkausmalliaan.

Minulla on alelistat vaatteista, joita pitää ostaa seuraavissa aleissa ja, jos en saa alesta etsin kirppareilta. Budjetti talvihaalarille on max. 50 e ja takille 30 e ja housuille 30 e. Esim, ostin Racoonin toppahaalarin alesta 47,90 e ja sen ovh. oli 189 e.. Molon takki ovh. 89,90 e ja alesta 34,50 e. Myyn samalla hinnalla pois kun olen ostanut ja saan laatua. Myös kaikki muut turhat tavarat ja vaatteet myydään pois, kun ei enää tarvita.
Tehdään yleensä kotiruokaa enkä käy baareissa.

Säästän kuukaudessa 500 e säästötilille ja 50 e kummankin lapsen tileille. Joskus saan enemmänkin säästöön, koska minulla on mahdollisuus tehdä ylitöitä hyvin usein, mutta lapsien takia teen niitä vain, jos ketään muuta ei saada paikalle..

Säästäminen on asennekysymys.Työnteko on myös asennekysymys. Sinusta on kivaa hengailla ja käyttää tukia hyväksesi.Asenteestasi kertoo paljon kun sanot ettei sun kannata muuttaa minnekään ”kun et itse tästä asumisesta niin paljon maksa”. Ei kannata mennä normaaliin töihin kun noinkin pärjää ihan kivasti. Onko sulla mitään koulutusta? Aiotko hankkia mitään ammattia? Blogin kirjoittelulla tuskin asuntolainoja maksat vaikka korkotaso alhaalla onkin,toistaiseksi. Ja vaikea noilla meriiteillä on muutaman vuodenkaan päästä töitä saada.Työnantaja kun kyselee työkokemusta ja koulutusta.Sun pitäis ajatella elämääsi ja lastesi elämää vähän pidemmällä tähtäimellä. Nyt vaan haluat pitää hauskaa,matkustella,etsiä sitä prinssiä ja kirjoitella.Ei kauaa niin sun lapset on kouluikäisiä – usko pois vaan,aika menee nopeasti. Silloin viimeistään pitäis olla lastenkin elämä vähän säännöllisempää ja vakiintuneempaa. Nyt sulla olis elämäsi tilaisuus opiskella itsellesi hyvä ammatti.Kyllä,moni pienten lasten vanhempi opiskelee.Sulla kun vielä tuntuu niitä tukijoukkoja ja auttajiakin olevan ihan kivasti. Sitten pääset tienaamaan ja tosissasi säästämään siihen asuntoon – jos sulle nyt on niin tärkeintä omistaa se asunto. Ja todella outoa ettet nykyistä asuntoasi edes viitsi laittaa itsellesi ja lapsillesi oikeaksi kodiksi.Missä ihmeen välitilassa sinä nyt oikein elät? Millaisia muistoja lapsillesi jää lapsuuskodistaan kun et edes itse viihdy siellä ja vietä aikaa siellä? Tee asialle jotain! Vai sinä voit sen päätöksen tehdä.Aikuistu! Ei se ole ollenkaan niin tylsää kuin kuvittelet!

Minä en ”hengaile ja käytä tukia hyväkseni”. Minä hoidan lapsiani kotona (mikä on yhteiskunnalle edullisempaa). Lapseni ovat 2- ja 3-vuotiaat, joten laadukas kotihoito on heille edelleen tutkitusti kaikkein paras muoto kasvaa ja kehittyä.
Tämän kaiken lisäksi TEEN MUUTAKIN TYÖTÄ. Toisin kuin useimmat kotiäidit, olen yhdistänyt työnteon sekä lastenhoidon.

Ja juurihan minä sanoin ”tekeväni asialle jotain” kun en täällä viihdy. -> säästän rahaa, jotta pääsen pois.
Sen myönnän että itsestänikin tuntuu että elän sanojasi lainaten ”jossain välitilassa”. Rankka ero ja perheen hajoaminen on ajanut minut tähän tilanteeseen. Kestää hetki toipua ja nousta.

Niin ja minulta löytyy jo ammatti. Olen opiskellut kolmevuotisen perustutkinnon itselleni, osittain Adeliinan vauva-aikana.

Yhdyn Eveliinan pointtiin tuosta ulkona syömisessä. Minulla on kanssasi kaksi samanikäisiä lasta, jotka tosiaankin syövät lähes joka paikassa ilmaiseksi. Työni on iltapainotteista ja käymme lähes päivittäin syömässä lasten kanssa lounaan ulkona. Lounas ”normaalissa” lounasravintola saa maksaa 7-9€ koko porukalta, eli on todella edullista.

Tänään esimerkiksi söimme lounasravintolan lohikeittoa hintaan 7€. Keiton lisäksi valikoimaan kuului runsas salaattipöytä, leivät, ruokajuomat, kahvit ja jälkiruoka rahka. Tällaisen aterian tekoon kotona olisi kulunut 15-25€, joten syömällä ulkona voi jopa säästää.

Ja Eveliina bloggaajan työ on työtä siinä missä muukin työ, älä kuuntelen näitä arvostelijoita.

Hyvää kevättä!

Juurikin näin! Ihania keittolounaita höysteineen saa tosi edullisesti kaupungilta!
Hyvää kevättä sinulle myös!

Aika monet ovat ehdottaneet opiskelua ja työntekoa. Oletko miettinyt opiskelua vai onko sinulla jo jokin tutkinto? Eikös te-toimiston kautta ole mahdollista päästä ammatinvalintapsykologille? Jos kirjoittaminen on se, mitä haluat tulevaisuudessakin tehdä, kannattaisiko hankkia esim. toimittajan tutkinto? En tiedä, millaisia työsopimuksia blogitöihin saa, mutta kuvittelisin, että tuskin vakituista työtä kuitenkaan. Toki ammatilliset opinnot 3-6 vuotta lykkäävät sen asuntolainan saamista pitkälle, mutta uskon, että olisivat silti turva tulevaisuudessa, asuntolaina on kuitenkin pitkällinen, 20 vuoden projekti.

Toisaalta varmasti hyötyisit omistusasunnosta eniten juuri nyt lasten ollessa pieniä eikä vasta 10 vuoden päästä. Pankkien sivuilla on varmaan laskureita, että kuinka paljon tarvitsee lyhentää kuussa tietyn suurusta lainaa tietyllä laina-ajalla. Todennäköisesti lainasummasta täytyy olla 10% säästettynä. Kannataa varmaan pankissa käydä suunnittelemassa, että millaiseen lainaan olisi rahkeita ja millä aikataululla.

Säästämisessä tuskin päästään kovin hyviin tuloksiin vain jättämällä take away-kahvit pois, jos tällä säästää vaikka 30 euroa kuussa. Toki jostain pitää aloittaa. Tsemppiä!

Moikka!
Ammatti minulta löytyy, olen suorittanut kolmevuotisen perustutkinnon. Jossain vaiheessa elämää haluan opiskella lisää kyseistä alaa, mutta nyt pienten lasten kanssa en aio haukata liian isoa palaa, vaan haen kouluun sitten myöhemmin.

Kun viihdyt ja pystyt olemaan kotiäitinä, niin rahaa ei kerry toki niin paljon säästöön kuin kokoaikatyössä mutta asia on sijoitus lapsiisi – sitä ei voi mitata rahassa. Nauti hetkistä!

Olen kanssasi samaa mieltä. 3- ja 2-vuotiailleni on tärkeää kasvaa kotona kanssani. Muutama satanen kuussa lisää ei ole yhtä tärkeää. Tosin teen tälläkin hetkellä töitä, onneksi näin ettei lapsia ole tarvinnut laittaa hoitoon.

Ensimmäisenä pitäisi muuttaa asenne ja hankkiutua eroon elämäntavasta, joka rakentuu yhteiskunnan maksamien tukien varaan. Kun taloudellinen elämä rakentuu yhteiskunnan tukien varaan ja blogin ylläpitämiseen, se ei ole kestävää eikä säästäminen ole mahdollista. Tässä elämäntavassa lapset oppivat mallin, ettei tarvitse opiskella eikä käydä työssä, koska eletään yhteiskunnan tuilla. Tällaisen elämisen mallinko tarjoat?

Kun olet muuttanut asenteesi ja päättänyt, että kustannat ja vastaat itse elämästäsi, hankit päätyön ja pidät blogia sivutyönä. Tämän jälkeen voit selvittää säästämiskeinoja.

Normaali työssäkäynti antaa elämään rytmiä, sisältöä, tavoitteita, uusia tuttavuuksia ja muita työsuhde-etuja. Se on aivan varmasti sisällöltään parempaa ja mielekkäämpää elämää kuin pelkkä nettisurffaus, joka jo lähtökohtaisesti tutkimusten mukaan masentaa.

Koska haet miestä, kannattaa selvittää miesten näkökulmaa, ovatko he kiinnostuneita yhteiskunnan tuilla elävästä naisesta? Vai onko omilla jaloillaan seisova ja omasta elämästään itse vastuunkantava nainen parempi vaihtoehto? Paranisiko mahdollisuutesi miesmarkkinoilla, jos kävisit normaalisti töissä ja vastaisit itse taloudellisesta elämästäsi?

Asenteeni on kunnossa, kiitos vain. Hoidan lapsia kotona ja teen samalla töitä. En elä yhteiskunnan tukien varassa, vaikka en minulle kuuluvasta kuitenkaan kieltäydy.
Ja kyllä, säästäminen on mahdollista. Olen säästänyt jo useita tuhansia euroja, nyt kysyin lukijoiden omia säästövinkkejä.

Minä en tietääkseni ”nettisurffaa”. Mitä tarkoitat termillä? Elämässäni on jo todella paljon tuttavia ja ihmiskontakteja, niitä minun ei tarvitse mistään lähteä etsimään enempää.

Ja kyllä, aikuisena ihmisenä kannan itse vastuun omasta elämästäni, enkä todellakaan aio muuttaa elämääni miellyttääkseni ketään muuta vastoin omia arvojani. Lapset päiväkotiin ja lähikaupan kassalle töihin niin miehet kiinnostuukun käyn ”normaaleissa töissä”? Huhhuh, kaikkea olen kuullut mutta en vielä mitään näin huvittavaa. Teen työtä, hoidan lapsia ja olen oma itseni jatkossakin. Postauksen pointti oli pyytää rahan säästövinkkejä.

Me säästetettiin miehen kanssa myös omaa asuntoon ja nyt ollaan kuukauden päivät asuttu omassa! Ensin kilpailutettiin kaikki vakuutusyhtiöt (kotivakuutus, lemmikkivakuutus, autovakuutukset), sekä puhelin- ja nettiliittymät halvemmiksi, myytin kaikki turha tavara pois, sekä vaatteet joita ei oltu käytetty hetkeen. Säästettiin sähköä (ei saunottu, valot minimissä), sekä bensaa (kävellen kauppaan, bussilla treeneihin jne.), autoja tarvitsemme molemmat päivittäin töissä, joten niistä ei saanut nipistettyä. Karsimme baari-illat, ravintolasyömiset sekä shoppailun minimiin (ostettiin vain jos oli ihan pakko), peruttiin kesän lomamatka, käytiin vanhemmilla syömässä. Pidin myös tuttavaperheen nuorelle tukiopetusta yo-kirjoituksia varten pientä rahallista korvausta vastaan ja laitoimme kaikki kolikot ja 5euron setelit jemmaan. Tein pitkää päivää töissä ja otin kaikki mahdolliset lisävuorot, myin käsitöitä (koirien kaulpantoja, valjaita, villasukkia, lapasia…) nettikirpparilla ja hamstrattiin pakastin täyteen -30% lihoja. Saatiin reilussa vuodessa säästöön sen verran, että saimme pankin takauksen omaa rivaria vastaan 🙂 Tsemppiä säästöurakkaan, se kannattaa! Nyt saa taas odotella ensi kesän kesälomareissua <3

Hienoa! Kiitos että jaoit teidän kokemuksen. Aion jatkossa noudattaa tuota että kaikki kolikot ja vitoset laitetaan jemmaan!

Muulla ei oikein voi rikastua kuin työnteolla. Opiskele ja kouluttaudu. Sitä kautta pääsee kiinni työelämään, kartuttaa eläkettä ja voi nostaa elintasoaan. Kommentoit, että ei kannata ”tällä hetkellä” mennä töihin, koska päivähoitomaksujen ja kodinhoidontuen jälkeen et tienaisi enempää. Et ehkä tällä hetkellä, mutta mitä luultavimmin tienaisit selvästi paremmin muutaman vuoden päästä. Kokopäivätöissä saat jatkuvasti lisää työkokemusta ja voit hakea uusia, haastavampia (ja parempipalkkaisia) paikkoja, kehittyä ja päästä eteenpäin uralla. Itse näkisin asuntosäästämisen olevan pitkän aikavälin suunnitelma (jolloin koulutus ja työnteko ovat avainasemassa) enkä niinkään ajattelisi, että jättämällä joka viikko yhden laten tilaamatta säästän 16 euroa kuukaudessa. Näillä tekijöillä ainakin minä säästän, toki olen kiinnostunut, jos joku on keksinyt oikotien onneen!

Minustakin tuo työkokemus on hyvä pointti, mitä kanttis alkaa pohtimaan. Itselläni on työkokemusta jokaiselta kesältä siitä, kun olen täyttänyt 14 ja muillakin lomilla ja lukion jälkeen töitä ja silti niitä töitä saa hakemalla hakea ja tosissaan panostaa, jos paikan tahtoo saada. Samaa on kohdannut monet ystävät, ei sinne kaupankassallekaan tai ekstraajaksi ihan kaikki pääse. Itselläni on lykästänyt ja olen opintojen oheen saanut työn, johon voi varata vuoroja sen mukaan, kun itselle sopii ja etenkin lomilla pääsee töihin. Monella ystävällä taas on laajasta kokemuksesta ja ahkerasta työskentelystä huolimatta taas kriisi kesätöiden vuoksi. Enkä halua sanoa tätä pahalla, mutta jos paljon eri töitä tehneidenkin nuorten on vaikea saada töitä, koska päteviä hakijoita on vain niin paljon, niin jos cv:ssä ei useamman vuoden ajalta lue kuin blogin kirjoitus ja vanhat kesätyöt, niin se työn saanti voi olla oikeasti hankalaa. Kannattaa harkita vaikka avoimen opintojen suorittamista tai jotain, millä saa sitä kokemusta ja osaamista kehitettyä eteenpäin, ettei sitten oikean ajan koittaessa se työllistyminen ole aivan mahdottomuus.

Voisitko kysellä vuokratyöfirmoista töitä niille ajankohdille, jolloin lapset eivät ole kanssasi? Satunnaisia krikkatöitä eli siivoamista, kaupoissa inventaarion tekemistä, kiireapulaisena toimimista? Yksi ystäväni oli opiskeluaikana Turussa lääketehtaassa pussittamassa lääkkeitä silloin, kun ehti.

Harmi, kun kännyköitä ei enää koota Salossa, se oli ennen suht takuuvarma paikka saada esim yötöitä. Mutta ehkä esim laivasiivousta teettävien firmojen kanssa voi sopia, että tulee silloin kuin sopii?

Sitten päätät, että kaikki tulot noista lisätöistä menee säästöön.

Kirjoitatko muualle kuin tähän blogiin?

Aika ja voimat eivät enää riitä lisätyöhön. Nykyinen lasten kotihoito+työ kuvio on kelpo! Säästän rahaa tästä nykyisestä rahavirrasta mikä talouteeni tulee ja kaipailin vinkkejä siihen.

Kirjaa yhden kuukauden ajan kaikki kulut ylös. Kerää kuitit johonkin talteen ja kuun lopussa kirjaa kaikki exceliin. Tästä saa hyvää osviittaa siihen, mihin rahaa kuluu ja saattaa huomata kohtia, joissa olisi mahdollista säästää.

Tää on tosi hyvä. Täytyy ottaa joku kuukausi tosi tarkka ote ja merkata kaikki ylös.

Suosittelen sellaista kirjaa luettavaksi kun Erilainen ote omaan talouteen (Antti Rinta-Loppi). Sieltä saat ihan varmasti vinkkejä!! 🙂

MENE NYT JO TÖIHIN ÄLÄKÄ VALITA!

Moikka! Minä teen jo töitä, kiitos kuitenkin vinkistäsi

Vaihda vuokralle sellaiselle alueelle ja asuntoon, jossa vuokrataso ja kuukausivuokra edullisemmat. Säästät helposti muutaman satasen kuussa suoraan sitä omaa asuntoa varten.
Näe kauas.
Opiskelu ja sitä kautta työelämä ovat säännöllisten tulojen lähde. Siis tylsät päivätyöt.
Niistä maksetaan (periaatteessa) eläkeikään asti.

Karsi menoista.
Sori. Mutta pakko.
Ihan hullua syödä ulkona tai juoda kahvi kahvilassa, jos säästää haluaa. Matkusteluun ei ole valitettavasti varaa kovin monella muullakaan (asuntovelallisella) lapsiperheellä. Ei heilläkään, joiden perheessä on kaksi tienaavaa aikuista.
Priorisoi.
Onko pakko olla autoa vakuutuksineen?
Baari-ilta?
Matka?
Uudet vaatteet?

Vuokra-asunnostakin voi tehdä kodin, omistaminen ei tuo onnea. Asenne ratkaisee usein enemmän kuin omistussuhteet. Äidin nurkkiin tuskin enää on palaamista, aikuisena elämiseen kuuluu vastuunotto omista asioistaan.

Kiitti!
Meillä toisinaan tulee hyvin edulliseksi syödä ulkona. Lapset kun syövät monessa paikka vielä veloituksetta. Usein me syödään myös lähes ilmaista opiskelijoiden tekemää ruokaa, minkä tekeminen itse veisi paljon enemmän aikaa ja rahaa.

Tästä vuokrasta ei jää minulle kuin tosi kohtuullisesti maksettavaa, joten asunnon vaihdossa ei tulisi säästöä..

Kyselen mielenkiinnosta paljonko maksat vuokraa? Onko kaksio vai kolmio? Paljonko neliöitä? 🙂 siksi kyselen kun asuttiin myös ydinkeskustassa ja tuntui että 840e kaksiosta oli liikaa niin muutettiin kauemmas. Ajattelin onko sulla käynyt tuuri ja oletko löytänyt kenties halvemmalla. Mitä kautta asuntonne on? Tvt yms vai yksityinen?

Moi! Vuokrani ei ole yhtä suuri kuin sinulla, neliöistä en tiedä? Vuokranantaja on yksityinen. Mun ei tästä kannata muuttaa pois, koska saan tosi hyvin asumistukea.

Onko sulla jo ASP-tili?

Ei ole, enkä sellaista saa. ASP-tilin voi avata vain ensiasunnon ostaja.

Pidemmällä tähtäimellä: kouluttaudu alalle, josta maksetaan hyvä palkka. Esim. jos sairaalamaailma kiinnostaa, kouluttaudu lääkäriksi, älä hoitajaksi. Kauppaopiston sijaan kauppakorkeakoulu. Opiskele määrätietoisesti. Älä osta mitään uutena, vaan lainaa, jos mahdollista. Tee ruuat itse ja opettele hintatietoiseksi. Katse kymmenen vuoden päähän!

Paitsi, että jos tarkkoja ollaan niin tulevaisuuden alaahan ei missään nimessä kannata valita palkan mukaan, ellei se raha ja varallisuus oikeasti ole tärkeintä elämässä. Kyllä sen opiskelujen ohessa huomaa herkästi, kun joutuu hanttihommia lomilla tekemään, että kyllä se oikea innostus alaan antaa aivan erilaista iloa ja energiaa siihen työhön. Työ, josta ei oikeasti nauti syö enemmän kuin antaa. Itselläni ainakin pätee se, että kassan hymy levenee kun työ minuutit vähenee, mutta oman alan hommissa sitä ajankulua ei edes huomaa.

Olen eri mieltä. Kyllä tulevaa alaa valitessa kannattaa miettiä myös palkkatasoa ja esim. työoloja. Sisältääkö valittu ala tyypillisesti vaikkapa kolmivuorotyötä tai matkustelua? Pystyykö työaikoihin vaikuttamaan tai tekemään etätöitä? Loppujen lopuksi hohdokkainkin työ muuttuu jossain vaiheessa ”vain työksi” ja tärkeimmät asiat elämässä löytyvät muualta.

Minullakin tuli mieleen lisätienestit jostakin. Itse tein kolmea työtä joskus saadakseni rahaa enemmän säästöön. Tuolloin minulla ei toki ollut lapsia.

Toinen mikä voisi olla, löytyisikö edullisempaa vuokra-asuntoa.

Vuokrasta mulle ei jää paljoa maksettavaa itselleni.
Satunnainen lisätyö toimisi jos pystyisi tekemään näiden lasten hoitokuvioiden mukaan. Tuntuu vain vaikealta löytää sellaista mitä voi tehdä niin harvoin kun haluaa.

S-ryhmällä ja k-kaupoilla on jonkinlaisia ”ekstraaja”/tuuraaja hommia tarjolla, joita voi tehdä vähän oman tarpeen/kerkeemisen mukaan. Sellasestahan voisi hyvin saada pientä lisätienestiä.. 🙂

Meidän säästöniksit: tehdään paljon ruokaa kotona, viikolla helppo lämmittää mikrossa töissä ja kotona töiden jälkeen. Ostetaan kaupasta punaisella lapulla, käydään Lidlissä. Käydään ulkona syömässä 2-3 kertaa kuukaudessa (joskus ei edes sitä). Mun palkasta menee suoraan säästötilille 20 e joka kuukausi. Ei juuri harrasteta kahviloita, joskus toki. Eli mitään ei tarvi lopettaa mut ulkona syöminen on valitettavasti tosi iso rahareikä. Kaikella ystävyydellä, ihana blogi 🙂

Pari vinkkiä:
1. Hanki työpaikka, säästä palkasta
2. Tee ruokaa kotona, älä syö kaikkia ruokia ulkona
3. Älä tee tuollaisia viikonlopun reissuja jonnekin Dubaihin

Hmm… Nyt on pakko speloida. Kenenkään siivellä Eve Dubaihin pääsi ja miksi. Seuraneidiksi jollekin äijälle? Asiahan ei millään lailla mulle kuulu, mutta kunhan mietin. kun ei siitä matkaseurasta ollut kuviakaan.

1. Teen jo töitä ja säästän palkastani.
2. Meille edullisin vaihtoehto on välillä syödä ulkona kun lapset syövät veloituksetta. Haemme myös edullista opiskelijaravintolan ruokaa kotiin, mikä tulee paljon halvemmaksi kuin itse tekeminen.
3. Dubain matka ei itselleni juuri maksanut..

Meillä ostetaan kaikki ruokatarvikkeet illalla, viimeisen aukiolotunnin aikana -30% tuotteet ovat -60%. Tämä käytäntö ei taida olla vielä kovin yleinen monissa kaupoissa, mutta monet kaupat lisäävät illalla alennuslappuja tuotteisiin jotka muuten heitetään roskiin koska tuotteen käyttöpäivä tulee umpeen.

Ulkona syömisen sijaan tehkää yhdessä ruokaa kotona tai ystävien kanssa.

Lastenvaatteita ostetaan käytettynä ja vanhat myydään pois.

Omista menoista ja kauneudenhoitotuotteista luovutaan.

Kilpailuta vakuutukset ja sähkösopimus.

Toi olisi hyvä, että saisi aikaiseksi myydä vanhat lasten vaatteet. Aiemmin oon vain lahjoittanut ne eteenpäin

Moi Eve,

Oon jo pari vuotta lukenu sun blogia säännöllisen epäsäännöllisesti, mut tää taitaa olla ensimmäinen kommentti. Vaikka tarttumapintaa on sillä lailla aika vähän, että itse olen parisuhteellinen ja lapseton nainen (ja myös pari vuotta sua vanhempi), niin osaat kirjoittaa myös lapsista ja treffailusta niin mielenkiintoisesti, että palaan tänne viikottain tsekkaamaan postaukset 🙂

Suurin kiinnostuksen aihe tällä hetkellä on mullakin säästäminen ja etenkin asuntosäästäminen! Juuri vähän aikaa sitten kirjoitin siitä miten itse säästän täällä ja kuinka motivoidun säästämiseen kuukausi toisensa jälkeen täällä. Asuntosäästäminen tuntuu todella pitkälliseltä urakalta varsinkin kun mulla on kallis vuokra ja pienet tulot… Toki mulla ei ole lapsia, joihin varmasti palaa rahaa, ja tykkään esimerkiksi tehdä ruokaa kotona. Ehkä silti löydät tuolta jonkun vinkin, mitä voit itsekin hyödyntää. 🙂

Moikka! Kiitos kommentista ja linkeistä. Käyn kurkkaamassa!

Ootko kuullut, että vuokratakuun voi ostaa kertamaksulla vuokratakuuyhtiöstä. Se on kertaluontoinen maksu riippuen omistusasunnon hinnasta. Esim 200 000 maksavaan kotiin se on noin 2000 euroa ja yhtiö takaa asunnon. Näin ollen ei tarvi olla älyttömiä summia rahaa tilillä.

Jossain postauksessa puhuit ettet oikeestaan tee (koskaan?) ruokaa kotona niin jäi vaan oikeesti hämäämään että miten se onnistuu lasten kanssa? Niille kun pitää se 4-5krt/pv kuitenki ruokaa saada, pari lämmintä ateriaa, etteks te koskaan oo kotona vaan koko päivää tms? 😀

Kyllä nää aamupalan, iltapalan ja välipalan syö kotona jos satutaan niihin aikoihin olemaan kotona.
Ei mulla ole koskaan vielä ollut sellaista päivää että oltaisi lasten kanssa koko päivä vietetty vain kotona.
Usein me myös haetaan naapurista opiskelijoiden valmistamaa todella edullista ruokaa kotiin.

Ihme saivartelua. Tässä kuitenkin on varmaankin tarkoitettu tilannetta noin pääsääntöisesti. Käymme oman perheeni kanssa paljon viikonloppuisin esimerkiksi syömässä ulkona. Se ei poissulje sitä että aamu- ja iltapuurot on pöydässä sekä aina jotain helppoa lounasta sekä välipalaa. Ja välillä käymme sekä lounaalla että päivällisellä ulkona. Näin kotona vaan puurot ja välipala. Ei kannata tahallaan tarttua sellaisiin pointteihin joiden viestin varmasti ymmärtää jos hiukan malttaa maalaisjärjellä miettiä…

Se miten paljon olet valmis asuntosäästämiseen panostamaan on kiinni paljolti siitä kuinka tärkeänä asiaa pidät. En tiedä sanoitko matkustelua ja ulkona syömistä huumorilla. Niistä itse juurikin säästäisin. Ulkona syöminen on yllättävän suuri rahanreikä.

Moi! Miltä kuulostais sellanen budjetointiauunnitelma jokaisesta kuukaudesta? Sovit itsesi kanssa, että joka kk palkasta laitat aina tietyn summan sinne säästötilille ja loput rahat jaat tasaisesti kuukauden menoihin, eli kauppareissuihin, laskuihin, lasten tarpeisiin ja muihin pakollisiin menoihin. Tästä on ainakin helppo lähteä mun mielestä liikkeelle! 🙂 kivaa kevättä!

Kiitti! Budjetteja olen tehnyt, mutta tuntuu vaikealta noudattaa niitä. Tai siis lähinnä se että pitää kuukausittain pitää kaikesta tarkkaan kirjaa että mitä on mennyt mihinkin.
Täytyy tsempata tän suhteen!

tiiät varmaan itekin että ulkonasyöminen on se mistä tulee karsia ekana. saat samat ruuat moninverroin halvemmalla kun teet itse ja syöt kotona. se että syö ulkona joka päivä tai edes useasti viikossa on sama ku heittäis rahaa roskiin, jos mielii säästää.

ehkä kotona syöminen ja kokkaaminen toisikin sulle sitä kotifiilistä, se kun siellä tekee jotain mistä nauttii ja mikä on elintärkeää. nyt oot vaan lähtenyt sitä velvollisuutta ja nautintoa pakoon ravintoloihin.

reissaamista ei tarvi kokonaan lopettaa, senkun vaan opettelet ettimään halpoja diilejä sekä lentojen että majoituksen suhteen. ja reissuun ei tarvi lähteä montaa kertaa vuodessa.

Moikka! Säästö se on pienikin säästö, mutta asunnon varallisuuden kartuttamiseen suosittelisin kääntymään oman pankin puoleen. Heiltä löytynee oikea ratkaisu teidän tarpeille. Raha ei kasva tilillä eli sijoittamaan . Oikein hyvää kevään alkua! t. äiti ja pojat

Asuntolainaahan on mahdollista saada tulojen ollessa sellaiset, että pankin näkemyksen mukaan kykenet lainasta selviytymään. Omarahoitusosuus 10% TAI ostettavan kohteen lisäksi vakuudeksi panttaus esim. vanhemmilta tai isovanhemmilta heidän omistamastaan omaisuudesta, joka ei ole pantattu täydestä arvostaan johonkin toisaalle.

Mutta ymmärrän paremmin kuin hyvin, että on halu säästää ja tulla toimeen omillaan. Säästöjen kartuttamisessa ei ole oikotietä onneen, jos haluaa säästöjä saada enemmän niin jostain pitää karsia.

1. Mene töihin, ansaitse enemmäm rahaa -> saat enemmän rahaa säästöön.

Blogin kirjoittaminen on Eveliinan työtä. Tosin en yhtään tiedä paljonko sillä hankkii, mutta eipä minkään ”perus”ammatinkaan palkat kovin suuria ole ja ainakin jos asuu jossain pääkaupunkiseudulla jossa vuokrat on hurjia.
Onko sulla Eve jotain sellaista turhaa mihin menee kuukausittain rahaa, ja mistä voisit luopua? Ulkona syöminen kyllä tosiaankin on kallista ja niitä kertojahan vois vaikka harventaa jos ei kokonaan halua lopettaa.

En oikein keksi mitään turhaa. Lehtiä en tilaile, mitään muita kuukausittaisia laskuja mulle ei tule kuin vakuutus ja vuokra. Niin ja mun ei tällä hetkellä kannata pistää lapsia hoitoon ja mennä 8-16 töihin, kun päivähoitomaksujen ja kotihoidontuen menetyksen jälkeen en tienaisi yhtään nykyistä enempää..

Turhanpäiväisen blogin pyörittely ei ole mitään oikeaa työtä, varsinkaan kun sillä ei selvästi tienaa tarpeeksi. Myös tuo aiempi kommentti lisätöistä, ”Tuntuu vain vaikealta löytää sellaista mitä voi tehdä niin harvoin kun haluaa.” kertoo paljon. Haluat säästää ja oman asunnon, mutta ei ole valmis tekemään asian eteen mitään. Noh ehkäpä joskus vielä ymmärrät elämän realiteetit 🙂

Kenenkään ei pidä arvostella toisten työtä jos ei tiedä mitä kaikkea se pitää takanaan. Ja mistähän olet saanut ajatuksen etten minä tienaa pelkällä blogillani jo tarpeeksi? Olen tyytyväinen palkkaani.
Niin ja enhän minä missään vaiheessa ole sanonut ettenkö tekisi vielä muuta työtä tämän lisäksi?
Ja kommentillani tarkoitan sitä että en pystyisi tekemään työtä joka ei mahdollistaisi minulle aikaa lasten hoitoon, siksi vielä mahdollisen lisätyön pitäisi olla niin joustava että sitä voisi tehdä silloin kun minulla on vapaa-aikaa.
Olen kuitenkin nyt tyytyväinen nykyiseen työkuviooni, enkä aio hankkia enää lisää töitä. Säästämistä aion jatkaa entistä tiukemmalla otteella.

Vastaa käyttäjälle Minä vain Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X