eveliina matilda - Banneri

Me syömme Adeliinan ja Alexin kanssa ravintoloissa usein lounasta tai illallista. Toisinaan nautimme kahviloissa välipalaa ja joskus eksymme kahvipöytään ihan vain viettämään aikaa ystävien kanssa. Minulta löytyy siis useampi tunti kokemusta ravintolapöydän ympärillä lasten kanssa istuskelusta. Tähän tekstiin kokoilin joitakin aiheeseen liittyviä havaintojani ja vinkkejä.

Lähden ulos syömään mielellään niin, että mulla on aikuista keskusteluseuraa, sekä näin ollen apukäsiä. Toisinaan kuitenkin saatamme päätyä johonkin lähiraflaan ihan vain kolmistaankin. Pienellä treenillä yhdenkin aikuisen on mahdollista selviytyä ravintolakäynnistä kahden taaperon kanssa. -Ei ehkä niinkään nauttia, mutta selviytyä!

Kotoa lähtiessä lapsille kannattaa pukea mahdollisimman helpot ulkovaatteet. Haalareiden sijaan ravintolaan puetaan kevyemmät kengät ja takit, sekä tietysti muut asusteet. Vielä rattaissa istuvalle lapselle voi näillä keleillä heittää vaikka pikkupeiton tai lapsen voi laittaa lämpöpussiin. Perillä on sitten helpompi pukea ja riisua kun ei tarvitse ottaa kenkiä pois taikka taistella useiden vaatekerrosten kanssa.

Heti ravintolaan saavuttua kannattaa vaihtaa vaippa taikka vessattaa lapset. Paljon helpompaa käydä koko porukalla vessassa nyt, kuin yrittää saada toinen lapsi jättämään ruokansa rauhaan, koska toiselle lapselle iski kova vessahätä juuri kun ruuat saatiin nenän eteen. Käsienpesu ennen ruokailua menee myös mukavasti tällä samalla keikalla.

Lasten kanssa voi ja pitää mennä kaikenlaisiin ravintoloihin! Leikkipaikka on toki Jumalan lahja vanhemmille, mutta en ole antanut niiden määritellä ravintolavalintojamme, sillä siinä tapauksessa tässä kaupungissa olisi vain yksi kunnollinen ravintola (Rantakerttu) jossa vierailla. Meille ei ole vielä tullut vastaan niin ”fiiniä” ravintolaa ettei sieltä löytyisi syöttötuolia. Muilla tavoin lapsia ei ainakaan monissa Turun keskustan paikoissa ole huomioitu, mutta esimerkiksi aikuisten suurten ottimien sijasta lasten käteen sopii pääruoalle pieni kahvilusikka. Lusikoita kannattaa ottaa mukaansa heti yksi ylimääräinen, niin pöydästä ei tarvitse nousta heti jos kun eka lusikka tippuu lattialle.  Muovimukeja en koskaan ole osannut lapsille kaivata, kun kotonakin me kaikki juomme samanlaisista normaaleista laseista. Jos ruokapaikan lasit ovat massiiviset ja painavat, kannattaa tarjoilijalta pyytää lapsille pillejä.

Itse suosin lasten kanssa buffetteja, koska lapset syövät niistä yleensä kanssani ilmaiseksi. Buffetti on myös siitä näppärä, että ruokaa ja jälkiruokaa pääsee heti halutessaan ottamaan, eli pöydässä odottelu on minimissä. Minä otan lapset mukaan hakemaan ruokaa, näin he jaksavat istua pöydässä aavistuksen kärsivällisemmin kun pääsevät vähän kävelemään. Jos olen seurueemme ainoana aikuisena, niin otan ensimmäisellä ruuanhakureissulla kaksi lautasta päällekkäin käteeni. Kerään vain päällimmäiselle lautaselle ruokaa, jonka sitten pöytään päästyämme jaan molemmille lautasille. Näin mulla on koko ajan toinen käsi vapaana jos lapsia (lähinnä Alexia..) täytyy ohjailla fyysisesti. Kun lasten ruuat hakee näin, he voivat aloittaa ruokailun samanaikaisesti, jolloin haen itselleni ruokaa. Adeliina ja Alex pärjäävät sen ajan kaksin pöydässä, mutta pyrin toki löytämään ravintolasta pöydän, johon minulla on näköyhteys ruokalinjastolta.

Kun itse olen ehtinyt vasta maistaa pääruokaa, lapset siirtyvätkin jo jälkiruokaan. Herkut edessään lapset ovat onneksi melko harmittomia. Tämä on kuitenkin tyyntä myrskyn edellä, sillä sokerin nautittuaan lapset alkavat yleensä olla hieman levottomia istuskeluun. Ympäripyöreiden aikamääreiden ilmoille heittäminen on kuitenkin turhaa. Taaperolle tilanne tuskin kirkastuu juurikaan jos kerrot, että ”kohta lähdetään” tai ”vartin päästä saa nousta”. Minä näytän lapsille kahvikuppiani ja opastan seuraamaan siitä, että kun kupin sisältö on juotu ja pohja näkyy, me aloitamme lähdön. Toinen vinkki auttaa lasta hahmottamaan aikaa on pukea ylle vetoketjullinen vaate ja tehdä vetoketjusta konkreettinen aikajana. Lapsille voi kertoa että kun vetoketju on vedetty kokonaan ylös, noustaan myös pöydästä ylös.

Jos lapset ovat syöneet paljon minua reippaammin, yritän joskus saada heidät viihtymään pöydässä pidempään puhelimeni tai paperinpalasen ja kynän avulla. Meillä ei ole tapana käyttää älylaitteita ruokapöydässä, mutta kolmen lapsen kanssa laivan buffetissa Puuha Pete oli pelastus! Lasten viihtymistä edesauttaa myös se, että annan heidän koskea pöydällä oleviin tavaroihin. Mietin kaksi kertaa ennen kuin päästän suustani sen automaattisen EI:n. Onko hyöty haittaa suurempi jos lapsi tutkii juomamenua? Entä ketä haittaa jos pöydästä lähtiessämme kynttilät on aseteltu persoonallisemmalla tavalla? Ruuasta kannattaa myös keskustella lasten kanssa; kysellä miltä mikäkin maistuu ja näyttää. Näin lapsetkin ehkä saavat kokemuksesta hitusen enemmän irti.

Mukaan laukkuun kannattaa lyijykynän ja paperin lisäksi pakata myös kosteuspyyhkeet. Nämä ihanat arjen ja juhlan pelastajat toimivat ravintolassa yhtä hyvin kuin kaikkialla muuallakin! Kriisitilanteessa niiden avulla voi skipata käsienpesun ja syömisen jälkeen niillä on helppo siistiä lasten kasvot. Ruokalapun otan kotoa mukaan jos muistan, mutta iso servetti toimii paidan kaulukseen taitettuna myös kohtalaisesti.

En tiedä kuinka hyvin ravintoloissa oleiluni sujuisi jos lapsia olisi enemmän. Vanhempien lapsien ja selkeiden pelisääntöjen kanssa varmasti suurellakin porukalla, mutta ainakin Alex on vielä melko raskasta ruokailuseuraa. Olen kuitenkin todennut, että toistaiseksi ulkona syömisestä on meille enemmän iloa kuin stressiä. Eikä meidän vielä koskaan ole tarvinnut poistua kesken ruokailun siksi että meistä olisi ollut muille ruokailijoille haittaa. Kannustaisin lapsiperheitä vierailemaan ravintoloissa rohkeasti, siis muuallakin kuin siellä Hesellä, leikkipaikan vieressä. Lapset vasta harjoittelevat elämän pelisääntöjä ja siksi heille pitää antaa anteeksi harjoittelusta aiheutuvat vahingot, äänet ja sotku. Miten sitä muka oppisi käyttäytymään jos siihen ei anneta mahdollisuutta?

Kommentit (5)

Oon täysin samaa mieltä ja Hesellä on niin epäterveellistä ruokaa, että mieluummin valitsen varsinkin lapsien kanssa laadukkaamman ruokapaikan. Koskaan ei ole kukaan tullut sanomaan, että häiritsemme ja lapset pärjäävät tosi hienosti. Esikoinen itseasiassa nykyään kysyy, että voidaanko mennä ravintolaan, vaikka pojalla ikää vasta 3 vuotta. Hän nauttii siitä niin paljon! 🙂

Hyvä postaus! 🙂 Meillä on vain yksi lapsi, niin oli avartavaa lukea näitä vinkkejä miten toimia ravintolassa jos on kaksi tai useampi lapsi mukana 🙂 Tuo lautasvinkki oli kätevä, ja myös se että pienet lapset syö ilmaiseks buffetissa aikuisen kanssa, en ollut ajatellutkaan aiemmin 🙂

Hyvä postaus! Sain tästä paljon vinkkejä. 🙂

Ihana postaus! Olen niin samoilla linjoilla sun kanssa.:)

Vastaa käyttäjälle Ansku Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X