eveliina matilda - Banneri

Tuntuu että kesällä tulee paljon luonnollisemmin näitä meidän päivä -tyyppisiä tekstejä. Kivalla ilmalla me kun mennään tuolla maailmalla, kamera kaulassa roikkuen, niin myöhemmin muistikortti on aina kiva purkaa tänne teidän nähtäville.

Olen viimepäivinä ollut jokseenkin vähän lasten kanssa. Viikonlopuista puolet Adeliina ja Alex ovat viettäneet isällään ja sitten mun viikonloppuina he ovat välillä kyläilleet mummin ja ukkin sekä mamman ja pappan luona. Nyt viime viikolla lapset viettivät ennen viikonloppua vielä muutaman kesäpäivän isällään. Yhteinen aikamme on siis ollut normaalia vähemmällä, mutta niistä yhteisistä päivistä olemme kuitenkin saaneet ihmeen paljon irti!

Eilen meidän päivää piristivät mun siskot. Aamupäivällä minä ja Allu lupauduimme Empun studiolle kuvattaviksi. Anni tuli sillä aikaa hengailemaan lasten kanssa, niin me saatiin leikkiä lapsettomia supermalleja. Lapset olivät lähteneet kuvauksen ajaksi torille, joten aamupäivän kaikilla oli mielenkiintoista puuhaa.

Kuvausten jälkeen heitettiin Anni autolleen ja mietittiin Allun kanssa kivaa lounaspaikkaa. Melkein jo kurvattiin keskustan perinteiseen Fontanaan, mutta aurinkoisesta ilmasta inspiroituneena mieleeni pongahtikin Naantali ja Kaivohuoneen terassin leikkimökki!

Olin viimeksi pari kesää sitten Kaivohuoneella ruokalaisemassa Meren kanssa. Meillä oli neljä pikkulasta mukanamme, mutta ruokailu oli kivan leikkipaikan ja ihan sen läheisyydessä sijanneiden pöytien takia hyvinkin onnistunut. Niin kävi myös tälläkin kerralla. Lapset söivät pöydässä sen ajan kun jaksoivat ja sitten leikkivät leikkimökissä. Tarjoilija toi lapsille myös kivat värikynät ja puuhavihot. Lasten menun ruoka-annos oli tosi iso. Onneksi tajusin ostaa lapsille vain yhden annoksen jaettavaksi, sillä siitäkin jäi vielä yli.

Minä niin tykkään merestä, sen äärellä on aina ihana olla. Alex on tainnut periä rakkauteni veteen, sillä hän jaksaisi aina vettä kohdatessaan katsella sitä loputtomiin. Oli kyse sitten kauppakeskuksen suihkulähteestä, merestä tai parkkipaikan kuralätäköstä, niin vettä on saatava ihastella, osoitella ja mielellään kokeilla. Meillä saattaa mummin ja ukkin luona olla hieman vaikuksia pitää poikaa poissa altaasta.

Ruuan jälkeen siirryttiin toiseen ravintolaan jälkkärille ja tietty pomppulinnaan. Pomppulinna oli huippu, me saatiin Allun kanssa juoda kahvia ja katsella kahden riemua.

Parin muumifanin oli tietysti pyörähdettävä myös muumikaupassa, vaikka nyt tälläkertaa ei vieressä olevassa muumimaailmassa vierailtukaan, niin hellyin ostamaan lapsille namia.

Puistoiltiin vielä Naantalissa hetki ennen kun lähdettiin kohti Kaarinaa. Treffattiin Anni Lidlin pihalla ja muutamaa minuuttia myöhemmin levitettiin piknikpeitto Hovirinnan rannalle.

Lapsilla oli tosi hauskaa, he leikkivät ja uivat meressä riemusta kiljuen. Viihdyttiin lämpimässä illassa tosi pitkään. Syötiin nurtsilla iltapala, jonka jälkeen mentiin kotiin hammaspesulle ja nukkumaan.

Meillä oli paljon ohjelmaa, mutta kun päivän ainoa aikataulu on olla iltakasilta omassa sängyssä, niin homma sujuu meillä. Lapseni vaikka ovatkin arkailemattomia, nopeita ja lyhytpinnaisia, niin retkeily toimii aina. Kun antaa lasten hieman johdattaa ja ottaa itse ennemminkin sellaisen myötäilylinjan, niin matkasta voi tulla tosi mielenkiintoinen.

Minä kävelin Naantalissa pikkulaukku olalla heiluen, kahden tutkimusmatkailijan kintereillä, kun vastaan käveli suurten sisarusrattaiden ja valtavan pullean hoitolaukun kanssa hikoileva äiti. Tuplissa näytti olevan työntämistä ja kyytiläisissä rauhoittelemista… Huh, miten helppoa kulkeminen nykyään onkaan, kun vauvaikä on ohitettu!

Kommentit (11)

Te ootte kyl kaikki kolme niin kauniita! <3 Ihania kuvia, tuli oikeen ikävä meidän yhteisiä kesäretkiä…

Siis what?? Selasin kuvat kahteen kertaan enkä edelleenkään huomannut mitään nenänkaiveluakuvia.. Hohhoijaa. Onpa ihmisillä pienet murheet. Enemmän olisin huolissani niistä ihan aikuisista ihmisistä ketkä kaivavat ja syövät räkäänsä ihan antaumuksella julkisesti. Siihen ikään olisi jo pitänyt oppia mennä vaikka vessaan kaivelemaan 😀

Huvittavaa, mutta selasin kaikki kuvat enkä edelleenkään havainnut yhdenkään sormen nenässä olemista =) Neljän lapsen äitinä olen ehkä siihen jo niin tottunut sillä jokainen tenava on jossain vaiheessa kaivellut nenäänsä ja ihan pienenä HUI, jopa pistänyt räkää suuhunsa. Jopa ihmisten ilmoilla. Siihen on vain sitten hienovaraisesti puututtu ojentamalla paperia ja kertomalle ettei nenää ruukata kaivella eikä etenkään tuotoksia laiteta suuhun.

Ihanalta näytti ja kuulosti teidän kesäpäivä! Mekin vietämme nuorimpien kanssa paljon aikaa puistoissa ja rannalla. Rantakassi pakataan uudelleen aina kun palaamme edelliseltä reissulta kotiin; puhtaat vaatteet, pyyhkeet, uikkarit, päähineet, filtti jne. Eväät kulkee näppärästi rannalle mukana ja puistossakin on yleensä evästä mukana. Kotiin tullaan kun huvittaa, joku ilta venytettiin hieman unille menoakin (nuorimmat siis jo eskari ja tokaluokkalainen) kun oli niin kivaa uudessa puistossa 🙂

Ollaan lähdössä elokuun alussa Turkuun kisareissulle ja ollaan pari päivää. Olisiko sinulla kivoja vinkkejä mitä tuon ikäisten pojankossien kanssa voisi puuhata tai missä puistoissa/rannoilla kierrellä? Turku on meille täysin vieras kaupunki entuudestaan.

Ihana retki, ihanat lapset. Silti häiritsee tosi paljon, että lasten päät ei olleet suojassa auringolta.

Olitkohan sinä koko retken vieressä katsomassa?

Oletko vielä vegaani? Jos olet tai et ole, niin kertoisitko siitä ja lasten ruokavaliosta! – Anna

Alex varmaan isompana arvostaa sitä että laitat nenänkaivelukuvia kaiken kansan nähtäväksi.

Että pakkoko oli jostain päästä sanomaan 😀 itse en edes olisi kyseistä yksityiskohtaa huomannut ilman kommenttia.. Eiköhän Eveliina osaa nämä päätökset tehdä!
Ihania kuvia ja koko postauksesta välittyy hyvä tunnelma, ihanaa kesää teille! 🙂

En edes huomannut moista nenän kaivelua ennen kuin luin siitä kommentistasi. Pikku juttu!

Tuskinpa tuo nyt niin elämää mullistava tilanne on kun pikkupoika koskee nenäänsä, että siitä tarvitsisi suuttua. Kiiltokuvista poiketen nenänkaivelu liittyy vahvasti pikkulapsiarkeen ja samalla tavalla sen on tuolla live-elämässäkin nähnyt ”kaikki kansa”.

Vastaa käyttäjälle Tanja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X