Varjossa

Teksti Eveliina

Jäätyäni hiljattain jälleen toisen naisen varjoon, huomasin kuinka kaksi vuotta sitten tapahtunut eroni vaikuttaa minuun edelleenkin. En enää ikävöi entistä miestäni enkä sure lasteni puolesta, mutta koen toisinaan valtavaa huonommuuden tunnetta. Entinen mieheni löysi uuden naisen, kun me olimme vielä yhdessä ja lopulta hän päätti jatkaa elämäänsä tämän toisen kanssa. Pettäminen ja jätetyksi tuleminen saivat minut tuntemaan itseni arvottomaksi ja epähaluttavaksi. Minusta tuntuu taas samalta, vaikka emme edes olleet yhdessä tämän viimeisimmän sydämensärkijän kanssa. Ilmeisesti sillä virallisella statuksella ei ole väliä, kun pelissä on paljon tunteita. Minulle olisi paljon helpompaa tulla jätetyksi tai torjutuksi ilman, että samalla joku muu nousee tärkeysjärjestyksessä edelleni. Niin ja vaikka hävettääkin myöntää, olen myös hyvin kateellinen siitä, että jättäneellä (tai pakit antaneella) on siinä vierellä joku toinen, kun samalla minä piehtaroin pettymyksessä aivan yksikseni.

Harrastin yleisurheilua useita vuosia sitten, päälajinani juoksu. Parin voitokkaan juoksuvuoden jälkeen, siirryin vanhemman ikäluokan sarjaan ja totuin hävimään. Petyin, kun juoksutossuni ei ylittänyt maaliviivaa ensimmäisenä, mutta häviölle oli aina selkeä syy; olin hitaampi kuin voittaja. Ratkaisu oli yksinkertainen; takaisin kotiin treenaamaan ja seuraaviin kilpailuihin uudestaan kokeileimaan.

Nyt yritän etsiä itsestäni syitä parisuhde-elämän häviöille. En uskalla osallistua enää ainoaankaan kilpailuun ilman lisätreeniä, mutta on kovin vaikeaa kehittää itseään ilman selkeää kehityskohdetta. Olenko liian kynnysmatto, enkä tarpeeksi mielenkiitoinen luonne? Onko vika ulkoisessa olemuksessani vai mitä minä tein väärin? Päässäni pyörii kymmeniä kysymyksiä, joista jokainen nakertaa itsetuntoani. En vain ymmärrä miten toinen nainen kiilasi ohitseni niin vauhdilla? Tuntuu, etten pysty miettimään mitään muuta.

Kilpajuoksu-”urani” päättyi lopulta siihen, että totesin aikuisten sarjan olevan liian kova. Varmasti tälläkin kertaa juoksutossujen naulaan jättöä seuranee helpotus. Mä en enää jaksa olla kenenkään varjossa.

Kommentit

22 kommenttia
Avatar

Itseään voi kehittää tietyssä määrin ihmisenä, mutta jos sen tekee toisten ihmisten miellyttämiseksi, kadotat varmasti sen aidon ja ihanan itsesi. Kelpaat ihan varmasti jollekin, niin hyvien kuin huonojen puoliesi kanssa. Ja ne molemmat puolet meiltä kaikilta löytyy. Löydät varmasti sen ihanan miehen, jolle olet kaikki kaikessa, usko pois!

Avatar

Tää on taas ulkopuolisen tosi helppo sanoa, et sussa ei varmasti oo mitään vikaa. Ei oo vaan oikea ihminen tullu kohdalle. Kyllä se sieltä vielä joskus vastaan tulee ja osaa kohdella sua ansaitsemallasi tavalla. ❤️

Eveliina

Kyllähän tuo kieltämättä tässä mielentilassa melko epätodennäköiseltä tuntuu. Mutta kiitos.

Avatar

Se ei johdu sinusta. <3 Voi olla, että se, että joku ei joskus onnistu, johtuu ihan vain ihmisen biologiasta. Joidenkin ihmisten kanssa vain klikkaa, ja se voi olla täysin kemiallista. Jotkut myös eivät vain tahdo/osaa sitoutua yhteen ihmiseen ja siksi helposti "vaihtavat lennosta".

Olen itse jättänyt rakastumatta "täydellisiin" ihmisiin ja rakastunut mm. sen sijaan narsistipsykopaattiin. Jälkikäteen olin ihan, että mitä ihmettä olen ajatellut ja nykyään pelkkä tyypin ajattelu saa aikaan traumoja.

Se, että joku ei valitse sinua, ei siis todellakaan meinaa, että olisit viallinen. Ihmiset valitsevat puolisonsa joskus täysin järjettömästi. Joskus taas se paras ihminen onkin paras ihminen juuri ystävänä. Itse huomaan olevani esim. paljon vaativampi ystävien kuin puolisojen suhteen (jostain ihmeen syystä.).

Itse olen tapaillut kymmeniä ihmisiä ja jokainen niistä on jälkikäteen ajatellen ollut aivan epäsopiva. Vasta muutama vuosi sitten tapasin ihmisen, joka ihan oikeasti oli minulle sopiva. Hänen kanssaan kaikki on _kerrankin_ ollut helppoa ja kevyttä.

Sinä saat ihan varmasti saman! Olet älykäs ja ihana ihminen. Sinun pitää vain löytää samanlainen ihminen.

Itseä auttoi joskus pahimpina ihastustuska/ero -aikoina sanonta "they eather like you, or they don't". Niinhän se on. Kyllä sen huomaa, kun joku aidosti pitää sinusta juuri sellaisena kuin olet. Elä yritä olla mitään muuta. Kyllä joku järkevä vielä tulee vastaan <3

Eveliina

Kiitos ihanista ja järkevistä sanoistasi. Sanontasi on lohduttava ja myös se, että sinäkin löysit lopulta sen oikean.

Avatar

Onpa upeita kuvia. Mielestäni itseään ei pitäisi lähteä muuttamaan muita ihmisiä miellyttääkseen. Pidemmän päälle siinä kärsii, kun ei voi olla oma itsensä. On varmasti turhauttavaa kuulla tämä, mutta jossakin on joku kenelle olet se oikea, ihan omana itsenäsi ❤

Eveliina

Kiitos. Olet aivan oikeassa. Itsekin tietty tiedostan, että on tärkeää olla oma itsensä, mutta on tosi vaikeaa olla miettimättä mitä voisi tehdä paremmin kun asiat eivät millään tunnu onnistuvan.

Avatar

Vika on näissä kahdessä miehessä, ei sinussa. parisuhteen muodostumisessa on mukana tunteita ja asioita mitä ei järkisyillä voi selittää, lisäksi myös sattumaa. tuskinpa olet tätä naista huonompi millään tavalla, ehkä hän oli kyseiselle miehelle vain just se sopiva.
Tauko deittailusta ja itsetunnon kohotus on varmasti paikallaan. Eikös sitä sanota että juuri silloin kun vähiten odottaa niin se sattuu kohdalle.

Eveliina

Niinpä. Vaikka kaikki tuntuu täydelliseltä, juuri tuo tietynlainen ”sattuma” ei ehkä meidän kohdalle osunut.

Avatar

Olen hetken verran lukenut blogiasi ja pakko myöntää että hieman yllätyin kun tällaisella alustalla ja sinun ikäisesi on niin fiksu. ja pohdiskeleva.
Kysymykseen, miksi jäit toiseksi. Minusta sinä olet liian kiltti. Sen sijaan että miettisit mitä sinussa on vikaa, suhteessa muihin. Miten pärjäisit kilpailussa. Mieti että ei ole olemassa mitään kilpailua. Vaan sinun tulee tehdä asioita ja käyttäytyä tavalla joka miellyttää sinua itseäsi ja tekee juuri sinut onnelliseksi. Itsestäänselvyys, mutta uskon että muut, ja miehet herkästi haistavat tämän. Sillä sinä tavallaan olet yhtä ennakoitava kuin jos he ylläpitäisivät suhdetta oman itsensä kanssa. Lisäksi välkkynä olet varmasti erittäin miellyttävää seuraa, mutta tietynlainen yllätyksettömyys ei tietynlaisille ihmisille riitä. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta pähkäilyn ja stressaamisen sijaan sinun tulisi yksinkertaisesti olla oma itsesi, kitkan ja yhteentörmäyksien uhallakin. Tai juuri niitä varten.

Eveliina

Kiitos kehuista, miten hyvältä tuntuukaan kun sanoit fiksuksi!
Kommenttisi on silmiä avaava. Tuo on varmasti totta että pitää uskaltaa olla oma itsensä, myös niiden törmäyksien uhalla…

Avatar

Tuntuu niin hassulta olla samassa tilanteessa kuin sinä! Erosta tulee joulukuussa 2 vuotta ja exä joka jätti löysi pian uuden ja elävät kai onnellisesti yhdessä..minä Olen treffaillut muutamaa ja yhden kanssa oli tapailua 3kk ihastuin ja melkein rakastuin tuli tunne että vihdoin saan myös olla onnellinen niinkuin exänikin on mutta yllättäen mies sanoi ettei pysty enää hän ei kuulemma jaksa vielä nuorella iällä mitään perhe elämää ja minulla siis jäi erossa 3v tyttö joka minulla joka toinen viikko 🙂 toivottavasti tapaan joskus miehen joka hyväksyy myös lapseni 🙂

Avatar

Hei 🙂 luettuani näitä tekstejä,mieleeni tulee vain, että olet haksahtanut väärään mieheen. Se joka pystyy käyttäytymään noin, kertoo paljon miehestä. Vaikka nyt tuntuu pahalta, uskon että näin on parempi. Sinä ja sinun lapsesi eivät ansaitse paskoja ihmisiä elämäänsä. Nyt on sinun vuorosi loistaa ❤

Eveliina

Kiitos tsempistä. Kommenttisi on varmasti hyväntahtoinen, mutta se särähti joltain osin hieman ikävästi korvaani. Mies ei ole millään tavalla ”paska ihminen”, eikä minun ole teksteilläni tarkoitus mollata häntä. Hän ei ole paha, vaan ennemminkin varmasti tilanteestamme niin ristiriitaisin fiiliksin, että päätyi loukkaamaan minua. Me teemme kaikki virheitä, nyt vain minä jouduin kärsimään.

Avatar

Kuulostaa niin samanlaiselta pohdinnalta, jota itse olen itse tässä vuoden aikana käynyt läpi. Eksäni löysi nopeasti uuden, vaikka erotessa halusi enemmän vapautta ja vei tietyillä sanavalinnoilla minulta täysin maton alta kaikista ihmissuhteista ja itsetunnosta. Pariin otteeseen on tullut tilanteita, että olen tavannut jonkun ja kiinnostunut ja toivonutkin, että ehkä pääsisin taas kokeilemaan sitä suhteen rakentamista, mutta ennen kuin mitään on tapahtunutkaan kunnolla niin joku muu ”menee ohi”. Se on syönyt itsetuntoa, mutta olen myös pähkäillyt, että paljon on tilanteesta ja ajoituksesta kiinni, ehkä erilaisessa asetelmassa minä olisin ollut se ohi menevä ja todennäköisesti joskus tulen olemaankin. Tähän auttaa mielestäni se, kun huomaa itse tahtomattaankin tekevänsä samaa, antaa toiselle treffikumppanille ehkä huomaamattaankin enemmän mahdollisuutta miellyttää, koska luonne, elämäntilanne, ulkonäkö tai ihan mikä vaan iskee enemmän. Eli kannattaa tarkkailla myös enemmän sitä omaa toimintaa, antaako tahtomattaan liikaa toiveita jollekin, vaikka haluaa enemmän jotain toista. Itse pyrin nykyään hyvin pian tuomaan ilmi, jos minua ei kiinnosta tarpeeksi, jottei tulisi pahempia sydänsuruja kummallekaan. Toisinaan valitsen oikein toisinaan en, mutta sellaista se on. Tsemppiä treffimaailmaan se on karua ja itsekin siinä vielä pyörin, mutta yritän ottaa sen rennommin, ajatella sen olevan minullekin hyväksi, kun ei tarvitse kiirehtiä ja heti sitoutua kehenkään, vaan saan rauhassa tunnustella onko joku nyt oikeasti sopiva pari minulle. Kyllä me vielä sen rakkauden löydämme!

Avatar

❤️

Avatar

Sä oot upea ja kaunis nainen. Kenties uusi mies voisi löytyä seurakunnasta. Tiedän, että ajatus voi olla hassu, jos et ole uskovainen, mutta olen nähnyt teksteissäsi välähdyksiä uskon kipinästä. Tietysti kaikki voi olla omaa tulkintaani. Mutta tiedän niin , että sua odottaa vielä joku jossain, joka ei hylkää sua. Kaikkea hyvää ja siunausta ❤

Avatar

Hei!
Mulle tulee mieleen muutama asia. Ensinnäkin, uskon, ettei vika ole sinussa eikä miehissä. Niin vai ei ollut heidän kohdallaan tarkoitettu. Olin itse sinkkuna varmaan 6 vuotta, 16-22-vuotiaana. Välillä ihastuin ja lujaa. Koskaan en saanut vastarakkautta ja petyin aina. Kaikki halusivat olla vain kavereita ja jokainen pienikin juttu kaatui. Lopulta, joskus 20-vuotiaana hyväksyin tilanteen ja opettelin nauttimaan sinkkuudesta ja ajattelemaan, että nautin omasta seurastani ja pärjään ilman sitä toista. En ole oikeestaan edes deittaillut koskaan. Kaverit sanoivat, että se tulee silloin, kun vähiten odottaa. Kukaan niistä mun ihastuksista ei vaan ollut tarkoitettu mulle, ne oli mun elämään vääriä. Sitten 21-vuotiaana, kun oikeesti olin todella sinut sinkkuuteni ja itseni kanssa, kaverini toi kaverinsa luokseni, mies ihastui minuun samantien, mutta oli juuri eronnut ja itse yritin himmailla. Nähtiin aluksi pari kertaa viikossa, mutta koko ajan enenevissä määrin ja oltiin yhä tiiviimmin yhdessä. Viihdyttiin toistemme seurassa paremmin kuin kenenkään muun, mutta tunteista ei kumpikaan uskaltanut puhua, koska molemmilla oli niin paljon pettymyksiä taustalla. Meni monta kuukautta, kunnes selvitettiin ajatuksiamme ja kävi ilmi, että kumpikaan ei haluaisi elää ilman toista, ja mies oli alusta asti ajatellut menevänsä kanssani naimisiin. Itsekin salaa ajattelin meille yhteistä perhettä tulevaisuudessa. Nyt ollaan seurusteltu vajaa 2v, kaukosuhteessa koko aika. Oon saanut enemmän, mitä olisin koskaan rakkaudelta osannut toivoa, ennen kuin tää tuli vastaan. Ja nyt tiedän, että sitä ei todellakaan tarvitse etsiä, se tulee silloin kuin haluaa. Ja pitää hyväksyä itsensä, muuten rakkaus on todella vaikeaa. Arvosta itseäsi, ja usko, että jossain sua vastaan tulee se täydellinen match, ootte toisillenne tarkoitetut, ja tajuat, että näin tämän pitikin mennä.

Avatar

Luin blogiasi läpi pitkästä aikaa ja herkistyin. Sinulla on uskomaton taito sanoittaa tunteita, en ole törmännyt vastaavaan. Kiitos, että jaat itsestä niin paljon!

Toivon elämääsi kaikkea hyvää. Olet erityisen viisas ja varmasti onni lähipiirillesi.

Avatar

Pidän kirjoitustyylistäsi ja pohdiskelevasta otteestasi. Olet todella päässyt pintaa syvemmälle – ehjä tahtomattasikin.

Luin hiljattain suomalaisen tietokirjan ”Uskottomuus – syyt ja seuraukset”. Se avasi silmiä näkemään, miten syviä haavoja uskottomuus ja jätetyksi tuleminen aiheuttavat. Kirjassa oli myös ns pettäjien tarinoita, jotka auttoivat ymmärtämään heidän sielunmaisemaansa. Ehkä voisit hyötyä tuon teoksen lukemisesta tai ainakin samaistua sen tarinoihin.

Olen samaa mieltä aikaisempien kommentoijien kanssa siitä, että jos pyrkii miellyttämään toisia, päätyy vain kadottamaan osan minuudestaan. Olet omana itsenäsi, vikoinasi ja heikkouksinesikin arvokas ja rakastettava. Ole itsellesi armollinen ja rakastava. Toivon sinun löytävän hyvän kumppanin rinnallesi. Tässä blogissa olet kertonut avoimesti elämäsi haasteista ja haluaisinkin rukoilla puolestasi. Kaikkea hyvää!

Avatar

Muista ihmeessä myös Se, että joku on löytänyt sinusta itseään kiinnostavia asioita ja kaikinpuolin mieluisan henkilön. Onhan voinut hänellä olla vielä jokin asia mikä olisi mukavaa löytää ja sitä ei juuri sinussa ole. Sellanen piirre ei välttämättä ole hyvä piirre sinulle mitä toinen ehkä toivoisi siussa olevan. Näin ollen se saattaa jopa olla siun voitto tämä 🙂

Avatar

Toivottavasti käyt myös terapiassa 🙂 Ne on ihania paikkoja vaikka hetkittäin raskaita, mutta auttaa. Anna aikaa itsellesi eheytyä. Se on harmi jos ei on kaipuu toisen luo eikä toista ole.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi