Minkä asian uusi suhde on muuttanut arjessani?

Teksti

Kahden elämäntyylin yhteen mukauttaminen on kauheaa ja upeaa!

Edessä voi olla haasteita, kun kaksi aikuista -jotka ovat tottuneet toimimaan tietyin tavoin, alkavat yhtäkkiä toimimaan yhdessä. Kun oman mielen kuitenkin pitää avoimena, on valmis katsomaan myös toisen näkökulmasta sekä tekemään kompromisseja, voi edessä olla myös oivalluksia ja onnistumisia. Minusta on mukavaa jakaa toisen mielenkiinnon kohteita sekä omaksua toisen tapoja ja rutiineja. Toivon tietysti joustoa ja ymmärrystä myös toiselta, mutta taidan loppupeleissä olla melko moneenlaiseen menoon mukautuva nainen.

Toistaiseksi olemme joutuneet törmäyskurssille seuraavien kysymyksien kanssa:

Laitetaanko uunipellille, pannukakun alle leivinpaperi vai ei?

Sekä olemme tietysti törmänneet myös klassikkoon; pistetäänkö juusto kinkun päälle vai alle?

Leivän kohdalla pääsimme ratkaisumalliin, jossa minun leivälleni juusto laitetaan päälle ja miehen leivälle kinkku laitetaan yleensä päälle.  Thats it. Pannarin suhteen emme päässeet sopuun, sillä kyseessä on miehen bravuuri (eli asia johon en missään nimessä saisi puuttua!!) ja hänen mielestään pannukakusta tulee riittävän rapea vain, jos taikinan paistaa pellillä ilman leivinpaperia. Bakteerikammoista minua taas kauhistuttaa ajatus paljaalla pellillä tehdyn pannukakun syömisestä. Tietysti uunipellin voi ensin pestä, mutta tuleeko siitä koskaan täysin puhdasta? Noh, me päätimme lykätä pannukakku-tragedian tulevaisuuteen ja söimme iltapalaksi tortilloja. Voihan se olla, että minä vielä joskus vannon leivinpaperittoman pannarin valmistuksen nimeen, sillä muistan vielä hyvin, kuinka kauhuissani olin ensimmäisen poikaystäväni tavasta säilyttää voiveistä jääkaapissa, voipaketin päällä. Se oli minusta silloin ennenkuulumattoman kamala tapa, mutta nykyisin, vielä vuosia eromme jälkeen, oma voiveitseni kulkeutuu vähän väliä vahingossa voipaketin päällä jääkaappiin…

Eveliina Matilda

Mitä ihanaa uutta elämääni on hiljattain tullut?

Aamupala! Sekä pitkät ja hitaat aamut yleensäkin. Yksin (ja yksin lasten kanssa) eläessäni, minulle oli tärkeämpää nukkua aina ihan viimeiseen asti, sekä sitten kiireessä sinkoillen tehdä pakolliset aamutoimet. Aamupalan minä ja lapset nautimme, siis ahmimme automatkalla päiväkotiin. Aamuruuhkassa rattia käännellessä mieleen tulvahti aina yksitellen asioita, joita olin aamun aikana unohtanut ottaa mukaani tai tehdä kotona. Nykyään aamuni ovat miehen rutiinien myötä rauhoittuneet seesteisiksi. Herään hieman aiempaa aikaisemmin, mutta kelloa vastaan kilpailu helpotti pitkälti myös siksi, että mies valmistaa aamiaisen ja kantaa valmiin kahvin minun ja meikkipeilin väliin. Sitten siirrytään aamiaispöytään, missä jaamme Turun Sanomat puoliksi. Minä aloitan pedanttina etusivusta ja urheilusivuista kiinnostunut mies taas lukee lehden takaperin, aloittaen takaosasta. Taustalla kuuluu lapsettomina aamuina spotifyn soittolista ja lapsellisina aamuina taas vaihteleva älämölö. Olen jo pitkään ollut aamuihminen, mutta nykyisin olen myös arkiaamu-fiilistelijä ja pidän siitä!

Toinen asia, mistä olen oppinut nauttimaan, ovat kirjat! Tapaessani miehen ensimmäistä kertaa, hänellä oli kainalossaan kaksi kirjaa, jotka hän antoi minulle luettavaksi. Sen jälkeen olen saanut häneltä muitakin lukusuosituksia ja viimeksi eilen mies oli ostanut minulle uuden kirjan, jonka lukemisen aloitan viikonlopun jälkeen. On mahtavaa viettää aikaa yhdessä lukien ja kirjasta huomioita ääneen tehden. Ilman toisen innostusta, kirja tuskin koskaan olisi syrjäyttänyt telkkarin katsomista iltaohjelmanani.

aamun lehti

Näissä leivissä juusto on oikeaoppisesti kinkun päällä, MUTTA mitä ihmettä kurkku tekee juuston alla??? Oli erittäin vaikeaa olla asiasta aamulla hiljaa, mutta avaudun nyt täällä teille tuhansille: WTF!?

Sitten vielä menovinkki viikonlopulle:

Aloitan sen uuden kirjani lukemisen tosiaan vasta maanantaina, sillä minulla on edessäni toiminnan täyteiset pari päivää. Turun lähellä Kaarinassa alkaa tänään Saaristo Open -festarit, joihin aion osallistua. Pidin viime vuoden tapahtumasta kovin, käy ihmeessä lukemassa kokemukseni Saaristo Openista. Tietääkseni tähän, hyvin järjestettyyn musiikki-tapahtumaan saa ostettu lippuja vielä alueen porteiltakin, joten jos sulla ei vielä ole viikonlopulle tekemistä, niin moikataan Saaristo Openissa!

Saaristo Open 2018

Ihanaa viikonloppua Teille kaikille! 

Kommentit

12 kommenttia

Paras pannari tehdään suoraan pellille ja niin että voi laitetaan aluksi pelkästään, MUTTA silloin kun ei jaksa pestä peltiä teen sen Ikeasta ostettuun isoon metallivuokaan, ajaa lähes sama asian! ?

Tapaessani? Olisko kuitenkin tavatessani?

Eveliina

Mä en ees tajuu et tapaessani on väärin 😀 Jätän sinne, mut kiitos.

Näytät niin onneliselta! Ihanaa lukea, että sulla menee noin hyvin, olet todella kaiken onnen arvoinen, hyvää kesää! 🙂

Eveliina

Aivan ihana kommentti. kiitos! Hyvää kesää sinulle myös.

Näytät tosiaan onnelliselta, kaikkea hyvää teille! 🙂

Ihania teidän ”ongelmat”, tulee monta mieleen itelläki 😀

-Klassikko on tietenki, että jätetäänkö vessanpöntön kansi auki vai kiinni ja pahin on jättää se istuinrengasosa kokonaan yläasentoon
-Mulle oli järkytys aikoinaan miehen tapa tiskata! Ilman tiskikonetta oli pakko tiskata käsin ja mies jätti huuhteluvaiheen suorittamatta, astiat meni vaahtoa valuvana kuivauskaappiin. Siis yäk 😀
-Jos mies käyttää siivouskaapista harjaa ja kihveliä vaikka hiekan lakaisuun, niin se ei kippaa niitä roskia roskiin vaan jättää siihen kihveliin ja laittaa sen roskineen takas kaappiin 😀

En oo ikinä kuullukkaa että pannari tehdään ilman leivinpaperia, eikö se tartu siihen vai miten tämä estetään? Haluun nyt kyllä sun mieheltä pannaripostauksen!
Ihanaa että oot noin onnellinen! Haluaako mies pysyä poissa sun blogista ja somesta vai esitteletkö hänet joskus paremmin täällä?

Missä tapasitte? 🙂

Onpa teennäistä. Pienet ongelmat.

Eveliina

Kannattaa ehkä lukea pilke silmäkulmassa 😉

Tohon pannariasiaan: mulla on käytössä mummin resepti ja siinä taikinaan ei itsessään tule rasvaa, vaan voi laitetaan pellille ja pelti uuniin, kun voi on sulanut niin taikina kaadetaan päälle ja sitten uuniin. Tässä huomaa jos pelti on likainen, kun uunissa on pelkkä voi, se polttaa mahdolliset liat pois. Tällöin lian ja voin voi pyyhkäistä pois, lisätä uuden voin, sulattaa ja taikina päälle. Bakteerit kuolee aika hyvin uunissa, pannariakin saa paistaa kuitenkin yli 200asteessa kymmeniä minuutteja.Pointti siis että jos pelti käy uunissa ennen taikinan laittoa, bakteerit kyllä kuolee eikä niistä tarvi huolehtia, ja muun mahdollisen lian voi pyyhkäistä pois 😀

Meidän mamma tekee maailman parasta pannukakkua ja sen salaisuus on nimeomaan siinä, että taikina laitetaan suoraan pellille järkyttävään kasaan voita 😀 Anna siis peltipannarille mahdollisuus!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä