Loman lapselle tekee tunnelma

Teksti

Kultanennoutaja

Lomaviikolla rantasauna lämmitettiin aamulla, paljua pitkin päivää. Aamiaiseksi syötiin suklaa-suukkoja ja pihoilla kuljettiin varpaat paljaina, koska kengännauhoja ei ehditty sitoa. Kiire ei kuitenkaan ollut muualle, kuin kolmen koiran perään vipeltämään. Kuljin päivät jooga-päntseissäni, kirja toisessa kädessä ja kahvikuppi toisessa kädessä. Hyssyttelin vauvaa, heitin koirille keppejä, kannoin halkoja, nypin koirista punkkeja ja kiikuin keinutuolissa, merta ihaillen. Suoritin vain silloin, kun päätin kaivaa rutikuivasta maasta onkimatoja. Kymmenestä kuopasta, maitohapoilla olevista lihaksista ja kämmeniin ilmestyneistä kovettumista, minut palkittiin kahdella kastemadolla. Ostin kaupasta karkkia, laitoin puhelimesta pyörimään lastenohjelmia, eikä huuliltani päässyt kertaakaan ”reippaasti nyt” tai ”tule jo”. Kielsin vain sen kerran, kun tyttäreni olisi halunnut pitää ahvenen lemmikkinä ja poikani syödä sen. Tärkeää oli lasten vapaus kulkea, juosta, kiljua, uida ja kiipeillä. Saada vaikuttaa, mennä mielitekojen mukaan ja elää itselleen. Vaikka puitteet olisivat kuinka mahtavat, niistä ei ole lapsille iloa ilman rentouden luomaa tunnelmaa. Meidän lomalta ei puuttunut kumpaakaan.

Nyt nämä pienet ihmiset revitään aamuvarhain sängyistään, patistetaan pukeutumaan nopeammin, käsketään sopeutumaan päiväkodin vilinään, syömään ruokansa loppuun ja siirtymään valmiiksi laaditun aikataulun sanelemina. Arki on täällä taas.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä