eveliina matilda - Banneri

Lapseton Pepe sai itselleen tällaisen valmiin paketin ja joutui sukeltamaan pikkulapsiarkeen melko kylmiltään. Olen ällistynyt siitä kuinka luontevasti yhteiselomme on lähtenyt liikkeelle, mutta nyt Pepe pääsi iltateemme ohella itse ääneen:

iltatee

1. Millaisia kokemuksia sinulla oli lapsista ennestään?

Yhdessä aikaisemmassa, lyhyeksi jääneessä parisuhteessani on ollut lapsia. Mutta ei nekään oo sitten omia ollu. Ystäväpiirissä on ollu kuitenkin lapsia, että jonkin verran oon ollut ystävien lapsien kanssa tekemisissä.

2. Millainen Adeliina on?

Adeliinaa on vähän vaikeampi lähestyä, toisin kun Alexia. Ehkä siksi kun se on vanhempi tai voihan se olla pidättyväisempi luonnekkin. Toisaalta sitten kun oon ollut yksinäni Aden kanssa, niin se on ihan erilainen! Se on kiltti ja tottelee kyllä. Välillä Ade kuuntelee tosi tarkkaan aikuisten puhetta ja haluaa aina vitsailla ja hassutella. Ade on sellainen taiteilija ja taitava piirtää.

3. Millainen Alex on?

Hieman vaikeempi… *nauraa* Helposti lahjottavissa karkeilla tai iPadillä. Se on semmonen hyvin tarkka ja näppärä ikäisekseen. Huomaa niin pieniä asioita, ettei tuon ikäisesta uskoisi.  Molemmat on tosi ihania.

4. Onko perhe-elämä ollut sellaista kun oletit?

Siis aika tavalla joo.

6. Mitkä perheeseen ja lapsiin liittyvät asiat ovat yllättäneet?

Lähinnä se, että en oo ymmärtänyt että kun ne on niin pieniä, niin tuolla kadullakin täytyy koko ajan neuvoa että miten siellä liikutaan. Tuntuu hassulta koko ajan opettaa ja olla tarkkana. Kun ei ne vaan yksinkertaisesti tiedä asioita. Oon kyllä Eveltä oppinut sitä, että lasten pitää saada tehdä mitä ne tekee, eikä liikaa rajoittaa. Kun ne ottaa mukaan kaikkeen, niin sitten ne osaa itse esimerkiksi ekaluokkalaisena käydä kaupassa ja muuta.

5. Tuntuiko sinusta, että joudut tekemään kompromisseja kun elät ihmiseen kanssa jolla on jo ennestään lapsia?

Enemmän tää antaa kuin ottaa. En mä tässä muuten ois. Yksi asia tuli kyllä mieleen, että lasten koulun ja kavereiden takia ei voida muuttaa asumaan ihan mihin tahansa.

7. Pelottaako tai vaivaako sinua jokin lasten kanssa elämisessä?

Mikään ei vaivaa tai pelota. Mutta se että kaikki pysyis terveenä. Niinku toi Alexin jatkuva nuha esimerkiksi.

suklaamurukeksit

8. Mitä mieltä olet lasten vuoroviikko asumisesta?

Kaikkien työkiireiden ohella lasten kanssa jaksaa tosi hyvin tehdä kaikkea, kun ne on sitten taas viikon poissa. Mut sit toisaalta joskus tulee jo heti ikävä kun he lähtee.

9. Haluatko ottaa vastuuta lapsista, vai koetko sen ennemminkin heidän biologisen vanhemman tehtäväksi?

Tottakai mä haluan ottaa vastuuta. En koe itseeni millään tavalla ulkopuoliseksi, mutta kun me ollaan niin lyhyt aika oltu vasta yhdessä, että jopa vähän hämmentää näin nopea yhteenkuuluvuuden tunne.

10. Oletko kokenut haasteita lasten kanssa? 

Kuria en niihin uskalla oikeen…. Pelkään että niille tulee paha mieli jos komentaa. Muuten voisin kyllä sanoo niille.

11. Haluatko biologisia lapsia?

Tällä hetkellä en, mutta en voi poissulkea sitä, etteikö se olisi joskus mahdollista.

12. Millaista elämää haaveilet tulevaisuudessa eläväsi? Onko jotain mitä haluaisit tehdä?

Toivoisin että saadaan viettää yhdessä mahdollisimman paljon aikaa. Haluisin opettaa lapsille omia taitojani, kun itse oon lapsesta asti tehnyt kaikkee ja mulle on mun pappa ja isäkin opettanut monia käytännön asioita, kuten korjaamaan ja tekemään puusepän hommia.

13. Mitkä ovat mieleenpainuvimmat hetkesi Aden ja Alexin kanssa?

No molempien hassut toteamukset ja tilannekomiikka. Yhteiset lauantai-illat, kuten leffaillat kun ollaan katsottu koko perheen elokuvia ja koottu palapelejä yhdessä. Kaikki kiireetön yhdessäoleminen. Sillon kun lapset ovat täällä, niin en tunne itteeni ikinä kiireiseksi. Paitsi aamuisin. Niin ja mieleen painui tietysti myös se ensimmäinen reissu kauppakeskukseen, kun jouduttiin ostaa uusia housuja lapsille, pestiin Alexia vessan lavuaarissa ja kolmannen vahingon jälkeen puettiin nakuille lapsille haalarit ja lähdettiin kotiin.

Kommentit (11)

Olipa virkistävä lukea lapsettoman mietteitä hyppäämisestä lapsellisen elämään. Hienosti hän on sopeutunut. Varmasti tämä antaa toivoa monelle sinkkuäidille, että voi löytyä myös mies, joka hyväksyy ne lapset❤️
https://tusinakoti.blogspot.com/?m=1

Siis mitä siellä kauppareissulla on oikein tapahtunut 😂

Et edes halua tietää.. :DD Pissaa, pissaa ja pissaa joka puolella… 😀

Öö… Ei biologisia lapsia ole olemassakaan. Ihmeelliset kysymykset.

Ihmeellinen toteamus? Nyt joudut kyllä vähän avaamaan tätä enemmän. Biologisia lapsia ei ole olemassakaan, kuinka niin?

Olipas mielenkiintoista, hyvä postaus 🙂 Lisää pepe-juttuja!

Oi kiitos! Ehdottomasti, kunahn keksimme taas jotain, mihin hän voisi ottaa kantaa tai osallistua. Saa ehdottaa!

Ihana ja viisas tuo kutosvastaus!

Päätee vaan niin kaikkeen…

Siis vitonen. Ennen tuota seiskaa.
”Enemmän tää antaa kuin ottaa…”

Oho, numerot on hieman väärässä järjestyksessä! 😀

No niinpä, hyviä mieheä on myös olemassa, vaikka en itse olisi vielä hetki sitten uskonut. <3

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X