ME MUUTETTIIN

Teksti

”Äkkiä nämä tilanteet näköjään muuttuu.”  –Pepe totesi sen jälkeen kun me hiestä märkinä ja raajat maitohapoilla rojahdimme uuden kotimme sohvalle makaamaan. ”No näköjään.” – katselin ympärillä olevia, juuri huoneeseen kannettuja vaatekekoja ja tavarakasoja.

Muutin pieneen Portsan asuntooni reilu vuosi sitten ja vannoin silloin, että en muuttaisi yhtään mihinkään seuraavaan viiteen vuoteen. Vielä muutama viikko sitten kuvittelin nauttivani tulevan kesän täysin valmiissa ja seesteisessä ympäristössä. Pikkuasunnosta oli juuri saatu remontin ja sisustuksen avulla toimiva ja viihtyisä. Nurkissa ja ulkovarastossa ei enää pyörinyt odottavia maalipurkkeja eikä ”menossa kaatopaikalle tai jonnekkin muualle” -tavaraa. Pepen tavarat saatiin istutettu hellahuoneemme tyhjiin koloihin ja viimeisetkin taulut oli nostettu sienille. Elämä oli tavallaan valmis!

Nyt kaikki nuo vuoden aikana paikkansa hakeneet tavarat lojuivat pitkin saumoista irvistelevää tummanruskeaa parkettia. Meidän uusi kotimme on vintti, jonka seiniltä ja katosta puuttuu lautoja, listoja ja maalia. Ilmalämpöpumpussa on jokin tilapäishäiriö, minkä takia siitä tippuvien vesipisaroiden alle on asennettu koominen vesiämpäri. Lisäksi yhdessä katon valorivistössä palaa jatkuvasti valo, sillä valoihin iski viikonloppuna jokin häiriö… Monessa kohdassa on tekemättä monta pikkujuttua, joista tulee yhteensä melko isokin urakka. Keskeneräinen asuintilamme on kuitenkin koko kämppää tarkastellessa sen eniten valmis alue. Alapuoleltamme löytyy meinaan kaksi kerrosta tavaran, purun, työkalujen ja rakennusmateriaalien peittämiä huoneita, joissa ei tällä hetkellä voi asustaa lainkaan. Hiljaa hyvä kuitenkin tulee ja nyt kun haluamme kiihkeästi laajentaa asuintilaamme, saamme toivottavasti remontointiin lisää vauhtia.

Muuttoamme tänne asunto II:n voisi kutsua pienoiseksi päähänpistoksi

Kaikki alkoi varmaan siitä kun lapset kyselivät, että koska voidaan tulla tänne yökylään. Mietimme sitten Pepen kanssa, että voisi olla hauskaa yökyläillä täällä vintillä aina välillä. Ollaan aiemminkin käyty katsomassa täällä leffoja, koska Pepen täysin keskeneräisestä asunnosta löytyy luonnollisesti täydellinen kotiteatteri ja seinän peittävä telkkari. Aloitimme viime viikonloppuna raivaamaan ja siivoamaan vinttiä, minkä seurauksena huonekalumme ja tavaramme alkoivat kulkeutua paikan päälle. Muutamassa tunnissa kaikki kamamme olivat siirtyneet sadan metrin matkan uuteen paikkaan ja nyt me sitten asumme täällä.

 

Eilen etsin itselleni vartin puhtaita pikkuhousuja, mutta loputa luovutin ja puin päälleni pelkän liukuvärjätyn maximekon. Sitten hyppäsin Pepen viereen valkoisin pellavalakanoin päällystetylle parisängyllemme ja mietin, että ehkä hippimekon ja henkisen tasapainoni vuoksi ympärillä oleva kaaos ei häiritse minua lainkaan. Tältäkö tuntuu kun päästää irti kontrollista eikä ahdistusta tarvitse hoitaa järjestyksellä? Kaikesta keskeneräisyydestään huolimatta vintiksi nimeämäni kotimme on todella hurmaava!

Kommentit

9 kommenttia
Avatar

Herran jestas teitä ketkä jatkuvasti jostain marmatatte mitä Eve ja muksut tekevät elämässään varsinkin kun kyse parisuhteesta taikka muuttamisesta. Eiköhän ne lapset selviä muutosta kun muutosta ja Evellä kuulostaisi olevan ihana parisuhde meneillään.
Meidän perheessä meitsi on se joka itkee kotien perään kun pitäs muuttaa ja muksu on enemmän kuin fine asian kanssa. Rauhaa ja rakkautta toverit. Ja Eve ihanaa kesää teillä! ;D

Avatar

Ihmettelen jatkuvaa muutosta. Varmat päätökset vaihtuvat toisiin lennossa. Asumisjärjestelyt muuttuvat kokoaika. Oletko ajatellut elämääsi lasten kannalta. Kuinka irtonainen lapsuus jo valmiiksi kahden kodin lapsilla on jos toinen koti vielä kokoaika muuttuu toiseksi. Mikään ei ole pysyvä koti. Tuoko ainainen muutos turvaa lapsillesi.

Eveliina

Ajattelen elämässäni kaikki tärkeät asiat lasteni kannalta. Olen äiti. Jokainen valintani johdattaa lapsiani kohti parempaa.
Sinun on ehkä ulkopuolisena vaikea nähdä sitä koska jokainen johotpäätöksiisi johtava seikka on peräisin blogista.

Avatar

Voi hyvän tähden tuota jatkuvaa muutosta elämässä

Eveliina

Ihmisillä on erilaisia tapoja elää ja sopeutua muutoksiin. Meille viimeaikaiset muutokset ovat kaikki olleet todella positiivisia ja tervetulleita! <3

Avatar

Aivan järkyttävää, miehet ja kodit vaihtuu. Voi lapsi raukat.

Eveliina

Hei Milla Ruotsalainen! Kommenttisi on kovasti ristiriitainen aiemmin julkaisemasi kommentin kanssa:

”Kysymys, miksi välität ilkeistä kommenteista? Minä suodatan ne täysin enkä julkaise. Antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kateelliset huutelee. Sinuna laittaisin kuvan takaisin, koska muuten annat kiusaajille vallan kajota sinuun. Vahvuus tulee omasta itsestä.❤️”

Noh, otan omista sanoistasi onkeeni. 😉

Avatar

Onnea uuteen kotiin 🙂 Mullakin lapsuudenkodit ja -paikkakunnat, eli siten myöten myös koulut ja kaverit vaihtuivat muutaman vuoden välein vanhempien työkomennusten mukaan.. Ja ihan täyspäinen musta silti tuli, siedän muutosta ja uusia tilanteita ehkä jopa keskimääräistä paremmin. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee…. 😉

Eveliina

Kiitos. 🙂
Meillä onneksi on muutettu vain kilsan säteellä ja tällä kertaa vain naapuriin 😀

Vastaa käyttäjälle Iida Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä