eveliina matilda - Banneri

Vilkaisin aamulla kalenteriani ja totesin, että pitkästä aikaa eletään päivää, jolle meillä ei ole minkäänlaista ohjelmaa. Autuutta ei kestänyt kauaa, sillä kalenterin  vilkaisun jälkeen huomasin puhelimeeni saapuneet whatsapp viestit, joissa ihmeteltiin eikö Alex ole tänään menossa jääkiekkoon. Sunnuntain aamuiset jääkiekkoharjoitukset unohtuivat ihan kokonaan kun kun menimme eilisten synttärijuhlien jälkeen nukkumaan. Tällä hetkellä mikään ei onneksi voi latistaa  kotimme tunnelmaa, sillä me todellakin juhlimme synttäreitä uudessa olohuoneessa!

Vielä torstaina tämä huone oli täynnä pölyä, rakennustarvikkeita ja johdonpätkiä. Perjantaina kun seinien maalit olivat lähestulkoon kuivuneet, kannoimme huonekalut sisään ja eilen täällä juhli 22 henkeä Adeliina synttäreitä!

Remontin täyteisistä öistä huolimatta ihan kaikkea emme saaneet valmiiksi. Luonnollisesti muutamia listoja, kynnyksiä ja ikkunalautoja puuttuu. Takan kaksi tiiltä jäivät myös muuraamatta ja kultaus maalaamatta.

Keskeneräisyydestä huolimatta huone on ihana, eikä me osata vielä oikein uskoa todeksi, että meillä on vihdoin käytössämme keittiö sekä olohuone!

Olohuonettamme hallitsee istuskelualuetta enemmän ruokailutila. Halusimme suuren ruokapöydän, jotta voimme istua iltaa ystäviemme sekä perheemme kanssa. Kolmemetrisen pöydän ääreen mahtuu isompikin porukka pelaamaan sekä syömään ja suurissa nojatuolimaisissa tuoleissa jaksaa istua pitkään. Olen ihan häkeltynyt tästä pöydästä, jonka Pepe itse teki. Pari viikkoa sitten löysin netistä kuvan kalanruotokuvioisesta pöydästä ja nyt minulla on juuri sellainen pöytä minkä halusin. Pepe on niin taitava ja viitseliäs, että seuraavana projetkinaan hän on lupautunut maalaamaan ja verhoilemaan ruokailutuolit.

Keittiön katosta roikkuu isän äitini vanha kattokruunu ja olohuoneen valaistus tulee noudattamaan samaa tyyliä, kunhan löydämme jostain oikean kokoisen valaisimen.

Tykkään koko alakerran pohjapiirrustuksesta kovin, sillä mikään huone ei ole yksinään erillään, vaan olohuoneen, keittiön ja eteisen läpi pääsee kulkemaan ympäri.

Olohuoneessa kaikkein parasta on lasten lisääntynyt leikkitila sekä se, että telkkarittomuus saa kaivamaan esiin Afrikantähden ja pikkulegot.

Vietin lapsuuteni kymmenen kilometrin päässä Turusta, enkä aikonut muuttaa aikuisena kaupunkiin. Asfaltin ja liikenteen sijasta viihdyin maalla, ennen kaikkea hevosen selässä. Nyt tämän hirsiseinin ja tulisijoin varustellun keskustakodin myötä olen saanut parhaat puolet kaikesta. Asun yli satavuotiaassa puutarhan ympäröimässä asunnossa, josta on kävelymatka lasten tulevalle koululle sekä kauppatorille. Toivon todella, että tämä olisi nyt se meidän perheen pysyvä koti, jossa  lapset kerryttävät lapsuusmuistonsa ja viettävät rippijuhlansa.

Ennen rippijuhlia meillä on vielä onneksi muutamat synttärit juhlittavina. Mun piti tehdä postaus meidän eilisistä juhlista, mutta unohdin kuvata kaiken juhlahumun keskellä, eikä minulla oikein ole juhlista kuvamateriaalia. Bileet sujuivat kuitenkin tosi hyvin! Oli mukavaa yhdistää Adeliinan juhlapäivä sekä asunnon esittely sukulaisille. Meillä oli mielettömästi herkkuja tarjolla, koska siskoni, äitini ja Pepen äiti pitivät huolta leipomuksista, sillä välin kun me viimeistelimme remonttia. Nyt meillä on koti niin pullollaan herkkuja ja ruokaa, että aiomme koko sunnuntain vain istua aloillamme ja ihmetellä ympärillemme.

Kommentit (13)

Teidän remonttia on ihana seurata 🙂
Yhtä asiaa en vaan ole näitä postauksia seuraillessa hahmottanut, missä teidän lasten huone on, tai missä nukkuvat? 😀

Vau, näyttää tosi kivalta! Mukavan persoonallista teillä 🙂

Ihanan näköistä! Missä lapset nukkuvat?

Tosi hyvää jälkeä olette saaneet aikaan, ja kaunis vanhaa aikaa henkivä sisustus ❤ Huippu juttu kun teilläkään ei ole telkkaria 😊 Meillä myös olohuone on rauhoitettu jutusteluun / lautapeleille / lukemiselle. Lasten luovuus kehittyy kun saavat itse keksiä tekemistä 😊

Heippa!

Kaunis seinän sävy. Mikä sävy mahtaa olla? 🙂

Mulperi on sävyn nimi. Tosi ihana mun mielestä, vaikkakin riippuu paljon valosta, vuorokauden ajasta ja huoneen koosta miltä sävy näyttää.

Ihanan näkönen koti ja toi ruokapöytä on mieletön!

Missä krokotiili on kun ei näy yhdessäkään kuvassa? 😄

Se sijoittui lopulta yläkertaan lasten leikkitilaan. 😀

Onpa viihtyisää, söpöä ja tunnelmallista🕯☕

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X