Tärkeimmät hetket ja kuvat vuodelta 2019

Vuosi 2019 antoi minulle todella paljon hyvää. Koin mielettömiä onnistumisia ja elin suurimman osan vuodesta täyttä unelmaa. Pääpiirteittäin erinomaiseen vuoteen mahtui myös tähän astisen elämäni suurin menetys, eli isoisäni kuolema.

Vuoden ensimmäinen kuvani onkin otettu perheelleni erittäin tärkeästä paikasta, eli isoisäni metsästä, jonka suon laidalla nököttää rakas laavumme.

Sittemmin vanhempani ovat ottaneet metsän hoitaakseen ja sukumme kokoontuu yhä edelleen laavulle retkeilemään. Tämän vuoden ensimmäisen retken aikana esittelin Pepen sukulaisilleni.

Täytin tammikuussa 24 vuotta. Synttäreideni tiimoilla huomasin, että Pepe oli kotiutunut luokseni pysyvästi.

Pepestä tuli nopeasti lapsille tuttu ja turvallinen tyyppi. Meidän elämästä tuli yhtäkkiä uusperhe-elämää, jossa käytiin töissä, laitettiin yhdessä ruokaa ja vietettiin viikonloppuja.

Viimeistelimme yhdessä mun aloittaman rempan. Remontoimme pienen eteisemme koko perheen voimin.

Työn ja rempan vastapainoksi pidettiin hauskaa meidän perheen ensimmäisellä yhteisellä viikonloppureissulla.

Lapset opettelivat pyöräilyn saloja samalla kun minä ja Pepe harjoittelimme elämään perheenä.

Jatkoimme keväällä Pepen asunnon remontointia ja suunnittelimme asunnon myymistä heti kun se tulisi valmiiksi.

Viihdyimme mun asunnon pienissä neliöissä mainiosti ja asunnostamme tehtiin hauska lehtijuttu.

Vuoden raskaimpana päivänä hyvästelimme rakkaan isoisäni. <3

Surun lisäksi suvumme kevääseen kuului myös juhlaa, kun Alex täytti neljä ja kummipoikani Maxmilian yksi.

Pidimme myös Pepen kanssa kahdestaan hauskaa. Tavattiin kavereita ja biletettiin aina kun siihen oli mahdollisuus!

Työnantajani Arkea alkoi maksaa minulle väärää palkkaa, minkä myötä aloin haaveilla opiskelusta. Tutkin korkeakoulujen tarjontaa ja osallistuin yhteishakuun.

Kesän kynnyksellä lähdimme Pepen kanssa ensimmäiselle yhteiselle minilomalle.

Lapset jäivät vanhasta päiväkodistaan kesälomalle. Edessä oli Adeliinan viimeinen kesä ennen uutta esikoulua.

Yhteisen kesän aikana meistä hitsautui toden teolla perhe ja pepestä lasten varaiskä.

Vietimme monta ihanaa kesäpäivää mummin ja ukkin luona mukkilassa.

Kokoontumisiimme saapui uusi tulokas Emmanuel. <3

Remppa eteni ja kiinnyimme Pepen asuntoon niin, että huomasimme pian asuvamme sen vintillä.

Rakennettiin mukkilaan majaa ja vietettiin paljon hauskaa yhdessä perheenä.

Irtisanouduin palkkaongelmien takia ja olin viimeistä päivää töissä Arkean listoilla.

Rohkeus palkittiin pian, kun sain tiedon opiskelupaikasta! En voinut uskoa, että mielestäni huonosti sujuneiden pääsykokeiden päätteeksi minut valittiin Humakiin!

Vietimme loppukesästä paljon aikaa sukulaisten luona.

Syksyllä lapset aloittivat uudessa päiväkodissa ja minä aloitin opiskelun luokkamme yhteisellä aloitusleirillä.

Syksyllä jatkoin myös entisessä työssäni, mutta uudella työnantajalla, tittelillä ja palkalla. Kaikki palaset loksahtelivat paikoilleen.

Syksyä piristi entisestään siskolleni järjestetyt yllätysjuhlat! Bailasimme koko suku pitkälle yöhön.

Muistelimme pappaa suoretkillä.

Lapset treenasivat uusia taitoja.

Remontti alkoi tuottaa tulosta kun kylpyhuone valmistui, sisustus edistyi makuuhuoneessa ja pääsimme juhlimaan Adeliinan kuusivuotis-synttäreitä uuteen olohuoneeseen.

Sellainen oli meidän perheen vuosi 2019. Suuren menetyksen lisäksi vuosi oli täynnä iloa, onnea ja sitä suurta rakkautta, jota niin kovasti olen kaivannut. Tänään luoksemme sapuu mun ja Pepen kavereita joiden kanssa yhdessä juhlien toivotamme vuoden 2020 tervetulleeksi. Toivotan aivan ihanaa uutta vuotta 2020 kaikille Teille lukijoille, kiitos kun seuraatte, kommentoitte ja olette! Nähdään ensivuonna!

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä