eveliina matilda - Banneri

Pöydän valmistaminen alusta loppuun taitaa olla DIY-projekti, johon vain kokenut nikkari ryhtyy. Ainakin jos kyseessä on kalanruotokuvioinen ruokapöytä kymmenelle hengelle. Meille oli tärkeää saada remontoituun kotiimme pöytä, jonka äärelle mahtuu seurustelemaan mahdollisimman paljon porukkaa. Puuseppänä työskentelevä Pepe ei halua ostaa mitään puusta valmistettua valmiina kaupasta -ja hyvä niin. Pöytää suunnitellessamme mielessämme pyöri jonkinlainen lankkupöytä. Jollain nettisivulla pyöriessäni törmäsin hauskan näköiseen, kalanruotokuvioiseen pöytään. Pepe katseli kuvaa hetken ja päätti, että me teemme samanlaisen!

Pöydän materiaaliksi valikoitu lämpökäsitelty saarni, jota Pepeltä löytyi verstaalta valmiiksi. Hän oli ostanut puut huutokaupasta vuosia sitten ja nyt pölyinen puukasa kaivettiin yllähyllyltä trukin piikeille. Valikoimme puista kaikkein tasalaatuisimmat jatkoon.

Seuraavaksi sirkkelöimme mallikappaleet, joiden avulla Pepe pystyi hahmottelemaan päässään olevaa suunnitelmaa käytäntöön. Suunnittelimme mallien avulla mm. pöydän koon.

Nelisenkymmenestä puusta tehtiin mahdollisimman saman kokoisia käyttämällä ne höylän läpi. Höylän jälkeen puut syötettiin hiomakoneen läpi niin monta kertaa, että Pepe oli vihdoin tyytyväinen! Minulle olisi riittänyt yksikin kerta, minkä jälkeen Pepe ilmoitti, ettei minulla ole suurpiirteisyyteni takia tulevaisuutta puuseppänä. Se siitä sitten, mutta päätin roikkua projektin mukana loppuun asti.

Ensimmäisessä höylässä puista käsiteltiin vain leveämmät pinnat, tämä höylä käsittääkseni höyläsi puiden sivuista tasaiset.

Tässä kohdassa projektia minulle alkoi pikkuhiljaa hahmottua miten puista lopulta muodostuisi kalanruodoksi kutsuttu ladonta. Ihastuin mallikappaleiden vaneriseen väriin ja kysyin Pepeltä, miksi emme rakentaisi pöytää mallikappaleiden materiaalista. Sain vastaukseksi raskaaseen huokaisuun päättyneen naurukohtauksen sekä kysymyksen siitä, oliko minulla minkäänlaista käsitystä puulaaduista. Ei ollut, mutta taisi olla parempi pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa; saarnissa.

Nikkarointi jatkui kaikkein hauskimmalla osuudella, eli CNC-koneen käytöllä. Nappasin robotin työskentelystä pienen videon instaan, mutta en hämmästelyltäni ehtinyt kuvata sitä enempää. Käytännössä kone jyrsii puusta juuri sellaisen tuotoksen, minkä käyttäjä on vienyt tietokoneelle. Me tosin teimme lankkujen kylkiin vain pienet reijät puutapeille, joiden tarkoituksena oli kohdistaa puut oikein.

Liima yhdistää puut, mutta välin puutapit tarvittiin kohdistamaan puut sentilleen (Pepen mielestä millilleen) oikein.

Mun on vieläkin vaikea ymmärtää, että puu oikeasti pysyy kasassa erikeepperillä, mutta niin se vain toimii! Liiman käsittelylle avoin aika on lyhyt ja liimaukset pitää puristaa yhteen hyvin, mutta jo muutamassa tunnissa nämäkin liimatut puulaatat pystyi lähettämään tärisevän hiomakoneen läpi.

Melko karskin hionnan jälkeen laatat liimattiin ja puristettiin yhteen pitkillä puristimilla. Pöytä alkoi muistuttaa pöytää, mutta kalanruotoladonnasta ei ollut vielä merkkejä.

Seuraavaksi yhteen liimatusta isosta levystä leikkattiin kuvan kaltaiset pitkät soirot.

Nämä kiinnitettiin toisiinsa jälleen liiman ja tuhannen puristimen avulla.

kalanruotoladonta

Lopulta soirot liimattiin yhteen ja pöytä alkoi näyttää lopulliselta versiolta.

Kalanruotopöytä

Pepe viimeisteli pöydän puureunuksella sekä hionnalla ja viimeiseksi öljyllä. Tämä(kin) projekti on vielä sillä tavalla kesken, että pöytä odottelee vielä paria uutta öljykerrosta sekä lopullisia metallijalkoja. Pöytä valmistui päivää ennen Adeliinan synttäreitä ja Pepe päätyi kiireen alla taiteilemaan jalat meidän asunnostamme aikaisemmin poistetuista hirsistä. On hauskaa, että hirret ovat päässeet uudessa muodossa takaisin kotiin, mutta ulkonäöllisistä syistä haluaisin kuitenkin vaihtaa jalat kevyempiin metallijalkoihin -samanlaisiin millaiset siinä netin inspiraatio-pöydässä oli.

Ruokapöytä oli projektina työläs, mutta toisaalta myös erittäin palkitseva. Minulle oli hieno kokemus valmistaa omin kätösin jotain näin tarpeellista ja uniikkia. Pöydän valmistuksessa kaikkein tärkeintä minulle oli kuitenkin hyppääminen Pepen saappaisiin. Arvostan mieheni suunnittelutaitoja, kädentaitoja ja kykyä taikoa pölyisestä lautakasasta erinomainen huonekalu kotiimme. Vaikka olin kameroineni verstaalla toisinaan enemmän haitaksi kuin hyödyksi, luulen Pepen nauttineen siitä, että hän sai opettaa minua ja johtaa yhteistä projektiamme.

Mitähän me tehtäisi seuraavaksi? Toivottavasti vihdoin kiinnitetään tuo lamppu kattoon..

Kommentit (10)

Kaunis ja uniikki pöytä ☺️ Luin nopeasti otsikon ja oletin pöydän olevan täysin kalanruodon muotoinen 😅

Wau, ihan mieletön pöytä!!! Taitava mies ja apuri 😊

Wau, ihan mielettömän hieno!
Maistuu kahvikin paremmalta itsetehdyn pöydän ääressä 🙂

Todella upea pöytä ja todella taitava mies sinulla!

Vastaa käyttäjälle Eveliina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X