eveliina matilda - Banneri

Tarjoa apuasi arvostelun sijasta

Perheemme on viettänyt viime päivinä lähes kaiken ajan kotona, mutta kuten Instagram-tarinoitani seuraavat tietävät, olemme myös tavanneet siskojani. Moni horinoitani pitkään kuunnellut tietää, että perheessäni meillä on toisistamme hyvin vahva tukiverkko. Tästä tukiverkosta on ollut paljon apua myös näinä aikoina, kun olemme ottaneet lapset pois päiväkodeista, minimoineet kaiken kaupoissa asioinnin sekä siirtyneet etätyöskentelyyn ja -opiskeluun. Lasten hoidon, etäeskarin, kokkaamisen ja siivoamisen lisäksi olen vetänyt verkossa yrittäjyyskurssia maahanmuuttajille ja kirjoittanut suuritöistä ihmisoikeuskavatussalkkua kasaan.

Iltaisin olen selannut läpi Instagramiini tuntemattomien lähettämät viestit, joissa tivataan vihaisena minkä takia perheemme ei ole karanteenissa, vaan kuvissani vilkkuu kummipoikani. Vastaan nyt yhteisesti teille kaikille; minä olen tehnyt parhaani. Joku käy Prismassa sadan muun shoppailijan seurassa ja joku toinen tekee samassa kaupassa kahdeksan tunnin työpäivän. Joku joutuu viemään lapsensa päiväkotiin ja joku toinen hoitaa kummipoikaansa, jotta tätä ei tarvitse viedä muualle hoitoon. Perheet ja heidän elämäntilanteensa ovat erilaisia. Somekuvan tai kahden perusteella ei kannata arvostella tuntemattoman toimia ja asettaa itseään tämän yläpuolelle. Tällaisina aikoina ehdotan olemaan myötämielinen kanssaihmisille ja tarjoamaan apua arvostelun sijasta.

Kotona voi keksiä vaikka uuden liikeidean

Kotoilun hyvinä puolina me ollaan vietetty tosi paljon aikaa yhdessä Pepen kanssa ja ryhdytty ideoimaan uutta yhteistä tekemistä. Näin laman kynnyksellä tämä kuulostaa hullulta, mutta olemme tässä kotitoimistossamme alkaneet kehittelemään yhteistä liikeideaa. Kaikki alkoi siitä kun valmistimme omaan käyttöömme muutaman tuotteen, joista saimme yllättäen pari tilausta. Tämän johdosta meille hahmottui, että minä voisin suunnitella kauniita käyttöesineitä sekä huonekaluja, joista Pepe voisi sitten taitavana puuseppänä loihtia käsin kosketeltavia tuotteita. Pepellä on jo puualan yritys, jonka kautta hän on tehnyt keittiöitä ja muita isompia kodin remontteja, mutta nyt voisimme yrittää yhdessä aivan uutta aluevaltausta. Olemmekin alkaneet jo suunnitella nettisivuja sekä ensimmäisiä tuotteitamme, joista alamme pikimmiten valmistaa koekappaleita. Parasta ideassamme on se, että se ei vaadi lainkaan alkupääomaa ja mikäli yhtään tuotetta ei mene kaupaksi, meillä on ensi jouluna kaikille sukulaisille joululahjat valmiina.

Nyt meillä on tuotteita suunnitellessamme ja valmistaessamme mukavaa karanteeni-tekemistä pitkäksi aikaa!

Kommentit (9)

Hyvä kirjoitus ja olen samaa mieltä sekä ymmärrän todellakin pointtisi.
Liikeidea kiinnostaa hyvältä ja mielenkiintoiselta, jään innolla odottamaan jatkoa!
Mistä tuo teidän ihana olohuoneen matto on? 🙂

Hei. Onko lapsen oikea nimi maissi vai mistä se tulee? 😁

Hahaha 😆 Hän on Maxmilian

Hei, mikä maali tai tapetti tuossa olohuoneen seinässä on? 😊

Maalin sävy on Mulperi. Tosi kiva sävy jota voin suositella ainakin suurille pinta-aloille ja valoisaan tilaan. Väri vaihtelee paljon valon mukaan.

Mikäli perheessä kaikki terveenä, niin heitä voi mun mielestä nähdä ja jos muutenki viettää heidän kanssaan paljon aikaa ilman karanteeniaki. 🙂 Kyllähän me asiakaspalvelijat ollaan myös töissä ja ihmiset hakee ruokaa ja käy ruokakaupassa. Enemmän asiakaspalvelijat tosiaan ihmisiä tapaa ja ihan tuntemattomia eli ei voi olla varma, että he ovat terveitä.

Idea ei kuitenkaan ole, että jokainen soveltaa annettuja ohjeita kuten ne ”mun mielestä” menee. Rajoitusten tarkoituksena on estää/hidastaa viruksen leviämistä, ja niitä tulisi ihan jokaisen noudattaa ilman omaa soveltamista. Ja ohjeet ovat varsin selkeät, kaikkia ihmiskontakteja tulisi välttää, lukuunottamatta samassa taloudessa asuvia. Ihan riippumatta siitä kuinka läheisiä ollaan oltu ennen koronaa. Vaikka joku on oireeton, hän saattaa olla tartuttava, ja varsinkin lasten on todettu olevan näitä oireettomia viruksen kantajia. Siihen on turha vedota, että esim. kaupan kassatyöntekijäkin on tekemisissä vieraiden ihmisten kanssa päivittäin. Hänen on pakko. Samoin kuin muiden kriittisten alojen. Moni varmasti mielellään jäisi kotiin, mutta se ei ole vaihtoehto. Ja suoraan sanottuna itseä hoitoalalla työskentelevänä v***ttaa sooloilijat, jotka eivät ohjeita noudata, koska ”MINULLA ei ole oireita”, ”MINÄ olen perusterve” jne. Nämä ihmiset välinpitämättömyydellään levittävät virusta ja kuormittavat ennestään terveydenhuoltoa. Ja saattavat aiheuttaa myös rajoitteiden kovenemisen, esim. ulkonaliikkumiskiellon.

Argumenttisi on vähän ontuva. Ruokaostokset on pakko tehdä, sillä edes suurissa kaupungeissa kaikissa kaupoissa ei ole kotiinkuljetus- tai poimintapalvelu. Ne lapset käyvät päiväkodissa ja koulussa, joiden vanhempien on pakko käydä töissä, esimerkiksi ne ruokakauppojen työntekijöt tai terveydenhuoltoalan työntekijät. Vapaa-ajallaan heidänkin täytyy noudattaa samoja rajoituksia kuin muidenkin, eli sosiaaliset kontaktit ja julkinen liikenne minimiin, harrastukset tauolle jne. Koronavirus ei pysähdy ellei kaikki noudata näitä rajoituksia ja ohjeita. Jos et ymmärrä asiaa yhteiskunnalliselta kannalta, ajattele sitä niin ettei se kummipoikasi tai muut sukulaiset sairastu koronaan ja tehohoitoon.

Ja minä kyllä tiedän miten rankkaa sosiaalinen eristäytyminen on. Minulla ei kuitenkaan ole sitä vaihtoehtoa. Riskiryhmään kuuluvana olisin mielelläni neljän seinän sisällä ruokakaupassa käyntiä lukuunottamatta. Minä joudun kuitenkin tekemään tavanomaisen työviikon ja viime viikkoina 5-10 h viikossa ylitöitä tämän koronan takia. Teen omat työni ja sen lisäksi olen saanut pikakoulutuksen teho-osaston töihin, jotta niitä koronapotilaita voitaisiin hoitaa vaikka työpaikkani kolme teho-osastoa ovat ilmankin niitä aivan liitoksiaan myöten täynnä.

Sinulla on puolisosi ja lapsesi, joten et varmasti tunne oloasi yksinäiseksi vaikka et näkisikään vanhempiasi ja sisaruksiasi vähään aikaan. Minä asun yksin Uudellamaalla ja kumppanini asuu juuri Uudenmaan rajan toisella puolella, enkä tule näkemään häntä videopuheluita lukuunottamatta viikkoihin. En töitä lukuunottamatta saa kokea yhtään sosiaalisia kontakteja, vaikka se olisi mielenterveydelleni tärkeää tänä aikana kun sekä henkilökunta että potilaat ovat peloissaan ja epätietoisia tulevaisuudesta.

Tässä ei ole kyse siitä että jotkut seuraajasi haluaisivat nillittää siitä kun olet tehnyt jotain tyhmää, vaan siitä etteivät suomalaiset ymmärrä miten vakavasta asiasta on kyse. Nyt on maailmanlaajuinen poikkeustila, joka ei lopu sillä että ihmiset jatkavat normaalia elämää.

Kyse ei ole siitä että olisin yksinäinen tai tapaisin ketään viihtymisen takia.
Kyse on siitä, että saatan esimerkiksi hoitaa lasta jonka vanhempi työskentelee sillä kriittisellä alalla. Tekstin pointti taisi mennä sinulta ohi. Kyse oli juuri siitä, että sinä et ulkopuolisena voi tietää miksi minä tapaan kummipoikaani ja juuri sen takia tässäkin tilanteessa tarvitaan ymmärrystä, ennemmin kuin arvostelua.

Vastaa käyttäjälle Pauliina1 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X