eveliina matilda - Banneri

Päiväkodista pois jääneet lapset, opiskelun siirtyminen verkkoon ja liikkumisen rajoittaminen ovat muokanneet arkemme uusiksi. Vastaiskuna kaikille koronan tuomille ikäville muutoksille, olen tehnyt elämässäni myös monta mukavaa muutosta. Kun arjesta lähtee kertaheitolla monta asiaa, löytyy sieltä onneksi myös tilaa uusille asioille. Kokosin tähän postaukseen omaan elämääni saapuneita juttuja, jotka tukevat henkistä hyvinvointiani tällaisena poikkeusaikana.

Aloitan aamuni joogalla. Kodin, päiväkodin ja koulun välillä ajelun loputtua aamuihini on tullut monta nautinnollista hetkeä lisää. Ehdottamasti uusin suosikki rutiinini on kahviveden kiehumista odotellessa suorittamani aamujooga. Laitan radion soimaan ja asetun aamuauringon säteissä kylpevälle olohuoneen matolle, jossa liikun viidestä viiteentoista minuuttiin. Joskus seuraan Youtubesta erilaisia aamujooga-videoita ja joskus pyörin matolla musiikin ja oman mielikuvituksen inspiroimana. Joinakin aamuina seurastani löytyy kaksi pikkujoogaajaa ja tällöin meistä jokainen saa vuorotellen päättää seuraavan liikkeen. Nyt kun ennen opiskeluun ryhtymistä ei tule liikuttua kouluun, virittää tämä pieni liikuntatuokio kropan hellästi uuteen työpäivään.

Syön terveellisemmin ja tiedostavammin kuin ennen. Siinä missä ennen ennätin syömään vasta kun nälkä oli jo kiljuva ja etsin suihini mahdollisimman helppoa ja nopeaa ruokaa, olen nykyään askeleen edellä mielitekojani. En edelleenkään pidä ruuanlaitosta, mutta nyt minulla on enemmän aikaa hedelmien pilkkomiseen, vihannesten kuorimiseen sekä erityisesti ruuasta nautiskeluun. Minulla on jo vuoden verran ollut tapana aloittaa aamuni takeaway-kahvilla ja smoothiella, jotka join poikkeuksetta samalla kun ajelin töihin tai kouluun. Nykyään keskityn liikenteen sijasta ruokaani. Katan aamiaiseni eli smoothien tai tuorepuuron kauniisti esille ja syön jokaisen suupalan siitä tietoisesti nautiskellen. Ruoka ravitsee henkistä puolta silloin kun sitä muistaa katsella, haistella ja maistella.

Kuuntelen kirjasarjaa ja seuraan sarjaa suoratoistopalvelusta. Kuuntelen Bookbeatistä päivittäin kirjoja ja käytän kohtalaisen paljon aikaa etsiessäni palvelusta uusia kirjoja. Kirjan etsintään turhautuneena päätin aloittaa jonkun useammasta kirjasta koostuvan sarjan, josta riittäisi iloa pidemmäksikin ajaksi. Päädyin Harry Potteriin. Olen toki nähnyt kaikki elokuvat ja tiedän kirjojen juonet noin pääpiirteittäin. Kirjojen viime kuuntelusta on kuitenkin vierähtänyt tovin, sillä olin muistaakseni ensimmäisellä luokalla, kun isäni luki kirjasarjan minulle ja pikkusiskolleni iltasatuina. Vaikka kuvittelin muistavani Pottereista paljon, on tämä uusin kuuntelukierros avannut kirjat minulle aivan uudella tavalla. Äänikirjoja kuuntelen autoa ajaessani sekä kotitöitä tehdessäni, mutta iltaohjelmaksi olen löytänyt Viaplaystä sarjan nimeltä Blacklist. Olen edennyt vasta muutaman jakson, mutta sarja vaikuttaa lupaavalta. Sarja on minun makuuni poikkeuksellisen pelottava, mutta selviydyn brutaleimmista kohdista selaamalla Facebookin seinää ja vilkuilemalla telkkaria sivusilmällä niin kauan kunnes ahdistavat kohtaukset ovat ohi. Olen surkea elokuva- ja ohjelmakriitikko, joten sanon vain, että suosittelen Blacklistiä lämpimästi!

Selaan ja teen löytöjä nettikirppiksiltä. Minun ja siskojeni yhteinen huvi eli kirppareilla ja kaupoilla kiertelyn loppuminen on yksi tuntuvimmista muutoksista arjessani. Olen jo ennen koronaa kuulunut muutamaan Facebookin kirpputoriryhmään, mutta en muista koskaan aikaisemmin ostaneeni nettikirpparilta mitään. Olen kai pelännyt joutuvani huijatuksi tai ostavani jotain itselleni epäsopivaa taikka rikkinäistä. Sittemmin olen kuitenkin ostanut muutaman istuvuuden kannalta turvallisen vaatekappaleen, jotka myyjät ovat lähettäneet minulle juuri niin kuin ovat luvanneet. Kuvissa ylläni oleva 100% cashmere neuletakki löytyi 30 eurolla nettikirpparilta ja ranteessani oleva Marimekon unikko -kuosinen hiusdonitsi oli neljän euron kirpparilöytö. Lisäksi olen ostanut edullisen alpakkaneuletakin sekä muutaman parin euron kesätopin. Postipakettien odottelu on tuonut kummasti mielenkiintoista sisältöä päiviini!

Uuden taidon oppiminen. Joskus kotoilu tuntuu siltä, että elämä valuu hukkaan. Kotonakin voi kuitenkin kehittää itseään monin tavoin, sillä Youtubesta löytyy opetusvideo varmaan mihin tahansa. Minä kehitän itseäni opiskelemalla, mutta tietokoneella istumisen vastapainona olen harjoitellut sufflaamaan. Tämän tanssimuodon treeniin löytyy paljon hyvää, ilmaista matskua. Suffle ei ehkä ole tanssia helpoimmasta päästä, mutta uuden liikkeen oppiminen tuo suuren onnistumisen tunteen ja jo muutamalla liikkeellä voi tanssia vaikka kuinka monen tunnin session.

Arjen hidastuminen ja elämän pienistä asioista nauttiminen. Moni muukin tuntuu löytävän ympäriltään nykyään pienempiä ilonaiheita. Lisääntynyt ulkoilu on herkistänyt minut luonnolle ja kävelyretket ovat kiinnittäneet huomioni entistä tarkemmin kevääseen heräävään Portsaan. Meidän perheeltä hektisyys on hävinnyt lähes kokonaan ja löydän itseni entistä useammin valikoimasta itselleni kaappien kauneinta kahvimukia ja analysoimasta vesivärien huuhteluveden väriä. Kun elämä tulevaisuudessa asettuu tavallisiin uomiinsa, pyrin parhaimpani mukaan pitämään kiinni tästä pysähtymisen taidosta.

Toivottavasti tekin olette löytäneet keinoja tukea hyvinvointianne muuttuneessa arjessa. Olisi mukava kuulla millaisia hyviä juttuja te olette tuoneet arkeenne, josta on koronan myötä hävinnyt vanhoja rutiineja?

 

Kommentit (4)

Hei! Ei liity tähän postaukseen,mutta paljonko on ikäeroa Adella ja Alexilla?
Kysyn, koska itse odotan nyt toista lasta ja ikäeroa esikoisen kanssa tulisi 1,5vuotta 🙂 Muistelin, että lapsillesi ei ole kovin paljon ikäeroa.Mietin et haluaisitko tehdä postauksen pienestä ikäerosta? 🙂

Hei, mistä tuo sinisävyinen rahi on mikä pilkistää kuvassa?

Hei voisitko jakaa videon kun sufflaat? 🤩
Olen itsekkin halunnut opetella, mutten ole saanut vielä aikaiseksi 😅

Olen välillä laittanut Instaan storyjä suffle–treeneistä. 😀 Ei näytä kovin kummoiselta, mutta eveliinamatilda -tilin storyistä löytyy aina välillä. 🙂

Vastaa käyttäjälle Hanne Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X