MEIDÄN KUMMILAPSI ON SYNTYNYT

Vietimme reilu viikko sitten iltaa vanhempiemme luona, juuri ennen vauvan syntymää. Emme enää millään malttaneet odottaa tapaavamme vauvaa ja siskoni tuntui olevan aika kypsä loppuraskauteen, joten aloitimme houkuttelemaan vauvaa ulos kuuman paljun avulla. Palju toimi ilmeisen hyvänä synnytyksen käynnistäjänä, sillä lilluimme vanhemmillamme paljussa perjantaina illalla ja vauva syntyi tästä muutaman tunnin päästä seuraavana yönä.

Lauantaina aamulla sain puhelimeeni kuvaviestin vauvasta sekä sairaalan tussitaulusta, jossa luki Tervetuloa ”Lennnart”. Vauva on siis poika! Tämän me tosin tiesimme jo rakenneultrasta asti. Minä olen nyt siis täti neljälle pojalle ja yhdelle tytölle sekä kummitäti näistä yhdelle tytölle ja kahdelle pojalle.

Lennart -nimi lienee pelkkä vauvan sairaalanimi, sillä siskoni ja hänen miehensä eivät kuulemma ole keksineet lapselle vielä nimeä. Olen ehdottanut vaikka kuinka montaa ihanaa nimeä, jotka sointuvat yhteen isovelin nimen eli Maxmilianin kanssa, mutta yksikään nimi ei ole ilmeisesti lyönyt vielä läpi. Pepe ilmoitti heti vauvauutisen kuultuaan, että siitä tulee sitten Richard. Meillä on Pepen kanssa niin erilainen nimimaku, että olen kiitollinen, ettei meidän tarvitse päättää ”Lennun” nimeä, vaan kuulemme sen sitten nimijuhlassa tai ristiäisissä.

Pieni, punainen ja ruttuinen vauva. <3

Olemme ehtineet tavata vauvan vasta pari kertaa, sillä Lennart lähti hyvissä ajoin ennen juhannusta mökkeilemään. Olen tainnut nähdä vauvan silmät auki vasta yhden kerran, sillä hän on tavatessamme lähinnä nukkunut tai syönyt -niin kuin vastasyntyneet yleensäkin. Ihan pienenä vauvat tuntuvat muuttuvan niin nopeasti kun kasvojen turvotus laskee, silmät aukee ja ilmeet lisääntyvät, mutta vielä vauva ei minusta muistuta ketään. Hänellä on kyllä selkeästi meidän suvun pyöreä pää. Olen nähnyt vauvoilla monen mallisia päitä, mutta kaikilla meidän siskosten vauvoilla on aina ollut pyöreä ja kaunis pallopää. Näissä kuvissa ei muuten näy, mutta hellehatun alla on aivan ihana tukka!

Alppiruusut juhlivat vauvan syntymää täydellä kukinnalla.

Odottelemme nyt Pepen kanssa, että Lennun perhe ymmärtää tulla sieltä mökkeilemästä ja pääsemme taas näkemään sekä pitelemään poikaa. Onneksi minulla ja siskoillani ei tavallisesti ole juurikaan välimatkaa, joten olemme kaikki saaneet olla osana toistemme lasten elämää. Luulen, että meille kasvaa vielä hyvin läheiset ja lämpimät välit kummipoikaamme.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä