eveliina matilda - Banneri

Olemme todella onnekkaasti saaneet viime aikoina viettää paljon perheen yhteistä aikaa. Remontin etenemiselle tämä ei ole ollut eduksi, mutta Pepen työkiireiden hieman hellittyä, teimme tietoisen päätöksen jättää remppahommat hetkeksi taka-alalle. Vanha hirsitalo tulee keksimään meillä tekemistä loppuiäksi, mutta lapset kasvavat, itsenäistyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Juuri nyt tuntuu siltä, että tästä erityisestä ajasta on otettava mahdollisimman paljon irti.

Tästä kiireisimmästä elämänvaiheesta tekee erityisen lasten hauska ikä ja omien haaveideni täyttyminen. Kun nuorempana arvuuttelin tulevaisuuttani, näin itseni järjestämässä lasteni juhlapäiviä, viettämässä perheen kanssa joulua ja kuljettamassa lapsia harrastuksiin. Joskus leikittelimme tulevaisuudella yhdessä ystävieni kanssa. Kuvittelimme kullekin sopivan lapsimäärän, sovimme asuvamme aina naapureina ja päätimme olevamme sellaisia cooleja äitejä.

Heräilen vähän väliä siihen, että elän juuri nyt sitä aikaa, jota yritin joskus kuvitella. Kaverini eivät asu naapurissani ja olen cool lähinnä omasta mielestäni, mutta minulla todella on se perhe ja ne kaksi lasta (joita saa jatkuvasti kuljetella harrastuksiin). Tuntuu hassulta huomata elävänsä omaa unelmaansa. Siinä tulee sellainen sisäinen ”jes” -huuto ja sitä haluaa vain heittäytyä kokemaan tätä elämää.

Tällä hetkellä on ihan parasta, että noiden lasten kanssa voi tehdä ihan mitä vain ja se on helppoa kuin heinän teko. Päätetään lähteä johonkin, jokainen pukee itse itsensä, hyppää autoon kiinnittämään turvavyön ja sitten mennään. Vauva-aika sekä pikkulapsivaihe ovat takana ja se tuntuu tässä kohdassa todella hyvältä. On maailman parasta, että meidän messissä liikkuu melkein aina kaksi pientä kuulapäistä kummipoikaa, mutta en silti haikaile ikioman vauvan perään. Jotenkin meillä on tässä kaikki jo.

Poistuimme hiljattain pariksi päiväksi arkiympäristöstämme sekä tavanomaisista rutiineistamme. Saimme lisää yhteistä aikaa ja vietimme sen nauraen, pelaten, saunoen, paljuillen, ulkoillen, onkien, syöden ja koirien kanssa telmien.

Niin isoja ja kypsiä kuin nämä meidän lapset jo ovatkin, niin he saivat reissussa paljon kaipaamaansa syliä. Kiinnitimme huomiota siihen, että lapset saivat kokea itsensä tulevan kuulluiksi ja nähdyiksi. Remontin keskellä arkea eläessä käy turhan usein niin, että uteliaat lapset patistetaan toiseen huoneeseen, missä he vetäytyvät kysymkset ja ajatukset sisällään omiin oloihinsa. Minulla on tapana huomata nämä tilanteet, mutta maalisuti kädessäni selitän tilanteen itselleni ajattelemalla; ”sitten kun remontti on valmis….”

Omista ympyröistä poistuminen päästi emidän perheen hetkeksi pois ”sitten kun” -ajatuksista ja se toki meille oikeasti tosi hyvää. Myös mun ja Pepen parisuhteelle teki ihan hyvää irrotella auton takapenkkiin liimautuneita makeisia ja tyynnytellä Citymarketissa raivokohtauksen saanutta taaperoa. Yhtenä tiiminä toimien me selvittiin ja näiden reissaamisen huippukohtien takia viihdytään taas mukavasti kotonakin.

Älkää uskoko sellaisiin höpöjuttuihin, että onnen ymmärtää vasta kun sen menettää. Onnen voi tuntea ja kokea kaikkein vahvimmin hetkessä, just tässä, just nyt.

Kommentit (3)

Kiitos tästä ihanan inspiroivasta tekstistä! ❤️

”Älkää uskoko sellaisiin höpöjuttuihin, että onnen ymmärtää vasta kun sen menettää. Onnen voi tuntea ja kokea hetkessä, just tässä, just nyt.” Oon tästä täysin samaa mieltä!❤️

Onko pepellä vauvahaaveita? Mä kuvittelen että teillä ois 10v päästä pieni murunen siellä💗 Mun mielestä on hauskaa leikitellä ajatuksilla ja miettiä itelle ja muille erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja

”Saat sen, mistä luovut”
Erot ovat vaikeita, lasten perheen (ja oman ydinperhehaaveen) rikkominen kamalaa, mutta niin se vain on, että onni voi senkin polun päässä kurkkia.
Kun itse uskalsin päästää irti, luovuttaa ja erota, sainkin tilalle ihan uuden onnen ja vapauden. Mulla onnnyt kaikki.

Vastaa käyttäjälle Sandra Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X