Skidi 1.5.2018

Vauvan ensimmäinen vappu – Sairaalaa ja brunssia

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

En ole mitenkään erikoinen Vappu-fani. En ole koskaan tykännyt kyseisestä juhlasta, enkä nauti väenpaljoudesta. Tästä syystä sovittiin J:n kanssa, että kun pääsen töistä, niin nähdään hänen ystävänsä luona ja hetken päästä kun Benkun nukkumaanmenoaika lähenee, otan kundin auton kyytiin ja lähdetään kotiin. Äitinkin pitää päästä joskus juhlimaan.

Kotiin päästyämme teimme Benkun kanssa kaikki perushommat, eli maito naamaan, hampaiden pesu, vaipan vaihto, sekä yöpuvun laitto. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes laitoin Benkun viereeni sohvalle istumaan ja käännähdin kurottamaan vaippaa ja yöpukua toiselta puolelta sohvaa. Samassa silmänräpäyksessä, kundi oli tullut alas sohvalta ja kun kuulin tömähdyksen, alkoi elämäni hitaimmat viisi sekuntia. Kun syöksyin lattialla makaavaa kundia kohti, olisi siinä vauhdissa Usain Boltkin jäänyt telineisiin. Tottakai kundi alkoi itkeä hysteeristi ( noin viisi sekuntia putoamisen jälkeen), koska häntä todennäköisesti sattui, mutta varmasti säikähti tiputusta. Itku onneksi loppui suht nopeasti ja kokeilin varovasti painellen, että onko mikään murtunut, tai arasteleeko hän jotain tiettyä kohtaa kehossaan. Kaikki ok ja kundi nukahti välittömästi kun hänet laski sänkyyn.

Päätin sitten varmuudeksi soittaa päivystykseen ja sieltä neuvottiin, että harvoin näissä tilanteissa mitään vakavaa käy, mutta olisi hyvä lähteä sairaalan päivystykseen tarkastamaan vointi.  Auton nokka käännähti kohti Jorvin sairaalaa, missä lääkäri totesi, ettei kundilla ole mitään hätää ja samalla mainitsi, että kyllä näissä tilanteissa aina kannattaa tulla käymään, kun kyse on noin pienestä lapsesta. J tuli taksilla juhlistaan sairaalaan, sillä oli ymmärrettävää, ettei tanssijalkaa vipattanut enää.

Sairaalan jälkeen suunnattiin kotiin ja oli suhteellisen vaikea saada heti unta, kun ajatukset harhailivat laidasta laitaan. Tämän lisäksi murehdin jo valmiiksi yön tarkastusherätyksiä, mitkä Benkulle piti tehdä. Ensimmäinen herätys omalta osin meni aivan normaalisti, mutta tokalla heräsin vasta kun J herätti minut. En ollut herännyt herätyskelloon ollenkaan. Se oli sellainen Vappu-aatto.

Aamulla sitten normaalisti kuuden korvilla ylös, vaikka unta yön aikana oli kundille kerääntynyt huomattavasti normaalia vähemmän. Onneksi herätys ei harmittanut niin paljoa, sillä tiesin, että myöhemmin olisi erinomaista ruokaa tarjolla. Käytiin Helsingin Bulevardin päässä sijaitsevassa Kiltakellarissa syömässä Vappu- brunssi. Ruokaa oli tarjolla useita eri lajeja ja viime vuodesta kokeneempana en santsannut alkuruokia 😀 Nyt jaksoi syödä pääruoankin ilman tuskanhikeä. Ruoka oli niin timanttista, että varattiin pöytä samantien ensi Vapuksi. Kuvia minulla ruoasta ei valitettavasti ole, sillä aina kun tajuan, että olisi pitänyt ottaa kuva, on lautanen jo tyhjä. Ketään ei taida kiinnostaa kuva tyhjäksi syödystä lautasesta… 😀

 

faijahommia.fi

Mitenkäs teidän Vappu meni? Tuliko juotua simaa ja syötyä tippaleipiä?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Faijahommia
Olen 33-vuotias yrittäjä, kenen elämä pyörii pikkuisen pellavapäisen blondin pojan ympärillä. Työssäni tuotan ja myyn videotuotantoja, sekä teen sisällöntuotantoa blogin lisäksi myös urheilusivostolle. Intohimoinen penkkiurheilija ja innokas crossfittaaja. Into tosin ajaa kehityksen edelle. Blogissa tutustutaan vanhemmuuteen isän näkökulmasta. Tervetuloa mukaan :)

Arkisto

Instagram

  • Blogissa mietitään, että voiko faija reissata hyvällä omatunnolla viikon ilman perhettä.⬆️
Onko teillä ollut samanlaista fiilistä?

faijahommia

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: