Faijahommia 22.5.2018

Lapsen 1v -synttärit ja niiden järjestäminen faijan silmin

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sunnuntaina juhlittiin Benkun 1v -synttärit ja en voinut kuvitellakkaan miten rankkaa niiden järjestäminen oli.  Samalla pelkään todella paljon seuraavia synttäreitä ja sitä, kun paikalla on 20 lasta sokerihumalassa juoksemassa lusikat suussa ja heittelemässä toisiaan kakunpaloilla.

Näiden synttäreiden järkkäämiseen ei minun alkuoletuksen mukaan olisi pitänyt mennä kauaa aikaa tai rahaa, mutta kas kummaa kun pienten asioiden hoitoon sai kulumaan tuhottomasti aikaa. Päätin siis, että teemme seuraavasti:

  • Kysyttiin lähipiiriltä, että voitko leipoa tälläisen ja tälläisen koska olet niin hyvä siinä.
  • Tilattin Juhlahumusta kaikki tilpehöörit ja kuvissa näkyvä taulu.
  • Yhdellä kauppareissulla haimme kaikki tarvittavat herkut ja juomat yms
  • Tarjoilu pidettiin yksinkertaisena, eikä tarjoiltu maailman trendikkäimpiä ruokia.
  • Vuokrasimme lähistöllä olevan seurakunnan kerhotilan.
  • Pidimme suht tiukan aikataulun, jolloin väki tuli suunnilleen samaan aikaan, eikä vieraita valuisi pitkin päivää mestoille.

Suunnitelma meni aika timanttisesti, sillä lähipiiristä tuli juustokakut ja täytekakku. Tilpehöörit tulivat ajoissa, eikä tarvinnut kiertää sataa eri kauppaa, jotta löydettäisiin sopivat tuotteet (nettikaupat <3). Toyota Corollan takakonttiin mahtui erittäin paljon tavaraa (onneksi kohta tulee uusi Toyota, mihin mahtuu vielä enemmän tavaraa 😀 ).

Tarjoiltavana meillä oli kakkuja, sipsejä, piiraita, suklaata, karkkia, limpparia, vichyä yms. Parasta tässä on se, ettei minulle jäänyt kotiin syötäväksi juuri mitään. Moni faija varmaan pystyy samaistumaan, että kun kotiin jää esim ylijäämä-suklaata, niin syö äiti siitä yhden palan ja loput vaan katoaa, kun meidän leuat louskuttaa suklaata pala toisensa jälkeen.

Kerhotilan vuokraus oli nerokas ajatus, sillä meidän kotiin ei olisi noin 30 henkeä mahtunut. Tai olisi änkemällä, mutta sielä olisi ollut tuskaisen kuuma.

Klo 12 pääsimme järjestelemään paikkoja ja yhdeltä alkoivat ensimmäiset viertaat valumaan sisään. Kello 16.00 olimme kaikki ulkona. Todella tehokasta ja toimivaa. Samalla kaikki saivat jutella uusien naamojen kanssa, eikä kenenkään tarvinnut istuskella yksin kulmassa.

Emme olisi ikinä pystyneet laittamaan näitä juhlia kasaan ilman J:n kavereita, joten vilpitön kiitos heille. Uskaltakaa tekin pyytää apua tälläisiin tilaisuuksiin, sillä se aika varmasti on tarpeen.

Kun synttärit oli ohi ja sai hetken hengähtää, olin aivan katki. Kun lopuksi saatiin Benkku unille, oli melkein jo faijankin aika painua unten maille. Omat unet olivat noin 21-0630 ja ne teki gutaa. Aamulla sitten alkoi lahjojen yms järjestely ja hitto niitä oli paljon. Kaikilla ei olla vielä edes keretty leikkiä, sillä yritän kokoajan potkia palloa Benkun kanssa. Omasta mielestä synttärit kruunasi lasten koon Jari Litmasen pelipaita nimmarilla. Toivottavasti Benkku osaa arvostaa tuota lahjaa yhtä paljon, kuin minä arvostan 😀

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (2)

haha 😀
Tuossahan on jo kokemusta jolla puhut. Pakkohan se on ottaa hieman vinkkejä talteen.

1 vastaus

Laskin äkkiseltään, että olen järjestänyt lapsillemme noin 36 kertaa ”sukulaissynttäri” ja niiden lisäksi 19sta kaverisynttärit. Voin siis jo luvan kanssa puhua sillä kuuluisalla syvemmällä rintaäänellä.

Konkarin vinkit:
1. Juhla on ainutlaatuinen. Vältä loputon suo.
Kun kutsu lähetetään, vieras päättää joko tulla paikalle tai olla tulematta. Suurin virhe on lähteä sopimaan kenenkään kanssa ”mut jos me tultais joku toinen päivä” tai ”sopiiko, jos me tullaan jo kahdelta / vasta kuuden jälkeen”. Säätäjiä löytyy aina. Parempi toivottaa heidät tervetulleiksi paremmalla onnella sitten ensi vuonna.

2. Pidä tarjottavat kurissa.
Tässä myönnän olevani huono. Teen itse ja aina rönsyilee. Sen seitsemää sorttia…

3. Pidä vieraslista maltillisena.
30 kuulostaa ihan hurjalta määrältä. Jaksatko todella moisen suorituksen kerran vuodessa seuraavan 10-15 vuoden ajan? No, älä sitten opeta moista oletusta lapsellesi totena.
Ei kaverisyntyäreillekään tarvitse kutsua 20 lasta. Neljä on paljon parempi.

1 vastaus

haha 😀
Tuossahan on jo kokemusta jolla puhut. Pakkohan se on ottaa hieman vinkkejä talteen.

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Faijahommia
Olen 33-vuotias yrittäjä, kenen elämä pyörii pikkuisen pellavapäisen blondin pojan ympärillä. Työssäni tuotan ja myyn videotuotantoja, sekä teen sisällöntuotantoa blogin lisäksi myös urheilusivostolle. Intohimoinen penkkiurheilija ja innokas crossfittaaja. Into tosin ajaa kehityksen edelle. Blogissa tutustutaan vanhemmuuteen isän näkökulmasta. Tervetuloa mukaan :)

Arkisto

Instagram

  • Blogissa fiilistellään trooppisten öiden loppumista.
Mitenkäs teillä nuo helteet sekoittivat systeemejä?

faijahommia

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: