3.7.2018

Viikonlopun monikulttuuriset häät Tukholmassa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Vietimme viime viikonloppuna kahdestaan aikaa J:n kanssa Tukholmassa häissä ja hitto, että teki hyvää :)

J:n serkku, kenen äiti on suomalainen ja isä turkkilainen, mutta on täysin ruotsalainen, meni naimisiin iranilaisen miehen kanssa. Tässä kulttuurien ähkyssä oli härmäläisellä paljon sulateltavaa ja ihmeteltävää, sillä en ole tottunut tuollaisiin juhliin mitä saatiin viikonloppuna kokea.

Hääseremonian tiluksina toimi kuninkaallinen oopperatalo, joka oli ihan mielettömän upea paikka. Ainoa miinus tilaisuudessa oli oma paikallisen ja farsin kielen heikko osaaminen. Aluksi perinteinen seremonia oli ruotsiksi ja siitä ymmärsin sanan tai kaksi, mutta kun homma muuttui sulhasen uskonnon mukaiseksi tippui lähes kaikki muut vieraat kärryiltä. Hauskaa ja tunteikasta niillä kuitenkin näytti olevan, ketkä ymmärsivät puheita. Minulle olisi mennyt läpi vaikka he olisivat kertoneet eilisen sään. Olisin silti katsellut kattokoristeita ja -maalauksia, sekä ihmetellyt tilan mahtavuutta.

Kun vihkimisseremonia oli ohi, siirryttiin juhlapaikan pihalle joka oli noin 10 minuutin kävelymatkan päässä. Pihalla juotiin hieman skumppaa, joka nousi vähän päähän, sekä syötiin pikkusuolaisia. Ulkoota siirryttiin sitten hetken päästä juhlapaikkaan, missä syötiin, juotiin ja tanssittiin. Alkuajatukseni olivat, että näistä tulee ihan mielettömät bileet, mutta alkuun pidettiin vain puheita, joista yksi oli englanniksi. Se oli paras puhe minkä ymmärsin :D Puheiden ja ruokailun jälkeen tuli hääparin ensimmäinen tanssi. Se oli tunteellista. Biisin loputtua morsian vinkkasi, että muut voi tulla lattialle tanssimaan. Tässä vaiheessa ajattelin, että nämähän ovat ihan perinteiset häät.

Kun ihmiset olivat hetken tanssineet hitaita, alkoi kuulua hirveä pauke ja sellaisen narinatorven ääntä. Tämän jälkeen kaikki miehen puolen sukulaiset ryntäsivät lattialle ja bailut alkoivat. Tästä linkistä näet millainen meno sielä oli.  Tuota soittoa kesti noin 20 minuuttia ja DJ alkoi soittaa samantyylistä musiikkia. Ainoat ns länsimaalaiset biisit olivat Despasito, Still Dre, sekä pari muuta vanhaa rap-klassikkoa. Sitten taas mentiin itselle vieraammalla musiikilla.

Oli hauska huomata, että miten Iranin ja Turkin perimää omaavat henkilöt jaksoivat juhlia huomattavasti pidempään kuin me ”länkkärit”. Jengiä oli jatkuvasti tanssilattialla bailaamassa ja kun me lähdimme kotiin nukkumaan, oli lattialla vielä todella paljon väkeä. Eikä kukaan edes ollut perinteisessä kaatojurrissa. En kyllä tiedä juodaanko Tukholmassa samalla tavalla itseään kauheeseen jurriin, kuin suomessa.

Häät itsessään olivat aivan mielettömät ja oli kunnia päästä näihin häihin mukaan, vaikka en morsianta ole koskaan nähnytkään. Häämatkalle he kuulemma lähtevät Balille viidakkoon. En ole yhtään kateellinen :D

Oli myös kiva päästä J:n kanssa kahdestaan vapaalle koko viikonlopuksi, varsinkin kun sää Tukholmassa oli todella upea. Siitä kirjoitan seuraavassa postauksessa :)

 

Oletteko te olleet itsellenne vieraiden kulttuureiden tapahtumissa? Miten ne ovat eronneet meidän länsimaalaisten normaaleista tilaisuuksista?

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: