Faijahommia 9.9.2018

Kun lapsen toinen vanhempi sairastaa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Flunssa on yksi perkele. Moni vähän niistelee ja sanoo, että kurkku on kipeä. Kun minä olen kipeä, yleensä se on noin ja sitä kestää vuorokauden. Nyt tilanne on hieman eri. Tai no, ei edes hieman.

Maanantaina huomasin aamulla salilla, että hengästyn aivan liian herkästi, enkä jaksa tehdä toistoja normaaleilla painoilla. Sillon tiesin, että nyt voi olla pikku lenssu tulossa.  En juuri miettinyt asiaa enempää, kunnes illalla alkoi heikottamaan. Hieman valittelin asiasta ja aamulla olo oli aivan jäätävä. En kuitenkaan mitannut kuumettani, vaan lähdin käymään työkäynneillä, sekä piipahtamaan toimistolla. Illalla kun mittasin kuumeen pienen tärinäkohtauksen jälkeen, näytti mittari 39.8. Lääkäriin päätin menä vasta parin päivän päästä. Se oli aika iso virhe.

Lääkäriin päästyäni minulta otettiin veri-, sekä nielutestit ja tulehdusarvot hyppäsivät katosta läpi. Normaalisti niiden pitäisi olla alle 10, niin minulla oli yli 100. Apteekista lääkettä, loppuviikko lepoa ja maanantaina kontrolliin. Viikko ei ollut ihan helpoin, sillä kun hetken touhusin Benkun kanssa, olin aivan katki. En silti pystynyt vain makaamaan paikoillani, vaikka välillä minulla oli kylmä, kuin pakkasessa olisi ja välillä tuntui, että olisi ollut saunassa olohuoneessa.

Samaan aikaan J kävi töissä ja onneksi kävi hakemassa kundin tarhasta, jotta minä sain lisää lepoa. Myös Benkun isonvanhemmilla ja tädillä oli iso apu tässä, sillä he hakivat kundin leikkimään, jotta sain paljon tarvitsemaani lepoa. Ilman heitä olisin ollut perjantaina todella pahassa kusessa, koska päiväkoti oli kiinni ja olimme jo sopineet, ettei kundille tarvitse hoitaa sijaispaikkaa, koska minä pidän töistä etäpäivän.

Vaikeaksi tästä viikosta teki myös se, että Benkku nukkui todella huonosti. Sehän tarkoitti, että myös meidän unet olivat huonot. Huono uni, korkea kuume + tulehdusarvot ja siihen päälle vielä laiska kokkaus, ei ole hyvä combo. Nyt sunnuntaina alkaa olo olla hiukan parempi, mutta ei kuitenkaan lähelläkään normaalia. Toivottavasti ensi viikon loppupuolella pääsisi jo urheilemaan. Sairastelu on perseestä.

Miten te olette tehneet, jos toinen vanhempi on hiema kipeä ja töissä ollut raskasta ja toinen vanhempi puolestaan todella kipeä? Oletteko olleet tälläisen tilanteen edessä aiemmin. Toivottavasti teillä on ollut tukiverkosto lähellä, sillä sen apu on ajoittan korvaamaton.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (12)

Ohoh! Kuulostaa aika hurjalta! Onneksi nyt tuo tilanne olisi aavistuksen helpompi.

1 vastaus

Oivoi, paranemisia! Pikkulapsiperheen sairastaminen on aivan kammottavaa välillä… Meillä oli yksi kevät tilanne, että olin itse todella kuormittavassa työssä ja mies kotona lasten (4v ja 1v) kanssa. Siinä kun sitten napattiin joku hirveä monen viikon ja lukuisan jälkitaudin flunssa, oli välillä kyllä aika pää kainalossa. Mies mm. menetti puhekykynsä melkein viikoksi… Meillä ei tuolloin vielä ollut tukiverkkoakaan lähellä, joten pahimmillaan selviytyminen oli sitä, että vuorotellen kaaduttiin petiin ja toinen kattoi, että ipanat pysyy tyytyväisenä :O Nyt ollaan onneks tukiverkkojen äärellä, eikä noita aikoja ole ikävä!

1 vastaus

Ohoh! Kuulostaa aika hurjalta! Onneksi nyt tuo tilanne olisi aavistuksen helpompi.

1 vastaus

Pikaista paranemista! Älä vielä urheilemista edes ajattele noin korkean kuumeen jälkeen vaan toivu rauhassa! Muuten voi jälkitaudit vielä iskeä. Täällä on sairastettu ja äidillä joka hoitaa kotona lapsia on todella huono asema siinä vaiheessa. Pahimmillaan lapset olivat niin pieniä, ettei edes kerhosta ollut apua. Puolkuntosena flunsassa on jotenkin selvitty päivistä, mutta rankkaa se on silloin! Kuumeessa on isä tehnyt etäpäiviä ja mummi joskus auttanut.

1 vastaus

Jos ens viikolla menis loppuviikosta vähän kevyesti jolkottelee. Tämä viikko katotaan sarjoja! 😀

1 vastaus

Täällä on tämä viikko menty niin, että itse olen ollut nielutulehduksessa ja antibioottikuuri päällä, kun tulehdusarvot liian korkealla. Lisäksi jokin epämääräinen flunssa. Lapsi on nukkunut huonosti, hänelle tuli jokin vatsatauti toissa yönä. Olemme hoitaneet kuviota kahdestaan lapseni kanssa ja täytyy sanoa, että olen kyllä aivan poikki. Vaikka kuumeeni onneksi on ollut merkittävästi vähemmän kuin sinulla. Aika monta kertaa olen kyllä miettinyt, että olisipa jotain tukiverkostoa jossakin lähellä.

1 vastaus

Noi on vaikeita tilanteita!
Tsemppiä sinne. Aina sitä jotenkin selviää!

1 vastaus

Sairastelu ja lapsen hoito on kyllä rankkaa hommaa.

Meillä on vaimon kanssa onneksi niin joustavat työpaikat ja työajat että pystymme lyovimaan aika hyvin niin että lepoaikojakin järjestyy tarvittaessa. Lisäksi, isovanhemmat ovat suuri apu myös.

1 vastaus

Joustavuus ja tukiverkko = sairastapausten pelastus.

1 vastaus

Olen ollut monestikin.Esim. Viime talvi. Mies ulkomailla komennuksella, molemmat lapset influenssassa ja itsellä keuhkokuume. Mitä siinä sitten teet. Kuljet lääkärissä, röntgenissä, labroissa ja kaupassa,haet takkapuut pakkasella ja kolaat pihaa sen verran ettei auto jumitu hankeen, kun ei ole ketään. Ja ne jotka olis lähellä, ei halua osallistua. Tervetuloa todellisuuteen.

1 vastaus

:/
Selvisit kuitenkin! 🙂

1 vastaus

Influenssassa koko porukka ja ei minkäänlaista tukiverkkoa lähellä eikä edes suht lähellä ollut silloin. Ei siinä auttanu kun toivoo parasta ja lähettää kauppaan ja apteekkiin lisätroppeja hakemaan se, jonka kuume oli vähiten korkealla meistä vanhemmista 🙁

Samoin ollaan menty et jos itse oon migreenissä oksentanut sisuskaluja ja toivonu et voisin peiton alla maata koko päivän pimeessä, niin itse piti lapsi hoitaa ja yrittää olla vajoomatta ahdistukseen tilanteesta. Vuokratyöntekijänä miehen oli vaan oltava töissä.

Jospa sairastelut olisi vähenemään päin! Siellä ja täällä! 🙂

1 vastaus

Toi on kyllä paha. Siinä vaan toivoo, että tauti olisi nopeasti ohi!

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Faijahommia
Olen 33-vuotias yrittäjä, kenen elämä pyörii pikkuisen pellavapäisen blondin pojan ympärillä. Työssäni tuotan ja myyn videotuotantoja, sekä teen sisällöntuotantoa blogin lisäksi myös urheilusivostolle. Intohimoinen penkkiurheilija ja innokas crossfittaaja. Into tosin ajaa kehityksen edelle. Blogissa tutustutaan vanhemmuuteen isän näkökulmasta. Tervetuloa mukaan :) niko@faijahommia.fi

Arkisto

Instagram

  • Benkku valitsi äidille kukkia synttäreiden johdosta ja harjoiteltiin laulaa aaooaoaaoiaoaoaiaiaaaaaaaoaoaaaaaaa eli paljon onnea vaan 🎵🎶🎶🎵🎼🎶🎙🎵
Hyvää syntymäpäivää @hakkajo ❤😍

faijahommia

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: