Arki 26.1.2018
TEKSTI Hilla

Päivä mun kanssa – My Day

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

7:20

Heräsin siihen kun Daniel lähti töihin. Ovi kolahti kiinni ja askeleet kuuluivat ikkunan takaa. Mieheni lähtee yleensä noin seitsemän jälkeen ja on työpaikalla Helsingissä vähän ennen kahdeksaa. Parina päivänä viikossa hän käy aamulenkille ennen työpäivää ja silloin hän herää kuudelta.

Nousin ylös, kahvi odotti termoksessa ja tein voileivät. Sytytin kynttilät ja nautin yksin ruokapöydän ääressä kodin hiljaisuudesta. Söin leivät ja yhden mandariinin.

8:20

Pikkuässä heräilee. Kuulen ääniä, menen katsomaan ja siellä ollaankin jo hereillä. Otan ihanan lämpimän lapsen sängystä syliini, hän venyttelee ja laittaa kädet kaulani ympärille rutistaen lujaa. Huomenta!

Vaihdan hänelle kuivan vaipan ja samalla laitamme päivävaatteet päälle molemmille. Syötän aamupalan lapselle, pilkottuja hedelmiä, viiliä ja muutama muro sormiruokana.

9:30

Sytytän takkaan tulet ja leikimme olohuoneen lattialla. Yhdessä vaiheessa huomaan lapsella olevan kuulakärkikynä kädessään ja hän pyörittelee sitä sohvaamme vasten. Onneksi ei jäänyt isompaa jälkeä.

Kymmenen jälkeen alan valmistautua lähtöön. Pakkaan käsilaukun ja puemme ulkovaatteet päälle.

10:30

Puoli yksitoista Pikkuässälle oli varattu Kirkkonummelta ensimmäinen hammaslääkäri. Saavumme paikalle, meidät ottaa vastaan ihana hoitaja, jonka kanssa juttelemme vähän hampaiden harjauksesta ja muusta. Sitten lasketaan puhjenneet hampaat, 8 kappaletta. Varaan samalla itselleni ajan suuhygienistille, saan sen jo parin viikon päähän. Tosi kiva, ajattelen!

11:15

Hammaslääkärin jälkeen tulemme kaupan kautta kotiin. Ajan Citymarketin halliin, koska lunta pyryttää niin paljon. Haen muutaman tarvittavan asian ja lisäksi mukaan tarttuu edullisia käsisaippuoita, teetä ja mandariineja.

11:45

Lounas odottaa kotona valmiina. Syömme yhdessä. Minulla vatsa kurni jo. Kauheet nuo tarrat lautasissa, pitäisi rapsuttaa pois. 🙈

12:15

Lounaan jälkeen lämmitän pullon maitoa ja syötän sen Pikkuässälle sohvalla. Ihana rauhallinen hetki! Maidon jälkeen lapsi vaunuihin ja ulos nukkumaan.

12:30

Vartin jälkeen hän on unessa ja minä keitän kahvin. Keittiöstä löytyi yksi voisilmäpulla. Syön sen kahvin kanssa, vaikkei herkut joka päiviini kuulu. Mutta olipa hyvää, varsinkin kun käytti pullan mikron kautta. Ihan kuin uunituore.

12:45

Nyt on mun hetki tehdä TÖITÄ. Ehkä vajaa pari tuntia tehokasta työ- ja blogiaikaa. Siivoan ensin keittiön ja olohuoneen, koska mun on saatava otettua valokuvat erästä yhteistyöpostausta varten. Homma hoituu vauhdikkaalla suorittamisella.

13:15

Koti siisti ja valokuvat otettu. Tuli hyvät.

Sitten avaan koneen, siirrän kuvat koneelle, alustan postausta ja julkaisen jo aiemmin kirjoittamani tekstin koskien kaupallisuutta blogeissa. Jaan kuvan Instagramiin ja tekstin Facebookiin ja vastaan maileihin ja kommentteihin blogissa. Ehdin tehdä työhommia lähes kaksi tuntia, kunnes ulkoa kuuluu ääniä. Lapsi on herännyt, kone kiinni ja puhelin pois.

15:00

Syötän pussillisen päärynäsosetta välipalaksi lapselle ja sitten lähdemme ulos. Lunta, pulkka ja kävelyretki. Olemme reilun tunnin ulkona ja teemme lumipalloja, jotka osoittautuvat hiteiksi tällä kertaa.

17:00

Kuorin juurekset kanakeittoon ja laitan sen kiehumaan. Avaan teeveestä Pikkukakkosen, jotta saisin laittaa ruokaa rauhassa keittiössä. Ajatus hyvä, mutta käytännössä lapsi on kiinni jalassani ja haluaa syliin. Nostan hänet syöttötuoliin ja annan räplätä laatikkoa, jossa on aterimet.

Mies kävi juoksulenkillä heti töistä tullessaan, nyt istumme ruokapöytään ja syömme yhdessä. Ruuan jälkeen loikoilemme sohvalla.

18:30

Nyt on mun treenivuoro. Olin lähdössä uimahalliin salille ja uimaan. Katsoin kuitenkin rehottavia jalkakarvojani, jotka ajattelin sheivata ennen uimahalliin lähtöä. Ottaessani sheiveriä kaapista se viilsi sormeeni ison haavan. Perkule, ajattelin! En voinut lähteä vuotavan sormen kanssa uimahalliin, enkä edes juoksemaan. Lähdin kävelemään ja oikeesti tässä kohtaa harmitti. Niin turha juttu tämä haava sormessa. Paketoin sormen ja kävelin tunnin verran lumituiskussa. Hyvää sekin teki.

20:00

Oleilua.

21:15

Menin nukuttamaan lasta. Samalla tajusin olevani itsekin niin väsynyt, että kävin vaihtamassa vain yöpuvun päälle, pesin hampaat ja menin itsekin nukkumaan. Ei romanttista iltaa sohvalla miehen kainalossa, vaan unta kaaliin! Haha.

Sellainen päivä se. Normisettiä ja yksi turmeltu sormi, joka meni onneksi umpeen sievästi ja on tänään jo melko hyvässä kunnossa! Ensi kerralla lähden uimahalliin kyllä KARVAISILLA JALOILLA niin ei käy turhia havereita! 😀

ps. hiki ei tullut päivän aikana, mutta puhelimen askelmittariin kertyi lähes 20 000 askelta.

-Hilla

Instagramissa @hillasblog

Facebookissa @hillasblog

Twitterissä @hillasblog

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (8)

Heippa Maria, kiitos kysymästä yöt sujuu hyvin, yhden kerran juo maitoa, muuten nukkuu 10-11 tuntia putkeen. Mutta nukahtaminen on joka toinen ilta aika vaikeaa, ei meinaisi millään rauhoittua. Mutta sitten kun lopulta nukahtaa, niin nukkuu hyvin. Nukuttamisessa lähinnä kysytään äidin ja iskän hermoja. hehe.

1 vastaus

Miten teidän yöt sujuu nykyään?

1 vastaus

Heippa Maria, kiitos kysymästä yöt sujuu hyvin, yhden kerran juo maitoa, muuten nukkuu 10-11 tuntia putkeen. Mutta nukahtaminen on joka toinen ilta aika vaikeaa, ei meinaisi millään rauhoittua. Mutta sitten kun lopulta nukahtaa, niin nukkuu hyvin. Nukuttamisessa lähinnä kysytään äidin ja iskän hermoja. hehe.

1 vastaus

Kiitos postauksesta!
Voinko kysyä että mikä merkki tuo sohva on ja miten se on kestänyt lapsiperheessä?

1 vastaus

Moikka Car, sohvasta tulossa postaus tällä viikolla. 🙂

1 vastaus

Olipa kivan realistinen postaus,varsinki toi jalkakarva juttu 😀 auts millonkoha oon ite viimeks sheivannu kintut 😀

1 vastaus

Haha, arjesta on kiva kirjoittaa! 🙂

1 vastaus

Sulla on ihanan raikas ja pirtee asenne joka näkyy täällä blogissa ja instassa 🙂

haluaisin kysyä yhden kysymyksen josta olisi mukava lukea vaikka blogiteksti, liittyen seksuaalisuuteen, siitä mitä mieltä olet homoista, lesboista yms ja onko koskaan ollut miehesi kanssa keskustelua tai erimielisyyttä asiasta..? Tai ystäväpiirissä..

Itse ajateten, että kaikki saa olla minkälaisissa suhteissa kukin olonsa hyväksi tuntee, ja on onnellinen. Kun asia ei minulle milläänlailla kuulu, mitä muut elämältään haluavat ja kenen kanssa, mutta minun puoliso on aika jyrkästi vastaan… Ja jos mikä niin se ärsyttää….

1 vastaus

Kiitos Norppa. 🙂 En tuota asiaa lähde käsittelemään blogissani, sillä se ei kuulu aihepiireihini. 🙂 Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että jokainen ihminen on arvokas sellaisenaan kun on ja kaikki ovat tasa-arvoisia. <3 Ollaan tasavertaisesti ihmisiä täällä kaikki.

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Hilla Stenlund
Olen Hilla Stenlund, hyvinvointi- ja lifestyle-bloggaaja, pienen tytön äiti, vaimo, intohimoinen liikkuja, ekonomi sekä sydämeltään positiivisuuteen taipuvainen. Parasta on tavallinen elämä, jossa itselleen tärkeät asiat kulkevat tasapainossa - siitä kirjoitan blogissani. Kiva kun löysit tänne! Yhteydenotot: hillasfi@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Aika sanoa hei hei ja suunnata kohti kotia. 👨‍👩‍👧 Kiitos Lahti-Hollola Jukola tunnelmasta, suunnistushaasteista, hikipisaroista, helteestä, suunnistuskylän palveluista, talkoolaisten panoksesta koko tapahtuman eteen ja upeista tunteista, joita saimme tänäkin vuonna kokea. Ensi vuonna sitten Jukola Kangasalalla. Sitä ennen jatketaan treenejä ja nautitaan liikunnasta ja endorfiineista. 😍

#hillasblog #thankyou #jukola #jukola2018 #venlojenviesti #lahtijukola #jukolanviesti #suunnistus #orienteering #outdoors #happiness #forest #trailrunning #trailrunner #runner #instarunners #juoksu #trainingmom #runninggirl #runningmom #wellbeing #wellness #enjoy

hillasblog

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: