Meidän perhe 24.4.2018
TEKSTI Hilla

Järki vastaan tunteet ja niiden ristiaallokossa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kirjoitin hetki sitten Instagram-kuvan alle kuvatekstin: Puolitoista kuukautta jätettiin itkevää lasta päiväkotiin, ei ollut kuulkaa aina helppoa, vaikka ympärillä sanottiinkin kaiken aikaa: kyllä se siitä. Tänään hän juoksi nauraen päiväkodin portista sisään ja puki keltaista huomioliiviä ylleen pollea hymy kasvoillaan.

Tuntui hyvältä, älyttömän hyvältä.

Kyllä se siitä, moni asia elämässä, vaikkei joka hetki siltä tuntuisikaan. 💛

Ihmismielessä järki ja tunteet eivät aina kohtaa. Syntyy ristiaallokkoja, joiden pärskeessä saattaa olla hetken hämillään. Mikä tämä juttu on? Aikuisena ihmisenä olen pystynyt järjellä selittämään asian lapsen päivähoidon aloitukseen liittyvänä eroahdistuksena ja sillä olen selvinnyt. Mutta kuten aikaisemmin sanoin, ei se ihan niin helppoa ole. Kyllä olen pari kertaa ajanut takaisin kotiin itsekin itkien, kyyneleiden valuessa silmäkulmista.

Äidin ja lapsen ensimmäinen vuosi on täyttä symbioosia. Hoivaa, hoitoa, turvaa, läheisyyttä ja rakkautta. Päivähoito on ensimmäinen isompi murros, jossa paita ja peppu on irroitettava. Joillain se sujuu helpommin, toisilla tottuminen vie hetken pidempään. Nyt voin sanoa, että lapsen reaktio vaikuttaa jossain määrin myös minuun äitinä.

Olin jotenkin kuvitellut, että meidän reippaan ja jokseenkin vauhdikkaan lapsen vieminen päivähoitoon olisi aika piece of cake juttu. Olin kuvitellut, että pari aamua voi olla vähän surullisia, mutta siitä se sitten.

Ei se ihan niin kuitenkaan mennyt, tottuminen vei hieman pidempään. Ja edelleen tiedostan sen, että myöhemminkin niitä vaikeampia aamuja voi tulla, kun päiväkodin portilla itketään ja vuodatetaan kyyneleitä.

Mikä itseäni auttoi paljon? Luin kirjan, jossa psykologi avasi lapsen kehitystä. Etenkin yksi kappale, jossa kerrottiin eroahdistuksesta juuri päivähoidon aloituksen yhteydessä. Luonnollinen reaktio lapselta, se ilmenee jossain muodossa kaikkien lasten kohdalla. Tai ainakin useimpien. Jollain voimakkaammin, toisilla lievemmin.

Eroahdistus ei ole vakavaa tai mitään, mistä täytyisi päästä eroon. Me ihmiset vaan nyt eri tavoin ikävöimme meille tärkeitä ihmisiä. Niinä iltoina kun lapsi takertuu minuun, annan syliä ja juttelemme mukavia seuraavan päivän kuvioista.

Päivähoidossa oleminen on pienelle lapselle ennen kaikkea erotilanne. Hän pystyy nauttimaan päivähoidon tarjoamista tekemisistä ja kaverisuhteista vasta, kun tuntee olonsa tarpeeksi turvalliseksi ilman vanhemman läsnäoloa. Turvan rakentaminen on mielestäni päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien yhteistyötä.

Meidän kohdalla sopeutuminen uuteen päiväkotiarkeen saattoi kestää siksikin hieman kauemmin, että lapsi on päiväkodissa vain kolme päivää viikossa ja nekin ovat hieman lyhennettyjä. Hän on siis päiväkodissa vähemmän kuin kotona. Viikonlopun tauko kestää perjantaista maanantaihin ja jälleen tiistaina tilanne on ollut uusi. Tutustuminen, tottuminen ja turvan rakentaminen on ymmärrettävästi vienyt hieman aikaa ja se on hyvä näin.

Lapsen reaktiot on otettava huomioon, niitä on koitettava ymmärtää. Olemme puhuneet kotona päivähoidosta, käyneet läpi siellä tapahtuvia mukavia asioita ja päivän rytmiä. Ensin leikitään pihalla, sitten mennään sisälle syömään lounasta, käydään potalla, vaihdetaan vaippa, mennään päiväunille, herätään, syödään välipala, leikitään ja taas mennään pihalle leikkimään. Sitten äiti tai isä tulee hakemaan. Olemme sanoittaneet asiaa lapselle ja puhuneet asiasta aina positiiviseen ja rohkaisevaan sävyyn.

Se hymy ja iloinen vilkutus päiväkodin portilla oli tämän viikon ehdoton kohokohta!

Iloista viikkoa!

-Hilla

Kuvien sadepuku saatu yhteistyön kautta JollyroomiltaPetite Chérie Atelier haalari, Candy Green.

Instagramissa @hillasblog

Facebookissa @hillasblog

Twitterissä @hillasblog

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Hilla Stenlund
Olen Hilla Stenlund, hyvinvointi- ja lifestyle-bloggaaja, pienen tytön äiti, vaimo, intohimoinen liikkuja, ekonomi sekä sydämeltään positiivisuuteen taipuvainen. Parasta on tavallinen elämä, jossa itselleen tärkeät asiat kulkevat tasapainossa - siitä kirjoitan blogissani. Kiva kun löysit tänne! Yhteydenotot: hillasfi@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Hän tykkää metsäretkistä ja touhuamisesta, aina yhtä innokkaana hyppää mukaan kun jonnekin lähdetään. Hän katsoo mielellään youtubesta Kaapoa ja Pipsa Possua. Hän on alkanut osoittaa tahtoaan ja kertoo myös, jos sukka ei mennyt hyvin jalkaan, sehän toki korjataan. Hän puhuu paljon, mutta paljoakaan emme vielä ymmärrä. Muutamia sanoja, jotka lisääntyvät viikko viikolta. Hän pukee itse omat kenkänsä. Hän rakastaa makaronilaatikkoa ja mandariineja. Hän nukkuu mieluiten minun ja Danielin vieressä, vaikka omaa sänkyäkin harjoitellaan. Hän juoksee iloiten vastaan päiväkodista ja rutistaa halauksen huutaen mamma. Antaa suukon. Hänen kanssaan oppii joka päivä jotain uutta, maailma avartuu. Niin paljon on tapahtunut sen jälkeen kun synnyit. Kiitollisia saamme olla. 🌿💚 #hillasblog #myfamilyrocks

hillasblog

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: