Raskausvaivat ei loppuneetkaan synnytykseen

Ai luoja että olen ollut tyhmä

Jostain kumman syystä elin siinä uskossa, että raskausvaivat päättyisi synnytykseen. Voin kauhuksenne kertoa, että ei todellakaan lopu. Tottakai olin kuullut jälkivuodosta, tikeistä ja vatsalihasten erkaumasta, mutta jotenkin olin sivuttanut nämä asiat täysin.

Sairaalassa synnyttäneiden osastolla sain kokea herätyksen. Ensinnäkin jälkivuoto on ihan kamalaa, sitä ei voi edes verrata menkkoihin. Välillä luulin vuotavani kuiviin. Jouduin juoksemaan vessassa koko ajan siitä huolimatta, että mulla oli käsivarren mittainen ja paksuinen side housuissa. Ja tämä rumba jatkuu edelleen kotona, synnytyksestä on nyt neljä viikkoa. Infektion pelossa alapää täytyy pestä jokaisen vessakäynnin jälkeen joten mökille tai pitkälle reissulle ei ole mitään asiaa.

Meidän ensimmäinen vaunulenkki

Miksi kukaan ei kertonut tälläisestä? Vai kertoiko? Keskityin niin huolella opiskelemaan kaiken raskaudesta ja synnytyksestä, että unohdin kokonaan elämän synnytyksen jälkeen. No sainpa kokea aikamoisen iskun vasten kasvoja, kun koko keho oli muuttunut aivan täysin – taas kerran. Ei muutokset olleet kuitenkaan pelkästään negatiivisia. Laitoin jo sairaalasta neiti S:älle kuvan ”kato mun nilkat näkyy taas!!”. Turvotukselle sain siis heittää hyvästit! Myös olo oli uskomattoman kevyt ilman painavaa raskausmahaa. Sisäelimet hakivat pitkään vielä paikkaansa ja vatsa ei todellakaan litisty entisiin mittoihin vielä viikkojenkaan jälkeen, mutta olo oli hyvä, kevyt ja onnellinen.

Vauvan saapuessa on paljon ensimmäisiä kertoja. Vauvan ensimmäinen yö kotona, eka kerta kylvyssä, eka vaunulenkki… Sitten on myös äidin ensimmäiset kerrat. Eka vessassakäynti (mitä jännittää kuollakseen koska pelkää sen sattuvan tikkien vuoksi) ja ensimmäinen kerta seksiä raskauden jälkeen.

Sanotaan, että kun raskaus kestää 9 kuukautta niin yhtä kauan keholla menee toipua raskaudesta. Siksi täytyy olla itselleen armollinen, peilikuva ei todellakaan ole sama kuin ennen raskautta – eikä sen tarvitsekkaan olla. Keho toipuu ja paranee – ajan kanssa. Raskauskilot lähtee kun jaksaa nähdä vaivaa – ajan kanssa. Osa muutoksista on pysyviä niin kun raskausarvet, mutta pysyvää on myös se että saa olla äiti.

𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 – 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶