ihan mamina - Banneri

Ihanat tahmaiset sormet rämpyttävät läppärin näppäimistöä. Ojennan vauvalle kuudennen maissinaksun, jotta hän pysyisi tyytyväisenä syöttötuolissaan ja saisin kirjoittaa vielä muutaman kappaleen esseestä. Ajatuksen juoksun rikkoo söpö nauru ja kiljahdus pöydän toiselta puolen. Suljen läppärin ja keskityn olennaiseen.

Päätin jo opiskelupaikkaa vastaanottaessa, että en aio ottaa mitään stressiä opiskelusta. Jos se tuntuu liian rankalle, unohdan koko asian ja yritän myöhemmin uudestaan. Tiedän kuitenkin, että mun ei tarvitse sinnitellä kun reilu vuosi tätä rumbaa ja sitten mun vauva menee päivähoitoon. Silloin saan keskittyä hommaan täysin. Yllättävää kyllä opiskelu on antanut mulle enemmän virtaa, kun ottanut. Mökkihöperöstä kotiäidistä on kuoriutunut sosiaalinen tyyppi, joka suunnittelee jo opiskelija kavereiden kanssa yhteisiä viini-iltoja ja leikkipuistotreffejä. Kävin jopa drinkeillä viime viikonloppuna!

Opiskelu alkoi heti rytinällä. Monimuoto-opinnoissa mennään suoraan asiaan, sillä lähitunteja on niin rajallinen määrä. Siinä ei ehdi kuuntelemaan jokaisen opiskelijan mielipidettä aiheeseen ja juttelemaan niitä näitä. Opettaja vie ja muut vikisee. Tehtäviä olen kirjoitellut kotona aina vauvan nukkuessa tai sitten ollaan tultu mummolaan molemmat, ja minä olen linnoittautunut läppärin kanssa olkkariin mummin leikkiessä vauvan kanssa. Luennoilla vauva on istunut katsomassa Kaapoa läppäriltä tai nukkunut kantoliinassa. Nämä lähipäivät on vienyt äidiltä mehut täysin. Onneksi olen nyt saanut useampana päivänä mummon hoitamaan vauvaa mun luentojen ajaksi.

 

Miksi en sitten vaan vie vauvaa päiväkotiin? 

Olen ollut aina sitä mieltä, että alle vuoden ikäinen on ihan liian pieni päivähoitoon. Opintojen alussa lähipäiviä on ollut useita, jopa kokonaisia viikkoja, mutta helmikuusta eteenpäin minulla on kaksi lähipäivää kuukaudessa. Emme siis tarvitse päivähoitopaikkaa, mielummin kasvatan lasta vielä kotona, kun hän on pieni. Päiväkotiin ehtii myöhemminkin. 

Opiskelu vaatii useita eri wappiryhmiä. On sairaanhoitaja opiskelijat, ryhmätyö-ryhmät, facebook sivut ja infokanavat. Et muista vierustoverisi nimeä, mutta tiedät että hänellä on kolme lasta, viisi koiraa ja marsu nimeltä Heikki. Mutta et edelleen kehtaa kysyä hänen nimeään, koska olette jo jutelleet ummet ja lammet. Salasanoja on ainakin viisi ja erilaisia palvelimia ja tietokanavia yhtä monta. Tämän lisäksi pitää muistaa milloin on syöttänyt vauvan viimeksi, koska hän on kakannut ja annoitko jo ne D-vitamiinit tänään. Ainiin, jossain kohtaa muistat ettet ole syönyt koko päivänä. Tälläistä on opiskelevan kotiäidin arki, ja tästä mä nautin!

Toimeentulo?

Saan vanhempainpäivärahaa vielä maaliskuun loppupuolelle asti, joten hain opintotuen vasta huhtikuusta eteenpäin. Voisin nostaa jo nyt opintotukea, mutta silloin saisin vanhempainpäivärahan miniminä ja rahaa jäisi vähemmän käteen. Huhtikuussa minulla alkaa kotihoidontuki ja opintotuki. Kumpaakin saan täyden määrän, eli nämä tuet eivät vaikuta toisiinsa. Kotihoidontuki lasketaan kuitenkin tuloksi, kun tarkastellaan opintotuen tulorajoja, eli en voi tehdä juurikaan keikkatöitä opintojen lisäksi. Lisäksi on mahdollisuus halutessaan nostaa opintolaina.

Ihan mamina – Niina

 

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Niina Mantere

Niina Mantere

Blogin takaa löytyy Niina, 24-vuotias opiskelija, kahden pienen pojan äiti ja yhden miehen avovaimo.

Äitiydestä on tehty tänä päivänä suuri kilpailu ja etenkin nuorten äitien kohtaama kritiikki on kovaa. Siksi mä olen päättänyt paljastaa oman epätäydellisyyteni ja antaa vertaistukea muille täydellisen epätäydellisille äideille, jotka kamppailevat samojen asioiden parissa. Täällä puhutaan äitien kehonkuvasta, opiskelusta vauva kainalossa ja vanhemmuuden haasteista ja parhaista hetkistä. Ainiin ja onhan meillä tulossa häätkin kesällä 2023, jännää!

Ihana saada sut mukaan!

Ota yhteyttä
ihanmamina@gmail.com

Arkisto

X