ihan mamina - Banneri

Seurasin eilen kauhun sekaisin tuntein olohuoneen ikkunasta, kun kaksi pientä poikaa hyppi meidän taloyhtiön jäteastioiden päällä. Muuten en olisi hetkahtanut asiasta, mutta nämä jäteastiat ovat kaivettu syvälle maahan, noin 5 metrin syvyyteen. Eli jos jäteastian kansi pettäisi lapsen hypätessä siihen, voisi käydä todella huonosti. Olin juuri vetämässä housuja jalkaan ja menossa pihalle kehottamaan poikia turvallisempaan leikkiin, kun he itse häipyivät paikalta.

Aloin pohtia ihmisten suhtautumista siihen, jos joku ventovieras komentaisi tuntematonta lasta. Äiti kertoi kerran pelastaneensa parivuotiaan lapsen ostoskärryistä putoamiselta pää edellä, ja oli saanut pelkästään huutoa lapsen äidiltä kiitokseksi. Ei kuulemma olisi saanut koskea tähän vieraaseen lapseen, vaikka hän oli vaarassa. Mä olen hirveän arka puuttumaan asioihin tai sanomaan mitään tuntemattomille. Olen ujoudetani juuri se ihminen, joka kaupassa hymyilee vaivaantuneena ja odottaa, että mun edessä seisova ihminen tekee tilaa. Mielummin kun sanoisin suoraan ”anteeksi, voisitko väistyä”. 



Vuosien päästä jos mun lapsi leikkisi vaarallisessa paikassa, kiusaisi muita, tai muuten hölmöilisi toivoisin todella, että joku puuttuisi siihen. Olisin kiitollinen tälle aikuiselle, joka uskaltaa auttaa. Tuntuu, että suomalaiset ajattelee helposti ”ei ole mun lapsi, en voi puuttua” vaikka näkisivät jotain vakavaa, kuten kiusaamista. Eräs äiti kertoi minulle, että kaupassa käydessä hänen esikoinen juoksi parkkipaikalle, eikä äiti pystynyt juoksemaan perässä, koska oli viimeisillään raskaana. Suurin osa ihmisistä vain katsoi vierestä äidin taapertaessa perässä minkä jaloistaan pääsi.

Ihmiset pelkäävät puuttua muiden asioihin, samalla kun kuitenkin arvostellaan vanhempia ahkerasti. Mennään kotiin ja kirjoitetaan paikalliseen facebook ryhmään, että mitä ne ”saamarin pennut” taas tekivät puistossa. (Tai niin kun minä kirjoitan blogiin, heh) Ei kuitenkaan vahingossakaan auteta vanhempia komentamalla lapsia itse. Usein lapsi tottelee jopa paremmin vieraan käskyä, vaikka joskus aikuinen voi saada jopa haistattelua osakseen. Ne on silti lapsia ja tarvitsevat apua.

Mä teen nyt lupauksen, että aina nähdessäni lapsia vaarallisessa leikissä tai kielletyissä puuhissa puutun siihen välittömästi, koska toivon, että joku tekee sen myös minun lapselle tulevaisuudessa.

Ihan mamina – Niina

Kommentit (6)

Älä muuten anna lastesi olla tiskikoneen kannen päällä! Meillä kippasi korotettu tiskari juuri tuon takia. Onneksi lapsi ehti alta pois, mutta tiskari ja paljon muuta meni rikki 🙁

Meillä on niin mainio taloyhtiö ja pihapiiri,että kaikki ollaan samoilla linjoilla komentamisen suhteen.Kaikkia lapsia paimennetaan kuin omia.Ja toimii hyvin,yhdessä on "säännöt"sovittu.

Tottakai pitää auttaa lasta vaarassa jos vanhemmat ei tajua sitä tehdä ja muutenkin täytyy puuttua lapsen pahantekoihin kun paikalle sattuu! Tuntekoon lapsen vanhemmat itsensä tyhmiksi jos ottavat sen väärin itse olis kiitollinen jos toinen huomaa vaara tilanteen jota itse en ole hohsannut! Autetaan lapsia jatkossakin! 🙁 <3

Se huuto noissa tilanteissa on usein miten säikähdysreaktio. Väärin tottakai mutta inhimillistä.

Saa toisen lasta komentaa, silloin kun se on tarpeen. Eri perheissä on kuitenkin erilaisia sääntöjä. Roska-astioiden päällä hyppiminen on varmasti väärin kaikkien mielestä. Sen sijaan olen itse hermostunut kun lastani on kielletty kiipeämästä puuhun tai jopa leikkipuistovälineen päälle. Jonkun mielestä siellä parin metrin korkeudessa voi olla vaarallista, minusta ei vaan päin vastoin kannustan kiipeilyyn kun vain puu tai teline on sopiva.

Kyllä saa ja pitää puuttua asiaan, varsinkin jos joku on välittömässä vaarassa. Se on ns. yleistä vanhemmuutta. Aina on tietysti riski, että joku käsittää väärin ja vetää herneet, kuten postauksessasikin kerroit. Eiköhän niistäkin tilanteista keskustelemalla selviä.

Hyvä muistutus! Kiitos 😊 Onneksi uudessa asunnossa tiskari on niin korkealla, ettei sinne ole mahdollista kiivetä.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Niina Mantere

Niina Mantere

Blogin takaa löytyy Niina, 24-vuotias opiskelija, kahden pienen pojan äiti ja yhden miehen avovaimo.

Äitiydestä on tehty tänä päivänä suuri kilpailu ja etenkin nuorten äitien kohtaama kritiikki on kovaa. Siksi mä olen päättänyt paljastaa oman epätäydellisyyteni ja antaa vertaistukea muille täydellisen epätäydellisille äideille, jotka kamppailevat samojen asioiden parissa. Täällä puhutaan äitien kehonkuvasta, opiskelusta vauva kainalossa ja vanhemmuuden haasteista ja parhaista hetkistä. Ainiin ja onhan meillä tulossa häätkin kesällä 2023, jännää!

Ihana saada sut mukaan!

Ota yhteyttä
ihanmamina@gmail.com

Arkisto

X