Alle vuoden ikäiselle ei saisi antaa lehmänmaitotuotteita syöpäriskin vuoksi?

Teksti

Lehmänmaitotuotteet ovat tärkeä osa suomalaisia traditioita ja ruokakulttuuria. Lehmänmaitoa on markkinoitu vuosikymmeniä ihmiselle välttämättömänä kalsiumin ja proteiinin lähteenä ja Suomessa kulutetaan yhtä henkilöä kohti keskimäärin n. 2,4, litraa maitoa, 400 grammaa jogurttia ja 500 grammaa juustoa viikottain.

Maitotuotteiden kulutus onkin kasvanut valtavasti viimeisen 50 vuoden aikana.

Nykytiedon valossa arviolta joka viides syöpä on peräisin viruksista, bakteereista tai loisista

Saksan syöpätutkimuskeskus DKFZ varoittaa, että alle vuoden ikäisille ei pitäisi antaa lehmänmaitotuotteita

Nykytiedon valossa arviolta joka viides syöpä on peräisin viruksista, bakteereista tai loisista. Yle tiedotti että Saksalaiset tutkijat ovat löytäneet uusia taudinaiheuttajia naudanlihasta ja maidosta. Nämä saattavat johtaa tulehduksiin, jotka voivat aiheuttaa syöpää aikuisiällä. Tutkijat muistuttavat myös erillisenä havaintona, että rintasyöpä on harvinaisempi heillä, joilla on laktoosi-intoleranssi.

Erityisesti alle vuoden ikäisen immuunijärjestelmä ei ole tarpeeksi kehittynyt tarjotakseen suojan useimpia tulehduksia vastaan. Suomessa lehmänmaitoa saa alkaa antaa vauvalle vuoden iässä, mutta hapanmaitotuotteita jo 10 kk iässä.

Valio ja suomalaiset tutkijat ovat kuitenkin skeptisiä saksalaisten hypoteeseista:

”Maitotuotteiden käyttö näyttää paksusuolen syövässä suojaavalta. Eturauhassyövässä se ei näytä hyvältä, ja jos tosi paljon käyttää maitotuotteita, niin on suurempi riski eturauhassyövälle.” Anne-Maria Pajari, Helsingin Yliopiston ravinnon ja syövän asiantuntija

Aika hullua että maitotuotteita suositellaan ihmisravinnoksi, vaikka niiden riskit ilmeisesti tunnetaan.

Suomalaiset ravitsemussuositukset opastavat toki myös syömään paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Hyväksi nähdään myös täysjyvävilja, pavut, kasviöljyt, siemenet, pähkinät ja kala.

Vältettäviä asioita ovat suola, lihavalmisteet ja punainen liha. Erityisesti lihavalmisteet lisäävät suolistosyövän riskiä.

Saksalaisessa tutkimuksessa ei olla vielä niin pitkällä, että nautaeläimien kantamien virusten ja ihmisten altistuksen välinen yhteys syöpien esiintyvyyteen olisi tarkasti arvioitavissa. Mutta silti varovainen varoitus kajahtaa:

”Tutkijat muistuttavat kuitenkin, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna paksusuolensyöpä on erittäin yleinen Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Argentiinassa ja Australiassa eli siellä, missä maitoa- ja naudanlihaa käytetään runsaasti ravinnoksi.” YLE uutiset

Lehmänmaidon voi korvata kasvisperäisillä tuotteilla

Ja sitä paitsi olin tuolloin pian kolmekymppinen, olisikos aika lopettaa tissimaidon kulutus?

Ryhdyin kyseenalaistamaan maidontuotannon eettisyyden ja ylipäänsä maidon tarpeellisuuden, kun aloin olla enemmän tietoinen eläinperäisiin tuotteisiin liittyvistä ongelmista.

Varsinkin maitotuotteisiin liittyy paljon epäkohtia: eettisiä ja ympäristöllisiä Ja sitä paitsi olin tuolloin pian kolmekymppinen, olisikos aika lopettaa tissimaidon kulutus?Ihminen on nimittäin ainoa nisäkäs joka on imeväinen aikuisenakin ja juo toisen lajin tuottamaa maitoa.

Tuntuu kärjistykseltä, mutta kun asiaa pohtii hetken niin ei se ole.

Seuraavaksi aloin huomata, miten maitoa tuntuu olevan joka ikisessä elintarvikkeessa. Kääntelin tuotteita turhautuneena huomatessani, että on itseasiassa vaikea löytää elintarvikkeita ilman lehmänmaitoa. Kun ainakin 18% osa suomalaisesta väestöstä on yhä laktoosi-intorelantteja, tuntuu omituiselta lisätä maitoa elintarvikkeisiin, joissa sitä ei tarvitse.

Aloin myös ihmetellä sitä, että jos suomalaiset kuluttavat maitotuotteita näin valtavia määriä niin luulisi luiden terveyden kannalta kalsiumia saatavan enemmän kuin tarpeeksi. Silti osteoporoosi- ja lantionmurtumien esiintyminen on Suomessa niin yleistä, että sitä voisi kohta kutsua jo kansantaudiksi.

Oli asioiden välillä korrelaatiota tai ei, en halua eettisistä syistä käyttää lehmänmaitoa.

Ravinteiden lisäksi liikunta ja aurinko ovat keskeisiä luuston hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Maidon kerrotaan vahvistavan luita korkean kalsiumipitoisuutensa vuoksi ja lisäksi lehmänmaidossa on runsaasti proteiinia. Maitoon ja muihin maitotuotteisiin pitää kuitenkin erikseen lisätä D-vitamiinia, joka on välttämätön kalsiumin imeytymisen kannalta.

Ravinteiden lisäksi liikunta ja aurinko ovat keskeisiä luuston hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Miksi ei siis huolehtia omasta ja lasten luuston hyvinvoinnista korvaamalla maidosta saatava kalsium, D-vitamiini ja proteiini kasvisperäisellä vaihtoehdolla?

Vegaaniruokavalio sopii myös pienille lapsille

Alkaakin vaikuttaa siltä, että ihminen ei tarvitsekaan maitoa tai muita eläinperäisiä tuotteita pysyäkseen terveenä ja elinvoimaisena.

Perheemme on elänyt jo vuosia vegaanisesti ja olemme kaikki terveitä.  Alkaakin vaikuttaa siltä, että ihminen ei tarvitsekaan maitoa tai muita eläinperäisiä tuotteita pysyäkseen terveenä ja elinvoimaisena.

Kasvisperäinen ruokavalio on alkanut kiinnostaa ihmisiä enemmän ja on siten nousemassa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi eläinperäiselle ruokavaliolle.

  • ”Vegaanisen ruokavalion tarjoamisesta päätetään kuntakohtaisten tai varhaiskasvatuksen järjestäjän linjausten mukaisesti. Syödään yhdessä ̶ lapsiperheiden ruokasuosituksessa (VRN, 2016) todetaan, että vegaaniruokavalio sopii huolellisesti toteutettuna myös pienille lapsille. Huolellinen toteuttaminen edellyttää muun muassa ravintolisien ja täydennettyjen elintarvikkeiden käyttöä sekä monipuolista kasviproteiinivalmisteiden käyttöä.” Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Kasvisjuomien lisäksi hyviä vaihtoehtoisia kasvispohjaisia D-vitamiinin lähteitä ovat mm. kasvisjogurtit, kermat, rahkat, margariinit ja sienet. Meillä syödään talvikuukausina myös D-vitamiinia ravintolisänä.

  • ”Vegaaniruokavaliossa hyviä kalsiumin lähteitä ovat muun muassa kalsiumilla täydennetyt kasvijuomat- ja jogurtit, seesaminsiemenet etenkin tahnana, tofu, valkoiset pavut, soija, kaalikasvit ja tummanvihreät lehtivihannekset.  Kalsiumia saadaan siis monista eri lähteistä ja sen riittävästä saannista voidaan huolehtia eri tavoin.” Vegaaniliitto

Lähteet: Helsingin sanomat ,THL , YLE, Vegaaniliitto, DKFZ

 

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä