Kalkkis mokailee somessa – aiheutin tietämättäni teinien välisen konfliktin

Teksti

No nyt se sitten tapahtui.

Siis se, miten seitsemänkymmentä luvulla syntynyt kalkkis teki somessa jotain sellaista, johon diginatiivit teinit osaavat tarttua sekunnin murto-osissa.

Kuvasin hetken mielijohteesta poikapuolestani pätkän instagramiin

Teini-ikäinen poikapuoleni on siirtynyt elämässään siihen vaiheeseen, missä nukkuminen on elämän tarkoitus. Hän voi valvoa aamuun asti, mutta vaikka menisi kuinka ajoissa nukkumaan, aamulla herääminen on täysi vitsi.

Poika on joka ikinen aamu kuin peittoonsa kotiloitunut toukka, joka elää symbioottisessa suhteessa vällyjensä kanssa. Joskus herättely ja ylösmaanittelu on niin nihkeää ja hidasta, että olen varma että teinikotilosta on kasvanut patjaan rihmasto.

Aamuherääminen kestää joka aamu about 30 minuuttia, käyden rutiininomaisesti läpi aina samat kehitysvaiheet. Vaiheita ovat mm. kotilo, varpaat sukeltaa ulos peitosta, valuu lattialle, istuu lattialla, makaa lattialla, ryömii eteiseen.

Koska herääminen on niin valtavan tuskaisaa seurattavaa, on meillä tapana keventää asiaa vitsailemalla siitä.

Vaiheita ovat mm. kotilo, varpaat sukeltaa ulos peitosta, valuu lattialle, istuu lattialla, makaa lattialla, ryömii eteiseen.

Tällä viikolla kun jälleen kerran seurasin valuu lattialle-vaihetta ja odottelin teinin siirtymää seuraavalle tasolle, kuvasin hetken mielijohteesta instagramiin siitä pätkän. Katsoimme klippiä pojan kanssa hetkeä myöhemmin yhdessä naureskellen ja sain luvan antaa klipin olla tarinana instagramissa.

Poika oli mennyt kouluun, jossa sitten eräs luokan tytöistä oli huomannut aiemmin postaamani instagram klipin

Myöhemmin kun olen töissä, mies soittaa. Hän aloittaa lauseen sanoen, että nyt olen tehnyt jotain, joka ei ole ollut ollenkaan hyvä juttu. Poika oli mennyt kouluun, jossa sitten eräs luokan tytöistä oli huomannut aiemmin postaamani instagram klipin. Kaikki luokan oppilaat olivat kerääntyneet tytön ympärille katsomaan videota nauraen ja ilkkuen.

Poikapuoleni oli ensin pyrkinyt reagoimaan kohtaamaansa näkyyn huvittuneesti, mutta kun tilanne oli vain jatkunut jatkumistaan oli tilanne alkanut eskaloitua.

Seuraavaksi muut alkoivat huudahdella, että videota pitää levittää. Poika oli yrittänyt sanoa videon ensin huomanneelle tytölle, ettei halua videota jaettavan. Tyttö oli kuitenkin juossut karkuun puhelimensa kanssa, jolloin poikapuoleni oli juossut tytön kiinni, repinyt kännykän hänen kädestään, jolloin tyttö oli kaatunut ja lyönyt päänsä kovaa lattiaan.

Tytölle oli tullut lievä aivotärähdys ja poikamme lähetettiin kotiin. Minä sain puhelinsoiton ja häpeissäni poistin videon instagram tililtäni. Mitä olin oikein ajatellut? En paljon mitään, selvästikään. Nuoret saivat kuitenkin onneksi sovittua välinsä nopeasti, somessa tietenkin.

Tapahtui asiat netissä tai IRL, ne tapahtuvat ja niillä on valtavasti merkitystä

Vaikka vietin oman nuoruuteni kirjoittelemalla kuulakärkikynällä kaverivihkoihin ja soittamalla lankapuhelimella, olen kuvitellut tiedostavani sosiaalisen median vaarat. Varsinkin silloin, kun on kyse nuorista. Julkaisen hyvin harvoin teini-ikäisistä lapsistamme kirjoituksia, kuvia tai videoita sosiaalisessa mediassa ja joka kerta kun niin teen, kysyn luvan.

Eipä ollut myöskään käynyt mielessäkään, että joku tanskalainen teini seuraisi koulukaverinsa suomalaisen äitipuolen suomenkielistä blogia ja siihen linkitettyjä somekanavia. Mutta tapahtuneen vuoksi on pakko myöntää, että selvästi minun on kuitenkin vaikea täysin käsittää sosiaalisen median merkitystä ja voimaa nykynuorten välisessä kanssakäymisessä.

Koulukavereita nöyryyttäviä kuvia ja videoita lisätään erilaisille sivustoille, joista ne voivat levitä salamannopeasti. Halventavaa materiaalia ei edes välttämättä saa koskaan pois internetistä. On vaikea tietää ennalta, mikä kuva tai video tulkitaan mitenkin. Mihin ne kulkeutuvat ja miten voimakkaiksi ne voivat kasvaa.

Se mitä yli kolmekymppinnen äiti pitää suloisena ja hauskana, ei välttämättä toimi teinien maailmassa. Ajatella millaista tuhoa voi saada aikaan, silkkaa ajattelemattomuuttaan.

Olen oppinut läksyni. Vaikka nuorten sometus joskus näyttäytyy pinnallisena, vaikuttaa turhanpäiväiseltä ja naurettavaltakin, digiaikana syntyneille ja kasvaville sosiaalinen media on todellisuutta. Tapahtui asiat netissä tai IRL, ne tapahtuvat ja niillä on valtavasti merkitystä.

 

Onko teille tapahtunut vastaavia mokia?

Onko nuorenne kokenut nettikiusaamista ja miten se selvitettiin?

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä