Koronakriisi on vähentäny ilmansaasteita – pakon edessä vähennämme ympäristön saastuttamista

Kun virus jyllää ja pakottaa ihmiset pysähtymään, on sillä myös positiivisia vaikutuksia. Me joudumme hellittämään tahtia. Keskittymään asioihin, jotka on oikeasti tärkeitä. Luonto saa tilaa hengähtää, kun me ihmiset rauhoitumme, vaikkakin pakon sanelemana. Italian kaupungit on rauhoittuneet ja villieläimillä on enemmän tilaa myös kaupunkiolosuhteissa.

Koronavirus on myös vähentänyt ilmansaasteita. Ilmansaasteisiin linkittyy Euroopassa vuosittain noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa, joten ilmansaasteiden vaikutukset on merkittäviä.

”Ilman pilaantuminen on tällä hetkellä tärkein ympäristöriski ihmisten terveydelle”, kertoo EU: n terveysvirasto Euroopan ympäristökeskus (EEA). 

Alla olevissa satelliittikuvissa näkyy suuria punaisia läikkiä Euroopan suurimmissa kaupungeissa.  Koska koronavirus rajoittaa liikennettä, se on siten vähentänyt typen dioksidipitoisuutta ilmassa. Ensimmäisessä Kuvassa Pariisi on keskellä ja Madrid vuosi sitten – ja oikealla kuvat, miltä kaupunkien ilmanlaatu näyttää tänään.

Tanskassa ilmansaasteet on laskeneet 40%

Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa typen oksidien pitoisuus on laskenut 51 prosenttia viime vuodesta. Italiassa Milanossa, johon koronavirus on vaikuttanut erityisen kovasti, on tapahtunut 21 prosentin lasku. Tanskassa ilmansaasteet on laskeneet 40%.

Taloudellinen ahdinko, kuolemantapaukset ja perheiden karanteenit on tietenkin vakavia asioita. Meillä aletaan varautua koronaviruksen vaikutuksiin vielä vuosia. Mutta en voi olla iloitsematta niistä positiivisista vaikutuksista, jotka nousevat esiin tästä maailmanlaajuisesta kriisistä. Meitä ihmisiä ei ole saatu pelkin suosituksin tai rajoituksin muuttamaan tuhoavaa käytöstämme. Emme ole lopettaneet saastuttamista, kuluttamista ja matkustamista.

Vaikka kaiken järjen mukaan pitäisi. Kun ei ole planeetta B:tä, meneillään on kuudes suuri sukupuuttoaalto ja ilmastokriisi.

Tanskassa ilmansaasteet on laskeneet 40% jo näinä muutamina viikkoina.

Ajatella mitä tapahtuisi ympäristölle, eläimille ja ihmisten terveydelle, jos koronakriisin kaltaiset pakotteet koskisi muitakin vakavia asioita?
Kuten nyt vaikka sitä tosiasiaa, että eläinperäisten tuotteiden tuottaminen aiheuttaa enemmän kasvishuonepäästöjä, kuin koko maailman liikenne yhteensä?
Yksi kilo lihaa vaatii mm. 15 000 litraa vettä, joka on noin kymmenkertainen kasvisten viljelyyn verrattuna.

Se että meidät on lukittu koteihimme, on jo vaikuttanut merkittävästi saasteiden vähenemiseen. Jos kohtaamme pian ruokakriisin, miten olisi muutos myös ravinnossa?
Jos liikenteen ja matkustamisen vähentämisen lisäksi tuottaisimme enemmän kasviksia ja jättäisimme eläinten tuottamisen kokonaan tai mahdollisimman vähiin- silloin luonnolla olisi oikeasti mahdollisuus selviytyä.

Ja voisipa uusien virusten riskikin pienentyä merkittävästi.

Mutta me ei oikein toimita tottumusta, traditiota ja itsekkäitä syitä vastaan, ellei ole pakko. Mutta sitten tulikin korona, ja nyt meidän on pakko toimia ainakin monilta osin toisin, kuin mihin olemme tottuneet. Ja ehkä se muuttaa meidän kaikkien ajattelua perustavanlaatuisesti. Jopa ravintoa ajatellen. Toivottavasti.

 

Lähteet: Reuters ja DR (Tanskan Yleisradio)

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä